Uusimmat

World of Tanks 360 Edition (Xbox 360)

07.03.2014 18:30 Miikka Lehtonen

Tekijä: Wargaming.net
Julkaisija: Wargaming.net
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PC, Xbox 360
Pelaajia: 2-30 (internetissä)
Pelin kotisivu: http://worldoftanksxbox360edition.com
Arvostelija: Miikka Lehtonen

World of Tanks on PC:llä jo aikamoinen legenda. Wargamingin tankkirymistely on noussut hillittömän suosituksi peliksi, jota pidetään malliesimerkkinä siitä, miten F2P-peli tulee tehdä.

Nyt panssarit lähtevät uudelle rintamalle tarkoituksenaan tehdä sama ihme konsolien puolella. Mutta noinkohan hiirtä ja näppistä varten suunniteltu pelikokemus toimii padilla?

World of Tanks on mainio peli, johon olen itsekin upottanut toista sataa euroa rahaa ja varmasti toista tuhatta pelituntia. Reilun 3000 matsini aikana olen kokenut aitoa iloa, hirvittävää turhautumista ja kaikkea siltä väliltä. Vaikka siinä onkin ongelmia, World of Tanks on mainio peli. Siis PC:llä.

Xbox 360:llakin siinä on potentiaalia, mutta kaikki reunat repsottavat sen verran, että aivan PC:n tasoiseen pelinautintoon ei konsolisodassa päästä.

Panzerkampf

Aivan kuten PC:lläkin, myös Xbox 360:lla World of Tanks on deathmatch-peli, jossa kaksi 15-henkistä joukkuetta käy uudelleen ja uudelleen loputonta sotaansa kaupunkien, aavikoiden ja jääkenttien hallinnasta.

Tavoite on simppeli: joko tuhota kaikki vihollistiimin vaunut tai ajaa omia vaunujaan näiden tukikohdan keskustaan ja pysyä siellä olevassa valloitusringissä ehjinä, kunnes tukikohta on siepattu. Ja samalla paskiaiset tietenkin yrittävät tehdä samaa sinulle.

Xbox-versiossa rintamalle kaahaa jenkkien, brittien ja saksalaisten kalustoa toisen maailmansodan tähtihetkistä miltei moderniin sotaan saakka, toki satukirjoja unohtamatta. Alun kämäiset sotienväliset leichttraktorit (tunnetaan nimellä loltraktor) vaihtuvat Korkkarista tuttuihin Shermaneihin, Matildoihin ja Tigereihin ennen kuin kurvataan kohti fiktiivisiä ”vain Hitlerin päiväunissa” –vaunuja ja 70-luvulla palvelleita tankkeja.

Kuten nokkelimmat jo huomaavat, listasta loistaa poissaolollaan kaikenlaista. PC-versioon myöhemmin lisätyt japanilaiset ja kiinalaiset vaunut nyt olivat jo lähtöjäänkin päiväunta, mutta missä ovat neukkuvaunut? Olisiko käynyt niin, että Wargaming olisi kiireessään priorisoinut länsimarkkinoita ja ajatellut jenkkien pitävän enemmän omistaan ja saksalaisten leluista kuin neuvostoraudasta? Iso puute joka tapauksessa.

Ja puuttuu niistä nykyisistä puistakin vaunuja.Jenkkien tornillinen tank destroyer –linjasto, saksalaisten uudet vaunut, vino pino brittikamaa ja niin edelleen. Lisäyksiä on tiettävästi tulossa, mutta valikoima kalpenee silti PC-veljiin verrattuna.

Eipä silti, ehkä jos ei ole PC-originaalia pelannut, on tähänkin tyytyväinen, sillä kyllähän World of Tanksin 360-versiostakin kymmeniä vaunuja löytyy. Tarjolla on niin kevyitä tiedusteluvaunuja kuin raskaita helvetinkoneita, puskissa kykkiviä tankintuhoajia, kaukaa rankaisevia telatykkejä ja paljon muutakin. Jokainen löytää varmasti valikoiman joukosta vaunuja, jotka sopivat siihen omaan tyyliin pelata.

