iPad 2 pelimiehen perspektiivistä
Applen odotettu ja jonotettu iPad 2 on vihdoin täällä. Oikeastaan se on ollut täällä jo useamman päivän, mutta eihän laitteesta toki mitään tohdi kirjoitella heti kaupasta kotiin päästyään. Nyt käyttötunteja on takana jo useampia kymmeniä, joten uskon pystyväni vastaamaan siihen tärkeimpään kysymykseen: onko siitä mihinkään?
iPad 2 –testejä on toki netissä jo enemmän kuin sieniä sateella. Jos haluat itse nähdä vehkeen liikkeessä ja toiminnassa, suosittelen vaikka Testedin video-mulkaisua, jossa näkee hyvin, millaisesta vehkeestä on oikeasti kyse.
Me pureudumme tänään ennen kaikkea yhteen kysymykseen: onko iPad 2 kummoinenkaan pelikone?
Tekniikka alta pois
Ennen kuin puhumme itse pelaamisesta, pitäähän siitä teknologiastakin hetki puhua. iPad 2 ei välttämättä näytä ensi silmäyksellä kovin erilaiselta kuin ensimmäinen iPad. Näytön koko on yhä sama, samaten kuin resoluutiokin, joka on oudon neliskulmainen 1024×768.
Kotelo on muuttunut hieman kuperammaksi, mikä jakaa mielipiteitä: jotkut tykkäsivät entisen iPadin tuntumasta, mutta itse en käyttänyt vanhaa vehjettä sen vertaa, että uskaltaisin vertailla. Kyllä tätä silti käsissään pitää!
Ei kuitenkaan yhdessä kädessä, sillä vaikka iPad 2 on suorastaan huikean virtaviivainen ja seksikäs vehje, se ei ole mitenkään ihan kevyt. Kyllä laitetta toki pystyy yhdessä kädessäkin pitelemään, mutta pitemmissä sessioissa väsyvät ensin sormet, sitten käsivarsi. Jos esimerkiksi aikoo makoilla illalla sängyssä ja lueskella iPad kasvojensa yläpuolella, voi torkahduksesta seurata ikävä haaveri.
Pinnan alla piileekin sitten vääntöä. Prosessorina toimii Applen nopea A5-tuplaydinprosessori, näytönohjaimena taas moniytiminen SGX543-piiri, josta kerrotaan irtoavan jopa yhdeksän kertaa enemmän vääntöä kuin ensimmäisen iPadin näytönohjaimesta.
Emme toki mitään benchmarkeja ajelleet, mutta se on todettava, että sitä vääntöä kyllä löytyy. Uudella iPadilla Chairin Infinity Blade –peli näyttää hämmästyttävän hyvältä ja pyörii silkkisen pehmeästi. Raudan puolesta ongelmia ei siis ole, vaan iPad 2 täyttää kannettavan pelikoneen vaatimukset ihan kepeästi.
Softahuolia?
iPad 2:n suurin kysymysmerkki on kaksiosainen ja liittyy molemmilta osiltaan siihen softapuoleen. Ensimmäinen kysymys on tietenkin se, tuleeko monikaan peli ottamaan täysin hyötyä irti laitteesta. Alkuperäisiä ja selvästi hitaampia iPadeja kun on markkinoilla kymmeniä miljoonia ja vain todellinen tampio jättäisi ne kokonaan kylmään.
Käytännössähän tämä ei toki ole ongelma kuin pahimmille grafiikkahuorille, sillä kaikki iPadin pelit toimivat myös iPad 2:lla, vieläpä alkuperäistä jouhevammin. Moni pelitiimi on myös lisännyt jo nyt peleihinsä pieniä iPad 2 –extroja. Esimerkiksi se jo mainittu Infinity Blade hyödyntää nopeaa näytönohjainta graafisten filtterien ja reunanpehmennyksen muodossa. Mutta voi toki olla, että ainakaan monia näytönohjaimesta kaikkia mehuja puristavia pelejä ei tulla näkemään.
Perustavampi kysymys onkin toki se, onko iPadille yleensäkään vielä mitään järkevää pelattavaa. Itse olen pitkään kuulunut siihen leiriin, joka vastaisi kysymykseen kieltävästi. Olen pelaillut iPod Touchillani mobiilipelejä jo vajaat kolme vuotta ja voin aivan huoletta todeta, että suurin osa niistä on täyttä roskaa. Joko toteutukseltaan tai ihan perusidealtaankin.
Vaikka Apple valvookin tarkkaan, kuka heidän kaalimaalleen pääsee temmeltämään, niin surkeat väännökset, kömpelöt yritelmät ja surkeat pelit ovat yhä päivän teema. Kuvittele surkea kopio jostain netin tuhannesta Flash-pelistä ja olet aika lähellä keskimääräistä iOS-peliä.
Vielä ikävämpää on se, että moni periaatteessa kunnollinen peli on pilattu alustan huonolla tajuamisella. Kehittäjät: jos pelinne vaatii virtuaalisen D-padin sohimista iPadin ruudulla, teette peliä väärälle alustalle. Yrittäkää uudelleen. Samat sanat, jos olette yrittäneet tunkea peliinne puoli tusinaa ohjausnappia ja kamerakontrollit. Kehitätte oikeasti konsolipeliä, mutta huonommilla kontrolleilla.
