Persoonallinen, viehättävä seikkailupeli tytöstä, joka hallitsee aikaa – arvostelussa Life is Strange

Eräänä aamuna Miikka Lehtonen huomasi olevansa tyttö. Teinityttö. Kokemus oli jännittävä, etenkin kun siihen liittyi kyky hallita aikaa. Kyllä elämä on sitten jännää!

Ranskalainen Dontnod nähtiin viimeksi pelintekopuuhissa muutamaa vuotta sitten, kun tiimi julkaisi Remember Me -mätkintäpelinsä. Sen maailma ja tarina olivat ihan kiinnostavia, mutta kömpelö pelattavuus petti pahasti. Niinpä voisi kuvitella, että rauhallisempi ja perinteisempi seikkailupeli voisi olla juuri se tiimin juttu.

Life is Strange on tämä seikkailupeli. Viisiosainen episodipeli kertoo tarinan Maxista, teini-ikäisestä tytöstä, joka opiskelee valokuvausta oregonilaisessa taidekoulussa. Max ei kuitenkaan ole kuka tahansa teini, sillä pelin alkuhetkillä hän huomaa omaavansa yliluonnollisen kyvyn kääntää aikaa taaksepäin. Halutessaan Max voi keskittyä ja videonauhurin tavoin rullata aikaa taaksepäin muutaman minuutin verran, tehden näin uudelleen asioita, jotka ensimmäisellä kerralla menivät pieleen.

Kuten moni muukin samassa tilanteessa, aluksi Max kokeilee voimiaan arkisiin asioihin: tunnilla pieleen menneen vastauksen uusimiseen, pöydältä putoavan kameran pelastamiseen ja niin edelleen. Kohta hän kuitenkin huomaa, että voimilla voisi myös auttaa ihmisiä välttämään pienempiä ja suurempia vastoinkäymisiä.

Lue koko arvostelu: Life is Strange Episode 1: Chrysalis (PC, PS3, PS4, Xbox 360, Xbox One)

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet

Lisää aiheesta

Remember Me (PC, PS3, Xbox 360) 

Remember Me tekee erittäin positiivisen ensivaikutelman. Minulle tuntemattoman Dontnodin kehittämä peli sijoittuu tulevaisuuden Pariisiin, joka pääsisi ainakin lähelle palkintopallia vuoden parhaita visuaalisia ilmeitä palkittaessa. Pelimaailma yhdistelee todella upeasti Pariisin arkkitehtuuria ja visioita siitä, millaista se voisi tulevaisuudessa olla.

Häikäisevän kauniin Pariisin päälle on heitetty vielä aimo annos futuristista augmented reality –tekniikkaa, sillä päähenkilön päähän upotettujen piirien ansiosta tämä näkee kauppojen ovilla kelluvia menuja ja muuta hauskaa. Tuloksena on todella kiehtova ja kiinnostava pelimaailma. Sellainen, jota olisi todella mielellään vain kierrellyt ja tutkinut vaikka tuntikausien ajan. Miten harmillista onkaan tämän jälkeen todeta, että itse peli on tuikitavallinen mätkyttely- ja kiipeilypeli.