Uusimmat

Razer BlackWidow Ultimate 2014 -näppäimistö – vihreän pelaamisen kova hinta

15.03.2014 14:00 Muropaketin toimitus

Mekaaniset näppäimistöt ovat olleet tosipelaajien ja nörttien valinta jo vuosia, mutta tarjoaako sellainen satunnaiselle pelaajalle muutakin kuin WASD-kirjaimet? Muuttuuko näppäimistön myötä ylivoimaiseksi tappokoneeksi taistelutantereella? Valmistuuko päättötyö tällä nopeammin? Lyhyesti sanottuna ei, mutta kyllä se helpottaa urakkaa melkoisesti.

Mekaanisen näppäimistön edut tavalliseen ovat selkeät ja eron huomaa jo ensimmäisellä käyttökerralla. Näppäinten liikerata on selkeä ja looginen ja painallus menee samalla tavalla pohjaan saakka, ihan riippumatta mistä kohtaa näppäintään painaltaa. Näin hätäisempikään lyönti ei muutu taistelun keskellä letaaliksi virheeksi, toisin kuin joillakin halvemmilla näppäimistöillä, jotka eivät tunnista näppäimen reunaan osuvaa painallusta.  Tätä ongelmaa ei ilmene kaikilla kumikalvollisilla näppäimistöilläkään, mutta kyllä se kohdalle osuessaan riepoo.

Muita mainitsemisen arvoisia hyötyjä on kytkinten kesto, joiden Razer lupaa kestävän BlackWidowissa 60 miljoonaa painallusta. Näppäimiäkin saa rämpyttää pohjaan yhtaikaa kymmenen, joten jos nämä rajoitukset halutaan ylittää saa käytössä olla kaverinkin kymmensormijärjestelmä.

Jos nämä rajoitukset halutaan ylittää tarkoittaisi se sitä, että sinun pitäisi tuottaa tekstiä 300 merkin minuuttinopeudella 12 tuntia vuorokaudessa seuraavat 278 vuorokautta. Jos siis painaisit vain yhtä nappia koko tuon ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kytkimet ovat lähes ikuisia, kun tekstiä kirjoitetaan normaaliin tahtiin.

Verrattuna toiseen mekaaniseen näppäimistöön

Itselläni on jo pidempään ollut käytössä Logitechin G710+ mekaaninen näppäimistö, johon siirtyminen kumikalvollisesta ei ollut ongelmatonta. Halpisnäppäimestä G710+:een ja siitä BlackWidow Ultimateen siirtymisessä onkin oman näppituntumani mukaan aivan yhtä isot harppaukset. Logitech tarjoaa puolimatkan kompromissin ja Razer edustaa toista ääripäätä.

Suurin ero Logitechiin nähden on näppäinpainalluksen selkeä klikkaus, mikä muodostuu ongelmalliseksi melusaasteeksi etenkin iltasella, kun perhe katselee vieressä telkkaria. Täysin äänettömänä ei Logitechin näppäimistökään pysy, mutta Razeriin verrattuna se on huomattavasti hiljaisempi vaihtoehto. Toisaalta, tottuuhan perhe tähänkin? Hyvän näppäimistön löytäminen onkin välillä vaikeampaa kuin hyvän vaim… No, vaikeaa kuitenkin!

Innovaatio

Razer on kehittänyt täksi vuodeksi omat mekaaniset Razer Green -kytkimet. Keskustelupalstoilla käydyn väittelyn perusteella tässä ei ole kuitenkaan insinöörejä turhan paljon rasitettu sillä kuvien perusteella ne ovat lähes identtisiä Cherry MX Blue –kytkimien kanssa. Huhujen mukaan osa Cherry MX –kytkimien patenteista on umpeutunut, joten syy voi olla siinäkin. Toki kytkimissä on jotain pieniä eroja, mutta huomaako ne sormitestillä? Tuskin. Todennäköisin syy löytyykin markkinointipuolelta sekä valmistajan kustannussäästöistä, jotka muuttuvat katteeksi loppukäyttäjän ostettua tuotteen.

Rakenne, valaisu ja painikkeet

Näppäinten taustavalaisu on hoidettu tyylikkäästi Razerille uskollisella tavalla. Vihreä sävy, hehkuva logo ja yksittäiset ledit takaavat tunnistamisen vuorokaudenajasta riippumatta. Valon kirkkautta voi säätää portaattomasti, ja kirkkaimmalla asetuksellaan valo on jopa hieman häiritsevä, jopa päivällä. Näppäimistössä on myös Fn-nappula, jonka avulla toimintonäppäimistä saadaan lisää irti muun muassa medianäppäinten muodossa. Vertailuna Logitech tarjoaa samoille toiminnoille erilliset painikkeet ja fiksuna ominaisuutena äänentason säätämiseen tarkoitetun rullan.

