Arvostelu: 2Dark on erilainen ja todella ahdistava hiippailupeli Alone in the Darkin isältä

20.03.2017 13:30 | Miikka Lehtonen | 2082

2DarkTekijä: Gloomywood
Julkaisija: Big Ben Interactive
Testattu: PC Windows 10, Intel Core i5-4670k, 16 Gt muistia & GeForce GTX 1080
Saatavilla: PC, PlayStation 4 & Xbox One
Laitevaatimukset: PC Windows 7 tai uudempi, Intel Core i3-530, 2 Gt muistia & GeForce GT 9800
Pelaajia: 1
Muuta: Fyysinen ja ladattava peli, hinta 24,99 euroa (Steam)
Arvostelija: Miikka Lehtonen

25 vuotta sitten Infogrames julkaisi Frédérick Raynalin suunnitteleman Alone in the Darkin ja aloitti siinä sivussa selviytymiskauhupelien pitkän historian. Nyt Raynal on palannut uuden pelinsä kanssa. Se ei ole yhtä vallankumouksellinen kuin Alone in the Dark aikanaan, mutta kiinnostava ja erilainen se on siitä huolimatta.

Alone in the Dark oli aikanaan erinomainen peli, ja vielä merkittävämmin jotain aivan uudenlaista. Pelaaja seikkaili kauhujen täyttämässä kartanossa, jossa kuolema saattoi odottaa jokaisen kulman takana. Reippaat Lovecraft-vaikutteet ja aikaisekseen todella komea audiovisuaalinen ilme viimeistelivät diilin.

Alone in the Darkista tuli klassikko ja kokonainen genre lähti kopioimaan sen ideoita.

Sittemmin pelin suunnitellut Frédérick Raynal on ehtinyt kehittää pelin jos toisenkin, mutta kauhun pariin mies ei ole palannut ennen tätä vuotta. Eikä myöskään 2Dark varsinaisesti ole perinteinen kauhupeli, mutta siinä riittää synkkyyttä, ikävyyttä ja ahdistavuutta. Niin, ja myös kiinnostavia peli-ideoita.

2Dark

Lasten asialla

2Dark kertoo tarinan entisestä poliisista, jonka perheen hullu murhaaja pisti palasiksi vuosikymmen sitten telttailuretkellä. Vaimo tapettiin ja lapset siepattiin, minkä jälkeen isän elämäkin lähti raiteiltaan. Ura jäi sivuun miehen keskittyessä pelastamaan kaapattuja lapsia Gloomywoodin kaupungissa.

Pelin tapahtumat lähtevät liikkeelle, kun johtolangat tuovat ”herra Smithin” hylättyyn huvipuistoon, jossa hullu sirkustirehtööri sieppaa lapsia, pakkaa näitä laatikoihin ja lähettää sitten… niin, minne? Se pitäisi selvittää, ja lapset pelastaa. Siinä sivussa syyllisetkin voi pistää lihoiksi, mielellään mahdollisimman ironisilla tavoilla.

Sirkuksesta kerätyt johtolangat vievät Smithin miljonääriperheen hulttiotyttären kartanoon, jossa neiti on ottanut harrastuksekseen kasata tappamiensa lasten ruumiista koristenukkeja huoneistoonsa. Tämäkin on vasta koko synkän vyyhdin alkua, sillä yllättäviä käänteitä ja ikäviä tapahtumia riittää paljon enemmänkin.

Tällaista on myös 2Darkin kauhu. Ei niinkään ikkunan läpi hyppiviä zombeja tai vessassa piileskeleviä muinaisia jumalia, vaan body horroria ja niin kamalia asioita, ettei niitä oikein haluaisi edes miettiä. Tarina itsessään on muuten vähän mitä sattuu, mutta viepä ainakin peliä koko ajan eteenpäin ja niitä yllättäviä käänteitä tosiaan riittää koko rahan edestä.

Jokaisen tehtävän tavoitteet ovat samat: pelasta kaikki vankina olevat lapset ja kerää johtolangat seuraavan tehtävän löytämistä varten. Tämä ei ole niin penseä juttu kuin voisi kuvitella, sillä 2Darkissa pelimaailma ja pelattavuus ovat selvästi olleet tärkeimmät jutut.

2Dark

Pahuuden tyyssijoissa

2Dark on hyvin erikoisesti toteutettu hiippailupeli, jota voisi ajatella hieman kuin 2D-Hitmanina, jossa murhien sijaan on tarkoituksena pelastaa viattomat lapset ja johdattaa nämä turvaan. Kentät ovat enemmän tai vähemmän pimeitä, ja pimeässä seistessään herra Smith on näkymätön. Niin toki kaikki muukin, joten valoa tarvitaan.

