Mitä parempi pelaaja, sitä suuremmat aivot
Monet pelaajat etsivät mitä kummallisempia perusteita katsella pitkin nenänsä vartta pesemättömiä kansanmassoja ja muita pelaajia kohti. Nyt siihen löytyi tieteellinen peruste, sillä tuore tutkimus väittää, että pelaajan aivojen koko on suoraan verrannollinen hänen pelitaitoihinsa.
Kannattaa siis huomata: suoraan verrannollinen. Moni irvileukahan olisi voinut repäistä helpostikin, että mitä pienemmät aivot, sitä paremmin pelit sujuvat. Suuriaivoiset taas tietenkin arvostaisivat mustavalkoisia mykkäelokuvia ja joisivat ironisesti viiniä baskeri kenossa. Näin ei kuitenkaan ole.
Amerikkalainen aivotiedettä käsittelevä Cerebral Cortex -julkaisu teetti tutkimuksen, jossa verrattiin suoraan pelimenestystä ja aivojen toimintaa. Testiin valittiin 39 ihmistä, 10 miestä ja 29 naista, jotka eivät ennen testin alkua olleet pelanneet juuri lainkaan.
Tämän jälkeen heidän tehtäväkseen annettiin pelata kahta peliä, joista toinen vaati heitä toistamaan selkeästi määriteltyjä tavoitteita ja toinen vaihteli jatkuvasti päämääriä. Testissä huomattiin, että tiettyjen aivojen osien kehittyneisyys oli suoraan verrannollinen pelimenestykseen. Testiä valvonut professori ei yllättynyt.
”Tämä on järkevä tulos, sillä nämä aivojen osat on aiemminkin yhdistetty uuden oppimiseen ja uusiin tilanteisiin sopeutumiseen. Tällaisilla aivoilla varustetut ihmiset loistavat moniajossa. Verrataan tätä vaikka autolla ajamiseen: tien seuraamisen lisäksi puuhailet GPS-yksikkösi kanssa ja juttelet matkustajalle”, professori Arthur Kramer vertaili.
Kramerin mielestä pelit ovat myös mitä erinomaisimpia testivälineitä tieteen valjastettavaksi, sillä niiden avulla tiedemiehet voivat asettaa ihmisiä paljon realistisempiin ja oikean maailman vaatimuksia mukailevempiin tilanteisiin kuin normaalisti. Tutkimuksen tarkoituksena ei suinkaan ollut todistaa pelaajien ylivertaisuutta, vaan sille löytyy oikeaa käyttöä.
”Olemme jo todistaneet, että aivot ovat mukautumiskykyinen elin. Ne voivat kehittyä ja muuttua. Mitä enemmän opimme näistä rakenteista ja funktioista, sitä paremmin voimme ymmärtää niitä aivojen osia, jotka auttavat muistamaan ja oppimaan. Tätä kautta voimme parantaa ihmisten oppimiskykyä ja auttaa vanhenevia ihmisiä selviämään dementiasta.”
Lähde:BBC
Lue myös
Näin syntyivät Dead Spacen erinomaiset äänimaailmat