Näppäimistö on varustettu makronäppäimillä, joiden tarpeellisuutta mietin kovasti jo edellisen näppäimistöni kohdalla. Toistaiseksi en niille käyttöä löytänyt. Ehkä minun pitäisi pelata enemmän online-roolipelejä, jotta niistä saisi jotain tuntuvampaa iloa. Omalla kohdallani niiden merkitys on lähinnä häiritsevä ja tilaa vievä ratkaisuj. ESCiä hutiloidessa näet osuu välillä osuu välillä vahingossa makroon, jolloin ilmoille pärähtää tuntikausia hiottu loitsu – tai minun tapauksessani ei mitään.

Vakiovarusteluun kuuluvat myös oudosti sijoitetut läpiviennit äänen ulostulolle, mikrofonille sekä USB-liitin. USBin sijoittelun näppäimistön oikeaan päätyyn ymmärtää hyvin, jos tarkoituksena on käyttää langatonta hiirtä nanokokoisen vastaanottimen kera, mutta mihinkään muuhun se ei sovellu, ellet ole vasenkätinen tai pelaat korkealla DPI-arvolla. Miksi ihmeessä näiden liittimien pitää olla oikeassa reunassa? Hiirtä oikealla puolella pitävällä tai siitä laajoissa kaarissa liikuttavalla hiiri sotkeutuu toistuvasti näppiksestä lähteviin johtoihin. Hyvä idea, mutta toteutusta olisi voinut miettiä vielä kertaalleen. Kuulokkeiden käyttäjät voivat jäädä kaipaamaan Logitechista tuttuja kaapelikouruja näppäimistön pohjassa mikäli liittimien paikka näppäimistön oikeassa reunassa ei tunnu luontevalta.

Materiaalivalinnat ja ohjelmisto

Näppäimistön rakenne on todella jämäkkä. Tuntuu kuin pohja perustuisi ratakiskon pätkälle, joita VR on myynyt edulliseen kilohintaan Razerille. Razer BlackWidow Ultimate myös painaa paljon ja eron perinteiseen muoviläpsyttimeen on todella suuri. Näppäimistön painon tajuaa parhaiten kun sitä yrittää nostaa pöydältä, tai edes siirtää hieman. Käytännössä tästä on vain hyötyä, sillä näppäimistö ei anna tuumaakaan periksi eikä liikahtele vahingossa mihinkään, ei edes kovimmissa ES-pärinöissä. Näppis onkin selvästi tarkoitettu kovaan käyttöön!

Näppäimistö kytketään koneeseen ensiluokkaisella punotulla kaapelilla. Kaapeli taipuu paremmin, mutta ei taitu eikä kerää pölyä niin helposti kuin kuminen vastineensa. Esteettisesti katsoen se on myös ilo silmälle. Varsinainen kaapelin räjähtäminen tapahtuukin koneen päädyssä sillä yksi siististi punottu johto aukeaa neljäksi piuhaksi, joista yksi on näppäimistöä varten, yksi USB:n läpiviennille ja kaksi audiokaapelia matkaa äänikortille.

Razerin hallintaohjelmisto on ulkoasultaan hillitty ja jakautuu kolmeen eri pääosioon sekä erilliseen makrotyökaluun. Pääosiosta löytyy painikkeiden muokkaus/uudelleenmappaus, toisesta näppäimistön valaistukseen liittyvät asetukset ja kolmannesta pelimoodi, jonka avulla voidaan disabloida lennosta esimerkiksi Windows-näppäimet sekä muut pelinautintoa häiritsevät yhdistelmät.

Käytännössä…

Näppäintuntuma on kirjoittaessa hyvä enkä löydä siitä äänekkyyden lisäksi muita varsinaisia vikoja. Tosin nakutus on oma tärkeä osansa mekaanisten näppäimistöjen olemusta, eivätkä ne sovi hiljaisuutta etsiville. Eivät etenkään, kun BlackWidowilla näppäinten sarjatuli kuuluu kuulokkeiden läpi musiikkiakin kuunnellessa.

Pelitesti suoritettiin Arma 3:n Coop-tehtävän parissa. Valitsimme tutun pakomatkan Altiksen saarelta ja pienen alkuhihittelyn jälkeen jouduimme toteamaan, että näppäimistön iloinen klikkaava ääni kantautuu myös pelikaverin korviin ja mikrofonin säätö olisi paikallaan sillä ääniaktivointi löi linjan välittömästi auki kun näppäimistöllä tehtiin etenemistä kohti vihollisen vahvoja rivejä.

Ylistyssanojen kannustamana latasimme miinat tielle ja jäimme odottelemaan vihollista saapuvaksi ja hiljaisuuden täytti vain ”klik klik klikliklik” ääni kunnes 12.7mm tykki alkoi laulamaan meitä khden, eikä näppäimistön äänikään enää tässä vaiheessa häirinnyt. Ruumiinavausraporttien saapumista odotellessa voin vain spekuloida, että selvisinkö rintamalla pidempään kuin toverini siksi, että käytössäni oli uudempi malli Razerin näppäimistöstä vihreine kytkimineen vai siksi, että 12.7mm luoti ei lävistä kuorma-autoa pituussuunnassa ainakaan ensimmäisellä sarjalla.

