Uusimmat

Porkkananpurijat vs. elävät kuolleet kasvit – arvostelussa hassu Plants vs. Zombies -räiskintä

11.09.2014 23:18 Jukka O. Kauppinen

En tiennytkään, että Miikka Lehtonen on näin kova puutarhanhoidon ystävä. No, hän on varmaankin pitänyt puutarhansa kunnossa. Vaikka tuks… zombit sinne yrittävätkin tunkea.

Kuten aina muulloinkin, Plants vs Zombies: Garden Warfare kertoo epätodennäköisen tarinan zombeista, jotka todella vihaavat puutarhoja. Ilman urhoollisia kasvipuolustajia yksikään porkkana tai puska ei olisi turvassa elävien kuolleiden invaasiolta.

Aihepiiri on todellakin tuttu miljoonaluokan hittipeleistä, joissa puolustettiin kepeän strategian keinoin puutarhaa zombiaalloilta. Se merkittävin yhtymäkohta pelien välillä on hahmovalikoima. Puutarhaa puolustavat aiemmista peleistä tutut kasvit ja zombitkin ovat yhtä mielikuvituksellisia kuin aina. Peruszombit saavat tuekseen vaikkapa hauta-arkuissa käveleviä tai verkko-oven taakse suojautuneita kalmoja, jotka kaikki vaativat omat kikkansa kellistyäkseen.

Tarjolla on kaksi pelitilaa, joista toisessa maksimissaan neljä pelaajaa taistelee yhdessä tekoälyn zombien invaasioita vastaan. Siinä suositummassa taas pelaajat käyvät keskenään sotaa yhden puolen komentaessa zombeja ja toisen kasveja kuin missä tahansa moninpeliräiskinnässä konsanaan.

Lue koko arvostelu: Plants vs. Zombies Garden Warfare (PC, PS3, PS4, Xbox 360, Xbox One)

Lisää aiheesta

Plants vs. Zombies (Mac, PC)

PopCap Gamesin mainio pikkupeli kelpaisi oppitunniksi muillekin kehittäjille siitä, miten vanha pelimekaniikka puetaan uuteen sotisopaan. Torninpuolustusta ollaan nähty ennenkin, mutta silti Plants vs. Zombies nappaa otteeseensa sitkeän köynnöksen lailla.

Pelin nimen piti alunperin olla Lawn of the Dead, mutta juridisista syistä hauskasta sanaleikistä luovuttiin. Harmi, sillä alkuperäinen nimi olisi tiivistänyt homman jujun mainiosti. Mutta millä eväillä päällepäin geneeriseltä flashpeliltä näyttävä teos onnistui voittamaan puolelleen arvostelijan paatuneen sydämen?