Assassin’s Creed Chronicles: China (PC, PS4, Xbox One)
Tekijä: Climax Studios, Ubisoft Montreal
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: Xbox One
Saatavilla: PC, PlayStation 4, Xbox One
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://assassinscreed.ubi.com/en-us/games/chronicles/index.aspx
Arvostelija: Juho Anttila
Jos jotain itseään toistavalta Assassin’s Creed -sarjalta on odotettu, niin uudistumista. Lupauksista huolimatta pääsarja ei juuri kaavojaan ravistele, mutta spin-off-rintamalla tapahtuu mielenkiintoisempia asioita.
Assassin’s Creed Chronicles -sarja tarjoaa kolme sivulta kuvattua salamurhaseikkailua. Ensimmäinen osa, Assassin’s Creed Chronicles: China, esittelee sarjan mytologiassa ennenkin tavatun kiinalaisen salamurhaajatyttö Shao Junin. Monesti spekuloitua Kiina-salamurhailua siis saatiin, joskin odotetusta poikkeavassa muodossa pääsarjan viihtyessä tällä hetkellä jälleen Euroopassa.
Shao Junin eteenpäin ajava voima on kosto. Ilkeä templarijoukko Eight Tigers on tuhonnut assassiinien Kiinan osaston. Tämä harmittaa luonnollisesti Shao Junia kovasti, joten edessä on koston täyttämä, verinen matka läpi Kiinan.
Uutta näkökulmaa
Ennen kokemattomien ympäristöjen ohella se kaikkein merkittävin Chroniclesin tarjoama uudistus on kameran vieminen kolmannen persoonan näkökulmasta kauemmas ja sivulle. Näkökulma on 2.5D, mikä tarkoittaa suomeksi sivulta kuvatun näkökulman yhdistämistä useampaan syvyyssuuntaiseen tasoon.
Kameraa ja tasoja käytetään hyvällä maulla. Syvyyssuuntaa hyödynnetään toki ahkerasti, mutta aina tarkoituksenmukaisesti. Välillä Shao Jun pujahtaa kulman taakse, jolloin myös kamera seuraa perässä kääntäen koko maailmaa 90 astetta. Näyttävä efekti, jota maltetaan onneksi käyttää maltillisesti.
Kauniisti animoidut hahmot liikkuvat sulavasti ja pääosin realistisen oloisesti, jos assassiiniakrobatiaa nyt voidaan kovin realistisena pitää. Maalausmainen graafinen ulkoasu sopii Kiina-teemaan mainiosti ja luo pelille miellyttävän rauhallista tunnelmaa. Vaikka näkökulma on tasohyppelypeleistä tuttu, Assassin’s Creed on suunnattu selvästi refleksihirmujen sijaan ajattelevalle pelaajalle.
Uusi näkökulma antaa myös mahdollisuuden leikitellä hieman tutuilla Assassin’s Creed -tempuilla. Varustus on periaatteessa ennallaan, joskin ranneterien sijaan Shao Jun murhaa kenkiin piilotetuilla puukoilla. Ei kovin kätevää, mutta onhan se näyttävää, kun notkea tyttö nostaa jalkaa. Muuten paletista löytyykin pommeja, köysitikkaa ja muuta perinteisen salamurhaajahenkistä varustetta.
Pelaaminen on, riippuen omista mieltymyksistä, sekoitus hiippailua, salamurhailua ja avointa tappelua. Taistelujärjestelmä seurailee emosarjan reaktiopohjaista lähestymistapaa onnistuneesti, hiippailun apuna vartijoiden näkökentät näytetään selkeään tapaan ja 2.5D-näkökulma avaa mukavia lisätemppuja. Esimerkkinä mainittakoon vaikka kielekkeen alla tai ikkunan takana kykkimisen tavalla, joka ei ihan suorassa 2D-näkökulmassa onnistuisi.
Tee mitä tahdot, mutta tahtoisimme, että teet näin
Assassin’s Creed Chronicles: China on itse asiassa teknisesti hyvinkin näppärä suoritus. Vapautta ja valinnan paikkoja riittää, mutta kuten niin monessa muussakin hiippailupelissä tuntuu olevan tapana, tekijät tietävät miten tahtovat peliään pelattavan. Chroniclesissa tämä hienovarainen painostus on toteutettu pisteytysjärjestelmän avulla.
Jokainen kenttä on nimittäin jaettu moniin lyhyempiin pyrähdyksiin, joiden jälkeen suoritus pisteytetään. Kentän lopussa, jos pisteitä on vain kertynyt riittävästi, jaetaan sitten parannuksia Shao Junin taitoihin ja ominaisuuksiin. Pisteitä puolestaan jaetaan aina vain yhden kategorian mukaisesti. Kategorioita on kolme: tappeleminen, salamurhaaminen ja hiippailu.
Ongelmaksi muodostuu se, että eri kategorioista saa eri määrän pisteitä. Jos päätit läpäistä osion nyrkit pystyssä, on turha odottaa kovia pisteitä. Hiippailu on käytännössä aina paras vaihtoehto, joskin välillä salamurhaamallakin voi saada maksimipisteet. Tappelemalla sen sijaan ei käytännössä koskaan. Kyseessä on siis perin tyypillinen ja vähän tympeä ”pelaa miten tahdot, mutta rankaisemme sinua, jos et pelaa sillä tavalla kuin me tahdomme” -ratkaisu.
Tämä kauneusvirhe on erityisen harmillinen siksi, että Assassin’s Creed Chronicles: China on muuten erinomaisen onnistunut muunnelma Assassin’s Creed -teemasta. Pitkähköt kentät ovat sopivan vaihtelevia ja rytmityksestäkin on muistettu huolehtia nostamalla välillä tempoa niin, ettei peli mene samojen kuvioiden toistamiseksi.
Assassin’s Creed -sarjaa kokonaisuutena tarkastellen on pakko myöntää, että piristävästä Black Flagista huolimatta sarja polkee pahasti paikoillaan. Ehkä juuri tästä syystä Assassin’s Creed Chronicles: China maistuukin yllättävän hyvin. Se on kaunis, innovatiivinen ja samalla kuitenkin pelisarjan perusideoille uskollinen välipala. Vaikkei peli suinkaan täydellinen tai virheetön ole, huomaan ainakin itse odottavani Chronicles-sarjan kahta seuraavaa osaa enemmän kuin tämänvuotista isoa Assassin’s Creediä, Assassin’s Creed Syndicatea.