Lantakasasta ruusu pilkistää
Mutta eihän tämä toki ole mitenkään uutta saati sitten iOS-laitteille yksilöllistä. Kaikkien laitteiden peleistä suurin osa on vähemmän onnistuneita. Ja aivan kuin muillakin alustoilla, myös iPadille on jo julkaistu sen verran huikeita pelejä, että jokaisen peleistä pitävän kannattaa kokeilla niitä.
Ei ole sattumaa, että iOS:n myydyimmät pelit ovat yksinkertaisia ja välittömän pelattavia pikkupelejä, joissa hauskat ideat kohtaavat hiotun pelattavuuden. Angry Birds, Cut the Rope ja niin edelleen. Mutta löytyy laitteelle muunkinlaisia pelejä, jotka ovat juuri sillä parhaimmillaan.
Minä tykästyin laitteeseen pitkälti sen takia, että se antaa mahdollisuuden tehdä ja pelata aivan uudenlaisia pelejä. Sanotaan niitä vaikka sähköisiksi lautapeleiksi. Monista suosituista ja oikeista lautapeleistä on julkaistu iPadille äärimmäisen helposti mukana kulkevat ja pelimekaniikan automatisoivat versiot, jotka irtoavat vielä lautapeliin verrattuna pikkurahalla. Mikäs sen mukavampaa kuin tempaista vaikka rautatieasemalla repusta iPad ja pistää pystyyn tiukka Carcassonne-matsi?
Mutta sama konsepti kantaa kauemmaskin. Esimerkiksi kotimainen Huikea kehittää parhaillaan iPadille Dust Up For Two –peliä, joka on eräänlainen tosiaikainen, heksapohjainen strategiapeli. Lautapelien ”helppo oppia, vaikea hallita” –pelattavuus yhdistettynä sähköisten pelikoneiden näyttävyyteen ja helppoon käyttöliittymään? Lisää tätä, kiitos!
Itse näenkin, että juuri tässä on iPadin ja muiden tablettitietokoneiden tulevaisuus. Sen sijaan, että niille yritetään väkisin puristaa huonosti toimivia versioita muunlaisten pelikoneiden peleistä, ne voivat toimia alustana aivan uudenlaiselle tavalle pelata. Joku nyt älähti, että onhan strategiaa ennenkin pelattu. On tietenkin. Toki tällaiset pelit ovat aina toimineet PC:lläkin, mutta eivät yhtä välittömän sosiaalisesti, kuin pöydän ja pelaajien keskellä olevalla, yhteisellä ja käsin kosketeltavalla pelialustalla.
Paikkansa arvoinen?
Vaan mikä on lopullinen tuomio? Onko iPad paikkansa – ja hintansa – väärti? Itse pelkäsin, että se tulisi olemaan jonkinlainen väliinputoaja pöytätietokoneeni ja läppärini välimaastossa. Sitä se tavallaan onkin, mutta positiivisemmalla tavalla kuin olisin voinut kuvitella. Se kun soveltuu erinomaisesti niihin tilanteisiin, joissa läppäri on liian kömpelö, mutta joihin puhelimen ominaisuudet eivät riitä.
Olen jo nyt tottunut siihen, että kun vaikka makoilen sohvalla katsomassa televisiota, kokkailen jotain keittiössä tai istun … no, sanotaan kauniisti vaikka ”valtaistuimellani”, iPad on mukanani.
Se on erinomaisen kannettava, helppokäyttöinen ja silti tarpeeksi tehokas, jotta sillä voi hoitaa kaiken hoidettavan. Olin aiemmin skeptinen tablettitietokoneiden tarpeellisuudesta ja tulevaisuudesta, mutta en ole enää. Uskon, että niiden tulevaisuus on mitä ruusuisin. Se ei välttämättä ole omenan muotoinen, sillä kesällä julkaistavat Android-tabletit vaikuttavat myös mainioilta, mutta olen varma siitä, että tabletit tulevat tulevaisuudessa olemaan alati tärkeämpi osa päivittäistä elämäämme. Ja tällä hetkellä iPad 2 on se paras tabletti, olit sitten pelaaja tai muuten vain satunnaiskäyttäjä.
Lähiaikoina luvassa myös iPad 2-pelitestejä. Pysykää kuulolla!
iPad 2
Valmistaja:Apple
Hinta: mallista riippuen 479 – 798 euroa
Lisätietoja:http://www.apple.com/fi/ipad/
Miikka Lehtonen
Tekniset tiedot:
Näyttö: 9,7 tuuman multitouch-kosketusnäyttö
Muisti: 512 Mt
Resoluutio: 1024 x 768
Mitat: 241,8mm x 185,7 mm x 8,8 mm
Yhteydet: USB-liitin, Wi-Fi, tietyissä malleissa 3g
Paino: 601 grammaa
Lue myös
EVE Online FanFest 2011 – ”EVE is real”
Mad Catz Wireless Racing Wheel – tärinätön perusratti Xbox-kuljettajille
Nintendo 3DS – Dome testasi uutuuskonsolin
Xbox 360:n hopeinen Aberdeen-ohjain – muuntuva peliohjain
Zeebo – kehitysmaille suunniteltu pelikonsoli
