Dead Synchronicity: Tomorrow Comes Today (Linux, Mac, PC)
Tekijä: Fictiorama Studios
Julkaisija: Daedalic Entertainment
Testattu: PC Windows 10, Intel Core i5-4670k, 16 Gt muistia, GeForce GTX 970
Saatavilla: Linux, Mac, PC
Laitevaatimukset: PC Windows XP tai uudempi, 2 GHz tuplaydinprosessori, 2 Gt muistia
Pelaajia: 1
Muuta: ladattava peli, hinta 19,99 euroa (Steam)
Pelin kotisivu: http://www.deadsynchronicity.com/en/
Arvostelija: Miikka Lehtonen
Vaikka jotkut innokkaat ovatkin julistaneet seikkailupelien kuolemaa jo usean vuoden ajan, genreen ilmestyy koko ajan uusia, innovatiivisia ja omalaatuisia pelejä alati kiihtyvällä tahdilla.
Tuorein esimerkki tästä on Espanjasta kotoisin oleva Dead Synchronicity, joka on erinomaisen kiinnostava ja synkeä – joskaan ei täysin ongelmaton – peli elämästä maailmanlopun jälkeen.
Kolmen espanjalaisveljeksen tekemä Dead Synchronicity keräsi tietenkin vuoden 2015 trendien mukaisesti rahoituksensa Kickstarterin välityksellä. Ennakkoon varoitettakoon, että rahoituksella saatiin aikaan vain suunnitellun episodipelisarjan ensimmäisen osan varat. Lisää on kuulemma tulossa, mutta älkää syyttäkö minua, kun peli päättyy karmeaan ja yllättävään cliffhangeriin. Oma huutoni taitaa yhä kaikua pitkin Tampereen kujia.
Herätys, Michael
Peli alkaa kryptisesti. Ruudulla vilkkuu kuvia maailmanlopusta. Palavia kaupunkeja, kasvavia ruumispinoja, huutavia ihmisiä. Sitten? Pimeys. Pimeys, jonka halkaisee outo ääni. Ääni, joka kehoittaa Michaelia heräämään. Mutta heräämään mistä? Mihin?
Nopeasti käy ilmi, että maailmanloppu on todellakin iskenyt. Suuri osa planeetasta on raunioina, sivilisaatio on historiaa ja vähäiset eloonjääneet joko asuvat keskitysleireillä tai kaupunkien raunioissa. Michael ei kuitenkaan tiedä tästä mitään, sillä hän ei muista yhtikäs mitään. Mies herää koomasta vankileirillä ilman mitään käsitystä siitä, missä hän on, mitä on tapahtunut tai edes kuka hän on.
Läheisillä ihmisillä voisi olla vastauksia, mutta tiedolla on hinta: selviytyjät elävät oudon, ihmisiä sulattavan taudin pelon alla ja huhut kertovat, että jossain vankileirin piikkilanka-aidan tuolla puolen voisi olla parannuskeino. Ja sitä tarvittaisiin perheen pojan auttamiseksi. Joten saa suorittaa.
Tästä alkaa noin viiden tunnin mittainen seikkailupeli, joka tarjoilee kinkkisiä ongelmia ja yllättävän ahdistavaa ja brutaalia menoa. Maailmanlopun jälkeen kun ihmisarvoa ei tunneta eikä ihmishengellä ole paljon arvoa.
Karu maailma, karu meininki
Käytännössä Dead Synchronicity: Tomorrow Comes Today on tyylitellyllä 2D-grafiikalla toteutettu point & click –seikkailupeli. Taidetyyli tuo mieleen vanhemmat eurosarjikset: hahmot ovat yksinkertaisia ja karusti väritettyjä siinä missä taustat ovat yksityiskohtaisempia ja värikkäämpiä. Kaikki on kuitenkin kovin haaleaa, kuten maailmanlopun tunnelmiin sopiikin. Peli hyödyntää myös usein sarjakuvamaisia ruutuja näyttääkseen yksityiskohtia jostain pelimaailman osasta.
Kokonaisuutena syntyy visuaalisesti hyvin kiinnostava peli. Audiopuolesta ei voi tosin sanoa ihan samaa. Pelin ääninäyttelijät kuuluvat selvästi sinne ”amatööriteatteri esittää” –osastolle ja välillä melkoisella murteella vedetystä esityksestä ei oikein hurraahuutoja irtoa. Kyllä puheista selvää saa, mutta suoritukset ovat tosiaan mitä ovat.
Tämä on harmi, sillä pelin tarina on ihan kiinnostava. Ongelmat pyörivät arkisten asioiden ympärillä: joku etsii suojapaikkaa ennen jokailtaisen ulkonaliikkumiskiellon laskeutumista, toinen taas ruokaa perheelleen. Puzzlejen ratkaisutkin ovat pääasiassa ihan loogisia, joskin käyttöliittymä tökkii välillä vastaan. Pelaajan pitäisi vaikkapa putsata jaloissaan olevat haavat ennen kenkien pukemista, ettei tuloksena ole infektiota. Inventaariostakin löytyy puhdas tyynyliina ja alkoholia, joten tämähän on helppoa.
Paitsi, ettei ole. Koska esineitä ei voi yhdistää, eikä käyttää myöskään pelaajaan itseensä. Menee hetki ennen kuin huomaa, että oikeasti pitäisi ensin vetää petivaatteet pois läheisestä sängystä, repiä tyynyliina riekaleiksi alta paljastuvan jousen avulla, sitten yhdistää esineet inventaariossa ja lopuksi käyttää lääketarpeita kenkiin. On se vain vähän turhauttavaa pyöriä puoli tuntia paikallaan, koska ei keksi sitä oikeaa järjestystä, missä peli haluaisi tapahtumaketjuja suoritettavan.
Samoin joskus pelin tarina ottaa vähän yllättäviä ja loogisia harppauksia. Liekö kyse sitten siitä, että kehitystiimiltä on loppunut aika ja joitain osia pelistä on täytynyt vedellä hieman suoremmaksi kuin suunniteltiin. Vai olisiko kielimuuri tullut vastaan? Jommin kummin, mutta välillä tuntuu kuin tarinasta puuttuisi palasia tai pelihahmot tekevät johtopäätöksiä, joita pelaajalle ei viitsitä kertoa.
Ja todellakin. Kun peli päättyy, se päättyy yllättäen, turhauttavasti ja sillä fiiliksellä, että lisää olisi kiva saada vähän niinkuin nyt.
Mitä sitten jää käteen? No, kuten edellisestä lauseesta ehkä voi päätellä, ihan hyvä peli pienistä ongelmistaan huolimatta. Persoonallinen seikkailupeli, jonka tarina, brutaali meno ja persoonallinen tyyli hurmaavat. Toivo elää, että kehitystiimi saa rahoituksen niille jatkoepisodeille ja ehkä siinä tuunaillessaan saa myös hiottua pahimmat rosoisuudet pois kaavastaan. Potentiaalia nimittäin on vaikka mihin.
Lisää aiheesta
Blues and Bullets Episode 1: The End of Peace (PC, Xbox One)
Pillars of Eternity: White March Part 1 DLC (Linux, Mac, PC)
Sproggiwood (Android, iOS, Mac, PC)
