Act of Aggression (PC)
Tekijä: Eugen Systems
Julkaisija: Focus Home Interactive
Testattu: PC Windows 7 64-bit, AMD Phenom x4 960t, Radeon R9 280
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows Vista tai uudempi, AMD/Intel-tuplaydinprosessori, 2 Gt muistia, Radeon HD4870/GeForce 9800Gt, 15 Gt kovalevytilaa
Pelaajia: 1, 2-8 (internetissä)
Pelin kotisivu: http://www.actofaggression-game.com
Arvostelija: Matti Lehtonen
Ranskalaisen Eugen Systemsin Act of War: Direct Action kolahti allekirjoittaneeseen kuin miljoona volttia. Vaikka juoni oli kuin Michael Bayn toimiston roskakorista löydetty, se oli oikeaoppista strategiaa. Rakenna tukikohta, kerää resursseja ja kasaa armeija ja tuhoa vihollinen.
Act of Warin ruudin ja uraanin tuoksuisille jalanjäljille sovittelee omaa kenkäänsä ranskisten uusin tuotos, Act of Aggression. Vieläkö nojatuolikenraalin strategiahammasta kolottaa?
120mm of pure democracy!
Näin alkuun yksi asia. Herra Bay, jos luet tätä juttua, please buy yourself a locked trash bin, Eugenin heput ovat harrastaneet roskisdyykkaamista toistamiseen. Kaukana tulevaisuudessa, joka nyt ei loppujen lopuksi ole kovin kaukana, Amerikan mantereella kuohuu. Vapaus, demokratia ja valkopääkotkan pesintä ovat vaarassa, ja hullu kartellipomo haluaa muokata Kaliforniasta oman valtion omille huvituksilleen. Koska neuvottelupöydässä istuminen on tylsää, on parempi käydä suoraan toimintaan ja mobilisoida joukot. Sitä ennen rakennetaan tukikohta ja kerätään resursseina toimivaa öljyä ja alumiinia.
Yksinpeli on jaettu kahteen kampanjaan, Hyviksiin ja Pahiksiin. Hyvisten joukoista löytyy USA:n armeijan lisäksi YK:n rahoittamat Chimera-erikoisjoukot, Pahisten leiristä löytyy Kartelli.
Koska olemme kaukana lähitulevaisuudessa, kalusto on osittain fiktiivistä. Abrams-panssarivaunut ja Comanche-kopterit tekevät tuttavuutta raidetykkiä kantavan tankin sekä stealth-asuun pukeutuneen jääkärin kanssa. Yksiköt on tasapainotettu hyvin, eli demokratiaa hokeva ja M16-rynkkyä kantava jenkkisotilas ei ole vahvempi kuin Kartellin vastaava mosuri.
Hakkaa päälle, Kartellin poika!
Perinteistä reaalinaksulinjaa seuraten mukana on myös moninpeli sekä skirmish-tila, joissa maksimissaan kahdeksan pelaajaa ottaa toisistaan mittaa. Skirmish-tilassa pystyy testaamaan itseään tekoälyä vastaan, joka jo helpoimmalla vaikeustasolla osaa potkia turpiin tuntuvasti.
Vaikeustaso on kohdallaan myös yksinpelikampanjoissa. Koska yksiköt eivät kestä suurta kuritusta, osaamaton nojatuolikomentaja menee laskuissa sekaisin katsellessaan sinkkiarkkujen määrää. Vailla ilmatorjuntaa olevat maajoukot ovat helppo nakki taivaalla läpsyttelevälle hekolle, tai kauempana mäen päällä kämppäävä tykistö pistää etenemisen seis, ellei ilmatukea ole saatavilla.
Graafisella tasolla yllätyksiä ei ole tarjolla. Ensisilmäyksellä tuli hienoinen deja vu-fiilis, antoiko Kauppinen sittenkin Act of Warin pelattavaksi? Graafinen ilme tuntuu hieman jämähtäneen vuoteen 2005. Mutta kukapa sitä taistelua seuraa soltun takaraivon takaa?
Eugenin uusin tuotos maistuu hieman Act of War-kopiolle. Ulkoisesti se muistuttaa AoW:ia ja juoni on yhtä hienoa b-luokan hömppää. Oikeastaan se on melkein sama peli. Mutta se annettakoot anteeksi, onhan AoW:n ilmestymisestä jo 10 vuotta. Ja se on yksi niiden monien pesänrakennusstrategioiden seassa. Act of Aggression ei keksi pyörää uudelleen, vaan rakentaa oman pyöränsä tuttua ja toimivaa reseptiä käyttäen. Jos Act of War kolahti ja RTS-niksat ovat kovimmillaan, tämä on pakkohankinta.
Lisää aiheesta
Act of War -tiimin uutukainen R.U.S.E. optimoidaan uusimmille Intel-prossuille
Act of War tähtää rts-pelien kukkulan kuninkaaksi
Act of War: Direct Action (pc)
Wargame AirLand Battle –ensikosketus – venäläistankki norjalaisessa puutarhassa
Wargame: European Escalation (PC)
