Eclipse (Lautapeli)
Sid Meierin legendaarinen Master of Orion synnytti kokonaisen pelien genren ja jätti lukemattomat pelaajat haluamaan lisää. Hyviä 4X-pelejä onkin nähty vuosien varrella lukuisia, mutta nyt on pienoisen yllätyksen paikka: paras miesmuistiin tulee Suomesta. Ja on lautapeli.
Niin siinä todellakin nimittäin kävi, että suomalaisen Lautapelit.fi:n kustantama Eclipse on aivan erinomainen peli strategian, avaruuden ja lautapelien ystäville.
Eclipse on niin sanottu 4X-peli, eli sen kummemmin X-kirjainten merkitykseen pureutumatta strategiapeli, jossa johdetaan galaktista imperiumia. Alun yhden planeetan kotialue paisuu pullataikinan alla tiedemiesten kehittäessä uusia teknologioita, insinöörien rakennellessa avaruusaluksia ja sotilaiden kaatuessa kotiplaneettansa puolesta.
Mukaan on mahtunut niin perinteisiä lautapeli-ideoita kun hyvinkin omaperäisiä keksintöjä, joiden tuloksena syntyy niin mainio paketti, että Eclipsen arvostelun voisi oikeastaan jättää jo tähän: ostakaa, piru vie. Mutta jatketaan nyt silti vielä hieman.
Heksagalaksi
Koska kyseessä on 4X-pelin lautapeliversio, Eclipse sisältää kaikki ne elementit, joiden avulla genrestä on tullut niin suosittu. Pelaajat tutkivat uusia teknologioita, laajentavat imperiumejaan pitkin galaksia, käyvät verisiä sotia tähtien hallinnasta ja kisaavat moninaisin keinoin siitä, kenen valtakunta seisookaan pelin lopuksi kukkona tunkiolla.
Eclipsen galaksi koostuu heksoista ja se kasataan pelaajien määrän mukaisesti kolmesta eri nipusta. Kukin nippu vastaa yhtä etäisyysvyöhykettä pelin keskipisteenä olevasta galaksin keskustasta. Sen ympärille muodostuu aina kaksi rinkiä sektoreita, mutta niiden ulkopuolella? Siellä on villimpi meno. Kaukaisia tähtiryhmiä on vain rajattu määrä, joten ennemmin tai myöhemmin pelaajat joutuvat siirtymään korpimailta kohti galaksin keskusta ja toisiaan.
Tähtiryhmät ja niiden hallinta ovat avain voittoon, sillä vain niitä valloittamalla saa lisää kallisarvoisia resursseja tuottavia planeettoja haltuunsa. Resursseja on kolmenlaisia: raha, teollisuus ja tutkimusvoima. Kullakin ostellaan sitten omia juttujaan. Teollisuus rakentaa aluksia, tutkimuksella ostellaan yhteiseltä pelilaudalta uusia teknologioita ja niin edelleen.
Ilahduttavasti Eclipse tukee monia erilaisia strategioita, sillä minun pöydässäni on voitettu jos jonkinlaisilla tavoilla: jotkut sotivat, toiset linnoittavat sopivasti tähtisektorien välisiä yhteyksiä pyörittelemällä itsensä omaan galaksin nurkkaansa ja tutkivat niin kovat teknologiat, että jo niillä irtoaa voitto. Vaihtoehtoja riittää ja se on tämän tyylisessä pelissä jopa vähän enemmän kuin bonusta, se on mielestäni elinehto. Jos kaikki pelaajat pakotettaisiin pelaamaan samalla tavalla, monen innostus voisi tyssätä jo alkuunsa.
Erilaisia pelityylejä tukevat myös pelin kuusi muukalaisrotua, joista jokaisella on omat erikoissääntönsä. Suosituksena on, että aluksi kaikki pelaavat rotukorttien kääntöpuolelta löytyvillä ihmisillä, jotka ovat kaikki samanlaisia, mutta itse hyppäsin suoraan muukalaisten maailmaan enkä ole taakseni katsonut. Pelistä tulee heti kiinnostavampaa, kun yksi levittäytyy muita nopeammin, toinen on rikas ja kolmas aloittaa tuhovoimaisia aseita pullistelevilla hävittäjillä.
Vuoropohjaista menoa
Eclipse on vuoropohjainen peli, mutta ei aivan niin perinteisesti kuin voisi kuvitella. Sen sijaan että jokainen pelaaja hoitaisi kerralla koko vuoronsa, jokainen tekee aina kerralla yhden toimen. Tutkii viereisen tähtisysteemin, ostaa pelilaudalta sinne satunnaisesti joka vuoron alussa kertyviä teknologioita, parantelee aluksiaan ja niin edelleen.
Näin peli kiertää ympäri pöytää, kunnes kaikki ovat päättäneet olevansa valmiita. Se, joka ensimmäisenä passasi, saa aloittaa seuraavalla vuorolla. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, sillä joskus satunnaislukugeneraattori – silkkipussiin kurottava käsi – vetää esiin vaikka sellaisen mega-aseen, ettei sitä voi millään antaa vastustajille.