Se sen sijaan onkin sitten vähän penseää, että PC-versiosta on jäänyt kokonaan pois useita karttoja ja pelitiloja. Seitsemän karttaa, yksi pelitila. Se ei ole paljon se.

 

Paranna ja panosta

Pelasi millä vaunulla tahansa, taisteluissa päteminen kerryttää jos jonkinlaista valuuttatiliä. Tankkikohtaisilla kokemuspisteillä avataan vaunuihin parannusosia sekä uusia vaunuja ja crediteillä ostellaan niitä, korjataan tankkeja, täydennetään ammusvarastoja ja niin edelleen.

Ainoastaan oikealla valuutalla ostettavan kullan kanssa sitten voi ostella tavallista tujumpia ammuksia, erityisiä premium-vaunuja (jotka eivät ole mitenkään ylivoimaisen hyviä) ja matseista jaettavat palkinnot tuplaavaa premium-aikaa.

World of Tanks on todellakin free to play –peli, joskin oikeasti hyvä sellainen. Pelistä voi nauttia täysin siemauksin pistämällä siihen senttiäkään rahaa, tosin tankkipuiden yläpäässä premium-aika kannattaa. Mitä kovempi vaunu, sitä kalliimpaa sen ylläpito on ja korkean tason uusiin vaunuihin tarvittavien rahojen keräily ilman premium-tiliä vie aika eeppisen kauan aikaa.

Tankkien parannuksiin liittyy eräs suurimmista eroista PC-versioon nähden. PC-versiossahan vaunujen telat, tornit, jousitukset, tykit ja radiot olivat yksi kerrallaan vaihdettavia parannusosia. 360-versiossa näin ei ole, vaan vaunuihin ostetaan kiinteitä parannussarjoja, jotka sisältävät vaikka uuden tykin, sekä sen vaatiman tornin ja jousituksen. Hyvä idea, joka eliminoi turhaa sähellystä.

Toinen merkittävä ero tulee siitä, että siinä missä PC-versio on oikeasti ilmainen, 360-versio ei pysty aivan samaan. Sen pelaaminen kun vaatii Xbox Live Gold –tilin. On toki filosofisen keskustelun paikka puhua siitä, onko maksullisen, mutta erillisen ja ulkopuolisen nettipalvelun vaativa peli oikeasti ilmainen vai ei, mutta näillä mennään.

 

Kiikkerää tähtäilyä

World of Tanks on alustasta riippumatta mainio peli realisminsa suhteen. Se sijoittuu siihen realismiasteikon puoliväliin, missä tankeilla on kestopisteet, mutta ammusten läpäisy mallinnetaan realistisesti, osumakulma vaikuttaa ja niin edelleen.

Taistelun tempo on mukavan ripeä, kun tankkeja suhailee siellä sun täällä. Joka puolella paukkuu ja jyrisee kun 30 vaunua ottaa yhteen. Ripeä tankkipeliksi, siis. Perustason CoD-näätä varmasti kauhistuu siitä, että vaunut tuntuvat painavilta ja niiden käsittely on hieman kiikkerää.

Vasen analogitikku pyörittää tankkia, sekä liikuttaa sitä eteen ja taakse. Oikea taas liikuttaa putkea ja kääntelee tornia. Muilla painikkeilla voi siirtyä katselemaan tykin tähtäinten läpi, kommunikoida tiimin kanssa purkitetuin pikaviestein, käytellä korjaussarjoja ja muuta mukavaa.

PC-miehenä en ollut kontrollien suuri ystävä. Tankin tarkka ohjaus on yllättävän hankalaa puuhaa ja ammuskeltaessa vielä enemmän. Koko World of Tanks nojaa sen perusajatuksen varaan, että silmät kiiluen vihollista kohti räiskivä peelo häviää aika varmasti tankkikuskille, joka osaa tähdätä laukauksensa vastustajan vaunun heikkoihin kohtiin, kuten luukkuihin ja moottorin ilmanottoaukkoihin.

