Stalinin urkujen tahdissa, pistooli niskassa – Company of Heroes 2 on raaka sotapeli
Itärintama. Toinen maailmansota. Joillakin suuren sodan rintamilla oli helpompaa, mutta jos olit jalkaväkisotilas Saksan ja Neuvostoliiton välisessä kahinassa, niin morjens. Jos paskaa ei satanut niskaan tykistön toimesta, niin Gestapo ja NKVD kyllä pitivät huolen etteivät mosurit lipsautelleet esivaltaa arvostelevia kommentteja. Jos lipsauttivat, niin rynnäkkökomppanioihin etsittiin aina vapaaehtoisia.
Noihin hauskoihin leikkeihin matkasi, onneksi virtuaalisesti, myös Miikka Lehtonen. Ja koska sota voi olla paitsi hirveää, julmaa ja saatanallisen raakaa, voi se olla myös mukaansatempaavaa ja jännittävää. Aina 4,5 tähden ja peukun verran.
Kuten jo alussa vihjaisin, Relic on ottanut Company of Heroes 2:n myötä sellaisen askeleen takaisin kohti realismin syliä, etten oikein kehtaisi peliä enää RTS:ksi edes sanoa. Termi kun kantaa mukanaan mielikuvia kivääritulessa räjähtävistä tankeista ja muista älyttömyyksistä, joita Company of Heroes 2:ssa ei nähdä.
Eihän tässä toki kyse mistään hardcore-simusta ole, mutta sen verran realistisesta pelistä kuitenkin, että sota tuntuu sodalta. Panssarivaunuja tuhotaan vain tarpeeksi tehokkailla PST-aseilla ja silloinkin realistisesti: KV-1 ei paljon hetkahdakaan, kun lyhytputkinen Panzer IV kolkuttelee sitä etupeltiin. Jos aikoo tehdä jälkeä, täytyy päästä taakse ja lähelle. Silloinkin sormet kannattaa ristiä.
Taistelun tunnelma on muutenkin kohdallaan. Hyvä fysiikkamoottori pitää huolen siitä, että koko maailma on tuhottavissa, kunhan aseet ovat tarpeeksi jykeviä. Kranaatit lennättävät hiekkasäkkejä ja miehiä ilmaan samalla kun tykistö lanaa kumoon kokonaisia kortteleita ja muuttaa katuja kraateripelloiksi. Savun joukosta erottuvat vain liekinheitinten ja polttopullojen lieskat samalla kun todella munakkaat aseäänet ja eri osapuolten taisteluhuudot täyttävät ilman. Tunnelmassa siis löytyy.
Taktiikat ovat myös samaa tasoa. Stalingradissa riittää sen verran romua ja rauniota, että tulitaistelut käydään yleensä suojasta suojaan, jolloin suoranaiset osumat ovat harvassa ja yksiköt pääasiassa vain kaivautuvat syvemmälle asemiinsa ja menettävät taistelukuntoaan. Niinpä ideana onkin yrittää painaa päitä alas vaikka konekiväärien avulla samalla kun rynnäkköjoukot koukkaavat sivustaan tai painavat kranaattien ja palopullojen tukemana suoraan yli. Ei kannata kuitenkaan kuvitella, että Company of Heroesin taistelut olisivat jotain lelupyssysotaa: poteroon osunut kranaatti tai liekinheittimen suihkaus lähettää kerralla puoli ryhmää alakertaan.
Lue koko arvostelu: Company of Heroes 2 (PC)
Lisää aiheesta
Command Ops: Battles from the Bulge (PC)
Panzer Corps: Grand Campaign ’44 & ’45 West DLC (PC)
Sniper Elite V2 (PC, PS3, Xbox 360)
Warhammer 40K: Space Marine (PC, PS3, Xbox 360)