Mutta miksi sitten passaisi? Koska Eclipsen vuorojen rytmitys on nerokasta. Pelaajien edessä on rodun tilannetta kuvaava lauta, joka näyttää yhdellä silmäyksellä, paljonko kulloinkin on eri resursseja, voittopisteitä ja muuta tauhkaa. Laudalla on myös rivi vaikutusvaltaa kuvaavia lätkiä, joita täytyy siirrellä paitsi eri toimintoja kuvaaviin ruutuihin niitä käyttäessään, myös valloittamiinsa galakseihin.
Jokainen uusi ruutu paljastaa altaan aina suuremman ja suuremman luvun, joka sitten vuoron lopuksi täytyy maksaa ylläpitokustannuksina. Vuoron aikana toimiin käytetyt lätkät palautuvat vuoron lopussa riviin, mutta galaksiin sijoitetut jäävät peliin. Niinpä nopeasti levittäytyvä rotu voi huomata maksavansa miltei koko omaisuutensa verran ylläpitokustannuksia jo ennen ensimmäistäkään toimintoa!
Statuskortit ovat muutenkin mainiot. Käänteisellä logiikalla pelaajat sijoittelevat sieltä eri resurssityyppejä kuvaavia kuutioita planeetoille valloittaessaan niitä ja näin näkevät yhdellä silmäyksellä, paljonko he saavat vuoron lopussa kutakin resurssia. Ei tarvitse pläräillä taulukoita, lukea sääntökirjaa tai muistella mitään. Vilkaise alaspäin ja näet koko valtakuntasi tilanteen.
Samalla laudalla ovat myös pelaajan alusten ja avaruusasemien mallit. Pienistä ruuduista koostuvissa aluksissa on jo valmiiksi erilaisia komponentteja, jotka määrittävät aseiden tehoa, tähtäystietokoneiden toimintaa, moottorien nopeutta, generaattorin virtakapasiteettia ja niin edelleen. Kaikilla on taistelussa omat käyttönsä: yksi määrittää, paljonko vahinkoa aseet tekevät, toinen kertoo, kenen alukset hyökkäävät ensimmäiseksi ja niin edelleen.
Kun pelaajat tutkivat teknologioita, he sijoittelevat niitä omalle statuskortilleen ja voivat tämän jälkeen heitellä sitten vapaasti niitä vaikka kaikkiin aluksiinsa.
Taistelu on riittävän monipuolista ja syvällistä, jotta erilaiset taktiset kuviot ja suunnitelmat kannattavat, mutta silti sen verran nopeaa, että kunnon taisteluputkestakin selviää nopeasti. Tämä on hyvä, sillä taistelua yleensä riittää. Toistensa ohella pelaajat nimittäin mättävät Muinaisina tunnettuja koneita, joita löytyy tähtijärjestelmästä jos toisestakin ja jotka täytyy häätää, ennen kuin alueelle voi asettua.
Erinomainen peli
Eclipse on yksinkertaisesti erinomainen peli ja sen verran monipuolinen, että raapaisin vasta sen pintaa. Täydellinen käsittely vaatisi paljon laajemman dokumentin ja menisi sellaiseksi nysväykseksi, ettei siitä saisi kukaan mitään irti. Hehkutettavaa riittäisi paljon enemmänkin, mutta pääpointti on tämä: Eclipse rulettaa.
Suomalainen kehitystiimi on onnistunut kehittämään pelin, joka vaikuttaa paperilla ja ensisilmäyksellä todella monimutkaiselta. Tämä johtuu siitä, että erilaisia liikkuvia osia ja mahdollisuuksia on valtavasti. Säännöt ja varsinkin pelaajille esitettävä informaatio on kuitenkin tarjoiltu niin elegantisti ja toimivasti, että jo ensimmäisen kierroksen jälkeen kaikki ovat täysillä kärryillä ja kisaavat galaksin voitosta.
Peliin on julkaistu myös lisäosia, joita emme kuitenkaan päässeet testaamaan. Ne lisäävät uusia galakseja, uusia rotuja, uusia teknologiatyyppejä ja muita erikoisuuksia. Erityisen kiinnostava on tuleva lisäosa, joka sisältää muoviset alukset peruspaketin muukalaisroduille. Mukana tulevat alukset kun ovat kaikki väriä lukuunottamatta identtisiä, joten onhan se kiva saada tyyliltään vaihtelevaa muovia pöytään.
Mutta lisäosista ei kannata murehtia hetkeen. Perus-Eclipselläkin pärjää hienosti pitkään, sillä meillä sitä on pelailtu jo yli puolen vuoden ajan intensiivisesti ilman, että kukaan sitä kokeillut olisi vielä kyllästynyt tai turtunut. Erinomainen peli, jolla on paikkansa jokaisen lautapeliharrastajan hyllyssä ja joka taatusti tekee sellaisia myös monista lautapelejä aiemmin karttaneista.
Suunnittelija: Touko Tahkokallio
Julkaisija: Lautapelit.fi
Ikäraja: 14+
Pelaajia: 2-6
Parhaimmillaan: 4-6
Pelin kesto: 120 – 150 minuuttia
Hinta: 75 euroa
Pelin kotisivu:http://www.lautapelit.fi/Eclipse