Sitä on tarjolla paitsi kenttien oman valaistuksen, myös erinäisten esineiden muodossa. Vihollisilla on usein mukanaan lyhtyjä, taskulamppuja ja muita valonlähteitä, jotka voi myös lunastaa omaan käyttöönsä, kunhan ensin muotoilee omistajan kalloa uusiksi vaikka sorkkaraudalla tai keittiöveitsellä.

Raynalin selviytymiskauhutaustat näkyvät myös 2Darkissa. Sen kentät ovat noin 30-60 minuutin mittaisia kiskaisuita, mutta tunnelma on kovin samanlainen kuin pitemmissä selviytymiskauhueepoksissa. Smith ei voi esimerkiksi palautella kestoaan mitenkään, ja viholliset tekevät vahinkoa reippaasti.

Myös ammuksia, taskulampun paristoja ja muita tärkeitä resursseja on aina liian vähän. Niinpä täytyy koko ajan olla valmis reagoimaan yllättäviin tilanteisiin luovilla tavoilla. Totaalisen hukkaan peli ei koskaan pelaajaa jätä, sillä viimeisinä keinoina voi aina turvautua sytkäriin ja nyrkkeihinsä, jotka eivät toki pärjää tehossa paremmille vaihtoehdoille, mutta eivät myöskään koskaan lopu.

2Dark

Pelaaminen on hyvin virtaviivaista. Pelimaailmassa olevia esineitä tutkitaan ja käytetään yksinkertaisesti kävelemällä niiden viereen. Esineitä valitaan aktiivisesti inventaariosta ohjaimen ristiohjaimella ja haluamansa tavarat voi ottaa käteensä, minkä jälkeen niillä voi vaikka hyökätä, valaista ympäristöään tai leikata eteen tulevia kettinkejä, mistä nyt onkaan milloinkin kyse.

Peli jakaa tehtävien suorittamisen jälkeen pisteitä sen mukaan, miten tyylipuhtaasti tavoitteensa suoritti. Ihannetapauksessa pelaaja saa kerättyä kentistä kaikki johtolangat ja karkit, sekä pelastettua kaikki lapset tappamatta yhtään vihollista. Ja se on vähän helpommin sanottu kuin tehty, se.

Viholliset ovat fiksuja ja reagoivat pelaajan tekosiin ja niistä lähteviin ääniin tehokkaasti. Kun lapset saa pelastettua, ne pitäisi saattaa turvallisesti ulos kauhujen tyyssijoista, mikä on viimeistään hyvin hankalaa. Lapset seuraavat Smithin jalanjäljissä, mutta ovat hitaita ja pelokkaina pitävät vähän väliä ääntä. Niinpä vihollisten täyttämän kentän läpi ninjaaminen vaatii paljon harhauttelua ja kikkailua. Itse tapoin kaikki. Ottivatpa opikseen.

2Dark

Kiinnostava peli

2Dark on mukavan erilainen ja persoonallinen hiippailupeli. Siinä on toki jotain ongelmia, kuten esimerkiksi se, että kentistä löytyy vähän väliä kerrasta poikki -henkisiä äkkikuolemia. Osan ansoista kyllä näkee kunhan osaa katsoa eteensä, mutta toisinaan lattia nyt sattui olemaan vaikka jonkin ritilän kohdalta niin heikko, että yli kävelemällä kuolee kerrasta.

Mitään automaattitallennuksia ei tunneta, vaan peli pitää tallentaa käsin polttelemalla hetken aikaa tupakkaa. Inventaarion käyttely on simppeliä, mutta ei hirveän nopeaa, ja pelillä on ikävä tapa vähän väliä unohtaa, mitä esineitä pelaajalla on ollut aktiivisesti käytössä. Kun sitten pitäisi nopeasti vihollisten käydessä päälle etsiä tusinan lehtileikkeen ja muun johtolangan joukosta aseensa, hätä ja harmitus ovat välillä käsillä.

Ongelmat eivät ole suunnattomia ja vaativat lähinnä pelin erikoisuuksien opettelua. Jos niistä pääsee ylitse, käsillä on ihan hyvä ja pelaamisen arvoinen kauhuhiippailupeli. 2Dark tuskin tulee olemaan samanlainen vallankumous kuin Alone in the Dark aikanaan, eikä se omilla meriiteilläänkään tarkasteltuna mikään huippupeli ole, mutta pelien maailmassa on kyllä tilaa ihan kivoille indie-peleille.

Kannattaa tutustua, viimeistään sitten Steam-alennusmyynnistä.