Kirjoitustesti puolestaan hoidettiin käyttämällä näppäimistöä arkisissa asioissa eli aktiivisesti forumeita lukiessa, vastaillessa sekä sosiaalisen median parissa. Rohkaisin mielenikin ja kävin ulkomaisilla sivuilla asti katsomassa kuvia pienistä kissanpennuista, vau! Niin, ja arvostelu on kirjoitettu tällä samaisella näppäimistöllä. Teksti käytännössä kirjoittaa itse itsensä! No ei ihan, mutta melkein. Niin hyvä se on.

Näppäimistö on silti omimmillaan pelatessa – ja mekaanisuus tulee esille edukseen toimintapainotteisissa ja nopeasti rytmiä vaihtavissa peleissä. Näppäinten materiaali on tarpeeksi pitävä sekä painamiseen tarvittava voima pieni, ettei virheitä satu. Ainakaan niin paljoa, että voisin syyttää niistä näppäimistöä. Logitechin mekaaninen näppäimistö häviää niin kirjoittamisessa kuin pelaamisessakin aavistuksen Razerille. Erot ovat silti sen verran pieniä ettei vaihtamista suuntaan tai toiseen kannata tehdä, ellei satu istumaan rahakirstun päällä.

Yhtaikaa hillitty ja villi

Näppäimistö on erittäin laadukas, eikä mitään ole jätetty sattuman varaan. Ohjelmisto noudattaa samaa linjaa olemalla selkeä, helppo ja toimiva. Muotoilu on muutoin hillitty, mutta näppäimistön merkinnät ja runsas vihreä valaistus tekevät siitä silmiinpistävän erilaisen. Perinteiseksi toimistonäppäimistöksi tästä ei ole. Ainoa todellinen miinus tulee lisäliittimien sijoittelusta oikeaan päätyyn, mutta se lienee jonkinlainen kompromissi valmistajalta.

Näppäimistön ulkoasu on nuorekas ja siitä tulee ensimmäisenä mieleen nopeatempoiset pelit ja viereen istuisi todella kätevästi yksi energiajuoma, light – kiitos. Ikäkriisin kynnyksellä painivan perheellisen miehen on hankala ottaa näppäimistöä vakavasti ja tekisi mieli piilottaa se hetkellisesti pois ujoilta katseilta väriloiston ja logojensa kera. Lisäksi perheellisten kannattaa huomioida mahdollisen hellasärön lisääntyminen, jos pelimetelistä on tullut aiemminkin huomautuksia.

Tämänlainen palaute ei välttämättä edistä suhdettanne: ”ei ois mitään semmosta näppistä, missä ei ois niin jumalaton ääni. Tai oisko langattomia kuulokkeita. Tää on ihan hanurista etten kuule telkkaa!”

Jos väriloisto, energiajuomat ja psykedeelinen musiikki ovat mieleesi niin tämä näppäimistö on sinulle. Mutta jos olet herrasmies ja haluat ”yhden rieseneistä”, niin suuntaa katseesi eteenpäin.

Mikäli käytössäsi on jo viimevuotinen BlackWidow, ei päivittämisessä liene tarjolla kuin placebo-efekti. Mutta jos olet vasta harkitsemassa mekaanista näppäimistöä, on BlackWidow Ultimate 2014 oiva valinta. Ratkaiseva tekijä lieneekin hintalappu, joka on näppäimistöksi korkea, eikä hintaan sisälly edes rannetukea.

 

Razer BlackWidow Ultimate 2014

Valmistaja: Razer

Saatavilla: Mac, PC

Hinta: noin 139,99 euroa

Kotisivu: http://razerzone.com/

Juha Somby

 

 

 

Tekniset tiedot:

  • Mekaaninen näppäimistö 50g aktivointivoimalla
  • Yksittäin taustavalaistut painikkeet, portaaton säätö ohjelmistolla
  • 1000Hz Ultrapolling / 1ms vasteaika
  • Ohjelmoitavat painikkeet ja makrotallennus lennossa
  • Gaming mode, Windows-painikkeiden deaktivointi
  • 5 erillistä makropainiketta
  • Pelaamiseen optimoitu näppäinsijoittelu
  • Multimediapainikkeet
  • Kuitupintainen punottu kaapeli
  • Audio-Out / Mic-In liitännät
  • USB-läpivienti
  • Koko: 475x171x20 mm
  • Paino: 1500 g

 

Lisää aiheesta

Ducky Shine2 –pelinäppäimistö – luotettavuutta ja laatua 

Logitech G710+ -pelinäppiksessä askarruttaa vain hintalappu 

Razer Anansi MMO Keyboard – makroja kansalle 

SteelSeries 6Gv2 – jämäkkä ja tarkka mekaaninen pelinäppis 

Lue myös

Deus Ex –modikatsaus – joko olisi uudelleenasennuksen aika?

Thief-ensikosketus – itsekeskeinen paskiainen vai sittenkin sankari? [osa 3]

Trials Fusion –haastattelu: pärinäpeli täynnä salaisuuksia

Wiikon wanha: Rayman