Arvostelu: Vanquish on älyttömän hauska tuhobaletti, mutta pelinä liian lyhyt

16.06.2017 21:00 | Heimo Tilkkanen | 673

VanquishTekijä: Platinum Games
Julkaisija: Sega
Testattu: PC Windows 10, Intel Core i5-4670K, 16 Gt muistia & GeForce GTX 1080
Saatavilla: PC, PlayStation 3 & Xbox 360
Laitevaatimukset: PC Windows 7 tai uudempi, Intel Core i3, 4 Gt muistia & DirectX 9 -yhteensopiva näytönohjain
Pelaajia: 1
Muuta: Ladattava peli, hinta 19,99 euroa
Arvostelija: Heimo Tilkkanen

Platinum Games on erikoistunut tehtailemaan hyvin outoja pelejä. Olipa kyse Bayonettasta tai Wonderful 101:stä, firma ei tyydy tavanomaiseen.

Sitä se ei tehnyt myöskään Vanquishin tapauksessa, sillä vaikka peli vaikuttaa ensisilmäyksellä Gears of War -kopiolta, todellisuus on jotain aivan muuta.

Vanquish ei toki ole enää uusi peli. Se julkaistiin alkujaan Xbox 360:lle ja PlayStation 3:lle jo puoli vuosikymmentä sitten, mutta tuolloin se jäi kovin vähälle huomiolle. Vain harva pelasi sitä, joten Vanquish onkin vasta myöhemmin kerännyt itselleen hiljalleen mainetta kulttipelinä.

Kun aiemmin keväällä uudelleen PC:lle julkaistu Bayonetta sai hyvin lämpimän vastaanoton, oli aika tehdä Vanquishille sama temppu.

Vanquish

Vanquish kertoo tarinan Yhdysvaltojen ja Venäjän välisestä sodasta, joka syttyy venäläisten käännettyä valtavan, kiertoradalla kelluvan laserin kohti San Franciscoa ja painettua tulitusnappia. Savun hälvettyä jäljellä on vain raunioita ja raivostunut kansa. Merijalkaväen sotilaat ja DARPAn huippukokeellinen kybersotilas lähetetään häätämään venäläisiä avaruusasemalta ja voittamaan sota vapauden ja omenapiirakan nimissä.

Tarina ei muutu tästä yhtään vähemmän halluiseksi, sillä kohta koko avaruusasema on täynnä kaapattuja tutkijoita, jättimäisiä superaseita, kokeellisia kommunistiagentteja ja ties mitä muuta. Bayonettan puhtaan hulluuden tasolle Vanquish ei nouse, mutta ei se kauas jääkään.

Tarinaa kerrotaan välianimaatioiden ohella Gears of Warin tyyliin, eli taistelukohtausten välillä pistetään sormi korvaan ja kävellään rauhallisesti eteenpäin samalla pitkiä infodumppeja kuunnellen. Gears of War -yhtäläisyyksiltä ei voi muutenkaan välttyä, sillä ensifiilikset ovat kovin tutut. Pelaaja etenee rännejä pitkin taisteluareenalta toiselle, kaikkialla on vyötärön korkuisia seiniä joiden taakse kyyristyä ja muutenkin aluksi voisi helposti kuvitella pelaavansa yhtä niistä miljoonasta Gears-kopiosta, joita markkinat olivat näihin aikoihin täynnä.

Onneksi tämä on kuitenkin pelkkää illuusiota, sillä Vanquish on oikeasti paljon nopeatempoisempi peli. Sen keskeisenä ideana on, että pelaaja voi liipaisinta vetämällä hypätä liukumaan polvillaan, jolloin kengissä olevat raketit työntävät tätä kamalaa vauhtia eteenpäin. Jos polviluistellessaan ryhtyy tähtäämään aseillaan, peli hidastuu ryömintänopeudelle ja pelaaja voi paukutella headshoteja kuin liukuhihnalta.

Vanquish

Oikeaoppisesti pelattuna Vanquish onkin hillittömän nopeatempoista tuhon balettia, jossa viholliset ovat usein kerrostalon kokoisia ja kaikki paikat ovat täynnä räjähdyksiä. Miinuspuolella peli on myös kovin lyhyt. Lopputekstit pyörivät helposti jo alle neljän tunnin jälkeen, eikä uudelleenpeluuarvoa juuri ole, koska pelikokemus on niin lineaarinen.

Bayonettan keväällä julkaistu PC-käännös oli esimerkillisen hyvä, eikä Vanquish joudu tyytymään huonompaan. Alkujaan 30 FPS:n nopeuteen konsoleilla lukittu peli pyörii nyt juuri niin nopeasti kuin halutaan, ja koska se on alun perin tehty vaatimattomalle konsoliraudalle, se pyörii hyvin pehmeästi vähän kevyemmilläkin koneilla. Jos vääntöä löytyy vähänkään enempää, resoluutiota voi nostaa vaikka 4K:hon saakka ja peli pyörii yhä hyvin.

Mitään suunnatonta remasterointia pelille ei ole tehty, joten pysäytyskuvissa Vanquish näyttää yhä edellisen sukupolven konsolipeliltä. Hahmomallit ovat yksinkertaisia ja maaston tekstuurit ovat usein todella karuja. Onneksi Vanquishia ei pysäytyskuvista katsella, eikä hirmuisen rakettikaahailun aikana ehdi yksityiskohtia ihmettelemään. Yleisvaikutelma onkin näyttävä ja positiivinen.

Muutenkin PC-versio on tehty laadukkaasti. Siitä löytyvät Steam-saavutukset, se tukee suoraan pakasta vedettynäkin erilaisia pad-ohjaimia ja tarjoaa riittävän monipuoliset kustomointioptiot, jotta kontrollit ja pelikokemuksen saa säädettyä haluamakseen.

Vanquish

Vanquish on mainio peli, joka olisi ansainnut aikanaan suuremman yleisön kuin mitä se sai. Se on hauska, viihdyttävä ja älytön kokemus, jonka suurin huono puoli on sen onnettoman lyhyt kesto. Toisaalta koska PC-versio kustantaa alle 20 euroa alkuperäisen 60 euron sijaan, ongelma on ehkä nyt pienempi.

Konsoliversiot pelanneille PC-käännös ei tarjoa mitään uutta, sillä siitä ei löydy uutta sisältöä tai muitakaan suurempia muutoksia, joten uusintaostokselle ei ole ehkä kamalasti perusteita. Jos Vanquish kuitenkin on yhä pelaamatta, nyt on kultainen tilaisuus kokea se parhaalla mahdollisella tavalla.