Bounty Train -ennakko (PC)
Tekijä: Corbie Games
Julkaisija: Daedalic Entertainment
Testattu: Windows 10, Intel Core i5-4670k, 16 Gt keskus, GeForce GTX 970
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows XP tai uudempi, tuplaydinprosessori, 4 Gt muistia, DirectX 9 -näytönohjain
Pelaajia: 1
Muuta: Kehitteillä oleva early access -peli, ladattava peli, hinta 24,99 euroa (Steam)
Pelin kotisivu: http://bountytrain.com
Testaaja: Miikka Lehtonen
”Kuin FTL, mutta…” on kuvaus, joka on viime aikoina kuultu useista peleistä. Pienen porukan roguelike-avaruuspelin kerättyä huomiota ja hyviä myyntejä yhä useammat muut ovat halunneet samalle tunkiolle tonkimaan.
Mutta eihän se pelkkä idea riitä, ei vaikka se olisi miten hauska. Kuten vaikka ”kuin FTL, mutta junilla”. Kuten nyt Bounty Trainin tapauksessa on.
Steamin Early Access –proggikseen ehtinyt Bounty Train kertoo tarinan miehestä ja junasta. 1800-luvun hulluina vuosina. Isä on kyykännyt ja jättänyt pojalleen koko omaisuutensa. Omaisuuden, jonka tämä saa vasta kun isän unelmaprojekti, Amerikan rannikolta toiselle kulkeva rautatie on valmis. Siihen menee aikaa reilut 10 vuotta, joten Eurooppaan halajava hulttiopoika ottaa ohjat omiin käsiinsä. Jos muut perheen sisarukset suostuvat siihen, rahat voidaan vapauttaa aiemminkin. Niinpä sitä hypätään isältä perityn junan puikkoihin suhaamaan pitkin villin lännen raiteita etsien sisaruksia ja heittäen keikkaa toinen toistaan ihmeellisemmille tahoille.
Idea on rautainen. Villi länsi on kuin luotu tällaisiin peleihin, sillä suuri ja mystinen Amerikka loputtomine vaaroineen ja rempseine rintamatunnelmineen on mainio paikka seikkailulle. Vastaan tuleekin onnenonkijoita, asetrokareita, intiaaneja, shamaaneita ja ties mitä muuta Amerikan mytologiasta repäistyä.
Bounty Trainissa voi olla aineksia hyväksi peliksi, mutta toistaiseksi matkassa on pari muttaa.
Ihan vaiheessa
Merkittävin ongelma on, että Bounty Train on Early Access –vaiheessa, eli aivan totaalisen kesken. Pelissä ei ole paljonkaan tarinallista sisältöä eikä edes kaikkia peliin kaavailtuja kaupunkeja löydy vielä.
Päätarinan parissa vierähtää muutama tunti, minkä jälkeen voi sitten päämäärättömästi suhata kaupungista toiseen kuskaten rahtia ja tehden pieniä sivutehtäviä parempien rahojen ja kokemustasojen toivossa. Kokonaisuudessaan pelistä ei varmaankaan moneksi päiväksi irtoa viihdettä, ennen kuin kaikki sisältö on nähty. Se on vähän heikosti 25 euron hintaiselta peliltä, se.
Lisäksi, kuten kehitysvaiheessa olevalta peliltä voi odottaa, monikaan asia ei toimi ihan niin hyvin kuin voisi toivoa. Junaan voi ostella ties millaisia erityisvaunuja, joista osassa voi olla vaikka ikkunoiden ääreen pultattuja Gatling-pikatykkejä tai kanuunoita. Niillä voisi sitten teoriassa taktisessa taistelutilassa räiskiä junan vieressä hiipiviä intiaaneja tai bandiitteja. Ongelma on vain, että tykit eivät toimi. Ja sama pätee moneen muuhunkin juttuun.
Ja näin ongelmaksi muodostuu se, että Bounty Trainissa ei juuri nyt ole sitä syvyyttä, mitä tämän tyylinen peli kaipaisi. Erilaisia pelityylejä ei ole, koska kaikki junaan värvättävät hahmot kuuluvat käytännössä kahteen arkkityyppiin, joita erottaa lähinnä se, ampuvatko ne pistoolilla vai kiväärillä. Erilaisia vaunuja on kyllä jonkin verran, mutta niiden erot ovat lähinnä graafisia ja pikkujuttuja, kuten montako konttia rahtia niihin mahtuu. Numeroissa on eroa, mutta fiiliksessä tai tyylissä ei. Satunnaisia tapahtumia, vastaantulijoita ja muita piristäviä juttuja, jotka koukuttavat ja saavat pelaamaan, ei myöskään ole kuin pieni kourallinen.
Nekin jutut, jotka toimivat, on usein toteutettu vähän sinnepäin tai puolivillaisesti. Peli esimerkiksi kaipaisi yhä reippaasti tasapainotusta, sillä se on nyt hyvin vaikea. Eikä hyvällä tavalla. Kaikki maksaa liikaa ja on todella vaikea pysyä edes sellaisissa rahoissa, että saa junaansa osteltua hiiltä ja korjausosia, siitä puhumattakaan, että saisi säästettyä rahaa tuhansia maksaviin uusiin vaunuihin tai vetureihin.
On siinä silti jotain
Bounty Train ei juuri nyt ole millään mittarilla 25 euron hintainen peli. Sen tekijöiden visioissa on kuitenkin projekti, joka onnistuessaan voisi sitä ollakin. Sisältöä on tulossa lisää, samoin kuin hahmoja, maisemia ja ties mitä muuta. Taisteluakin tuunataan. Juuri nyt se koostuu lähinnä tilanteista, joissa ajetaan bandiittien tai intiaanien ansaan ja naksutellaan hahmoja junan eri ikkunoihin ammuskelemaan ulkona vilahtelevia vihollisia. Vaihtelevammat taistelutilanteet tulisivat siis tarpeeseen.
Nytkin kaikkien repsottavien reunojen alta paistaa lupausta ja hyviä ideoita, mutta ei hintalapun vertaa. Minulla oli kyllä pelin kanssa hetken aikaa ihan kivaa, mutta itse jäisin odottelemaan sitä, miten projekti jatkossa kehittyy. Kyseessä ei kuitenkaan olisi ensimmäinen Early Access –projekti, joka lupaa kuunkin taivaalta, mutta ei pysty lunastamaan sitä. Kannattaa kuitenkin pistää peli korvan taakse.
Lisää aiheesta
Eastside Hockey Manager –ennakko (PC)
Mulkaisu: Trine 3: The Artifacts of Power