 

Koska taistelut käydään usein aikamoisilla etäisyyksillä, tämä on kiikkerän analogitikun kanssa aika vaikeaa. Arvostelua varten käyttöömme toimitettiin pressitili, joka oli ladattu täyteen kultaa, creditejä ja vapaasti käytettäviä kokemuspisteitä. Sijoitin heti pinon niistä amerikkalaiseen T29-panssarivaunuun, joka on tunnettu siitä, että sen tornin etupanssarit ovat miltei läpäisemättömät.

Jos vaunun onnistuu ajamaan sellaiseen suojaan, ettei sen heikkoa runkopanssaria näy ja muistaa pitää tornin suunnattuna kohti vihollista, T29 kestää melkein millaista rumputulta tahansa. Ainakin jos viholliset eivät osaa ammuskella vaunun lukuisiin ja hyvin tunnettuihin heikkoihin kohtiin, kuten katolla oleviin luukkuihin ja tähystyslaitteisiin.

Paitsi että, eihän tämä tietenkään konsoliversiossa onnistu. Niinpä T29 olikin taistelukentän vihainen jumala, joka kirjaimellisesti kesti koko vihollistiimin sarjatulta niin kauan, että oma tiimi ammuskeli mosat pois päiväjärjestyksestä. Matsin päätteeksi osumia oli tullut kotiinpäin yli 90, mutta kestopisteitä oli lähtenyt vain vajaat 100 vaunun yli tuhannesta pisteestä.

Tämä värittää muutenkin World of Tanks –kokemusta. Brittien edestä päin raskaasti panssaroidut tank destroyerit ovat aivan kamalia helvetinkoneita, koska sniput eivät pysty tähtäämään niiden heikkoihin kohtiin, eivätkä ADHD-näädät tajua kiertää kylkeen tai taakse. Pelaajat toki oppivat ajan myötä taktiikoita, mutta 360-versio olisi kaivannut ehkä jonkinlaista tasapainotusta tähtäysongelmien vuoksi. Toisaalta, miten tätä sitten tasapainottaisit?

 

Kaikesta huolimatta

Vaikka 360-versiossa riittääkin ongelmia, kyllä World of Tanks kaikesta huolimatta toimii. Itse pelailin sitä arvostelua varten toistakymmentä tuntia, kunnes tulin järkiini: minähän grindaan PC:llä jo ties miten monta tankkipuuta! Miksi helvetissä teen samaa myös konsolilla? Ja siihen se pelaaminen sitten tyssäsi. Siihen tajuamiseen, että PC:llä kontrollit ovat tarkemmat, grafiikat paremmat – kyse ei ole pelkästä grafiikkahuorauksesta vaan siitä, että suttuisilla grafiikoilla kaukana olevat vaunut ovat hankalia hahmottaa tarkasti – ja seurakin mukavampaa. World of Tanksia kun ei kannata pelata yksin, vaan kaverin kanssa.

Toisaalta, jos niitä kavereita ei PC-puolelta löydy tai PC-versio ei muuten vain ole vaihtoehto, 360-WoT ei ole mikään katastrofi. Se tarjoaa suuren osan PC-version viihteestä ja ominaisuuksista ja vaikka reunat repsottavatkin vähän kaikkialla, ei se pelikokemusta pilaa. Itse tulen jatkamaan vanhalla rintamallani, mutta 360-miesten kannattaa kyllä tutustua World of Tanksin 360-versioon.

 

Lisää aiheesta

World of Tanks – haastattelussa tankkimorpin tekijät (osat 1-9) 

World of Tanks (PC) 

World of Tanks -ensikosketus (PC)

World of Tanks -panssarisotapelin tekijät Panssarimuseolla 

World of Tanks Xbox 360 –ensikosketus – sujuvaa paditankkisotaa  

Lue myös

Castle Doctrine (PC)

Hearthstone: Heroes of Warcraft –ennakko (Mac, PC)

Outlast (PC, PS4)

Panzer Corps (iOS)

South Park: The Stick of Truth (PC, PS3, Xbox 360)