Ärsyttikö Diablo III? Torchlight II on sinun pelisi!
Suuri ja nykyään pelottavan partainen maestromme, Lehtosen Miikka, on niitä miehiä, joille sopii käteen yhtä hyvin niin keihäs kuin miekkakin, eikä loitsiminenkaan ole ihan tuntematonta hommaa. Siksi hack’n’slash sopii hänelle niin hyvin. Diablo III:n pelailun ohessa Miikka ehättikin ottamaan tuntumaa myös tulevaan Torchlight II:een.
Torchlight oli aikanaan todellakin selvää Diablon sukua niin tuntumaltaan kuin mekaniikaltaankin. Kyseessä oli – ja todellakin myös on – toimintarope, jossa se roolipeliosio on miltei olematon, mutta toimintaa riittää sitäkin enemmän. Pelaaja kulkee pitkin maita ja mantuja pieksemässä rivimosia, minipomoja ja suurempia helvetin esikartanon tirehtöörejä kokemuspisteiden ja alati paranevan lootin toivossa. Tasojen karttuessa sijoitellaan pisteitä kykyihin ja kykypuihin.
Alkuintron esittelemistä tarinallisista ratkaisuista johtuen kaikki ykkösosan sankarit loistavat poissaolollaan ja tarjolla on kokonaan uusi kööri. Yksi pudottelee pieniä robotteja, toinen ammuskelee elementaalimagiaa, kolmas taas jouskaristaan nuolia ja komentaa elukoita ja niin edelleen. Perustasoa tämäkin, mutta hahmot tuntuvat hauskoilta ja toimivilta ja niiden joukosta löytyy todennäköisesti myös se oma suosikki.
Itse tykästyin lopulta embermageen, joka on elementtejä heittelevä loitsija. Jokainen viholliseen osunut loitsu nostaa keskittymismittaria ja kun se kilahtaa täysille, alkaa 12 sekunnin putki, jolloin mikään ei maksa manaa ja kaikki tekee reilusti enemmän vahinkoa. Ja silloin koko maailma palaaaaaaargh!
Toki mukana ovat myös ne Torchlightin erikoisuudet, joista mainittakoon se oma suosikkini: mukana suhaa lemmikki (minulla tietenkin kissa), joka auttaa taistelussa, saa omia varusteitaan ja osaa tarvittaessa juosta kaupunkiin myymään sille annetut tavarat ja tuomaan rahat takaisin. Nyt mukaan voi antaa myös ostoslistan, mikäli kaipailee kaupungin kauppiailta pulloja tai kääröjä. Tämä on edelleen hyvä esimerkki siitä, miten Runicin pojat pohtivat aikanaan, ovatko kaikki genren perinteet todella vaalimisen arvoisia, vai voisiko niitä modernisoida pelaajaa hellivämmiksi.
Lue koko arvostelu: Torchlight II (Mac, PC)
