Uusimmat

Battlefield 4 –ensikosketus – hypen alta pilkistää DICEn kasvava halu kertoa tarinoita

29.03.2013 15:00 Jukka O. Kauppinen

Ammu nyt se ikkuna rikki, hän huutaa. AMMU NYT! Muuten kaikki hukkuvat! Mutta jos sen teen, niin sinä kuolet… Valintoja, valintoja… Vaikka loppumetreillä meillä on vain yksi ainoa vaihtoehto automme vajotessa merten syvyyksiin, koko iskuryhmämme ollessa sen vankina…. Miten tähän oikein päädyttiin?

Niin, miten tähän päädyttiinkään… Mitä DICE meille oikein esitteli teatterin lavalla? Miten voi olla, että vuonna 1999 julkaistu pieni räiskintäpeli Codename Eagle on johdattanut meidät tällaiseen? Kahdella mantereella järjestetään lähes yhtaikaa valtavat tapahtumat, joihin on kutsuttu sadoittain toimittajia ja pelaajia ihmettelemään maailman suurimpien pelibrändien joukkoon kivunneen Battlefieldin seuraavaa osaa?

Yhteensattumia? Onnistunutta markkinointia? Vai ihan vain hyviä pelejä genressä, joka on kaikkine CoDeineen, Haloineen ja muine räiskintähitteineen yksi pelimaailman ylivertaisesti suosituimmista?

Tervetuloa Battlefieldin pääkaupunkiin

DICEn toimitusjohtaja Karl-Magnus Troedsson toivottaa illan vieraat tervetulleiksi Battlefieldin pääkaupunkiin ja kehuu, että pääsemme todistamaan interaktiivisen viihteen uutta aikakautta. Isoja sanoja, iiisoja sanoja!

”Tämä uusi aikakausi on myös uusi Battlefieldin aikakausi, josta olemme niin kovin ylpeitä. Juuri nyt on hienoa aikaa olla pelikehittäjä Tukholmassa, sillä me muutamme päivä päivältä interaktiivisen peliviihteen käsitettä.”

”Battlefield on laatua, innovaatioita ja tunteen paloa”, Troedsson ylistää ja muistuttaa, että Battlefield 1942 mullisti aikoinaan fps-genren moninpelit. Eikä ihan harhaan ammukaan. Jo Codename Eaglen moninpeli antoi vihjettä tulevaisuudesta. Vaikka kolme vuotta sen jälkeen julkaistussa ekassa Battlefieldissä oli ongelmansa, niin pelattavuudeltaan, moninpelimuodoiltaan, innovaatioiltaan ja silkalta hauskuudeltaan 1942 kieltämättä oli aivan omaa luokkaansa.

”Saimme tuolloin uskomatonta palautetta”, hän jatkaa ja muistelee, että niinpä sitä vain päädyttiin hiomaan koko internet-räiskintämoninpelaamisen malleja uusiksi.

”Me uskomme yhä samoihin mantroihin kuin tuolloin. Laatuun, innovaatioon ja tunteen paloon. Ja niinpä meillä onkin yhä monia ihan ensimmäistä Battlefieldiäkin tehneitä kavereita yhä kuvioissa.”

Ja kun ylisanoihin ja laveisiin käsitteisiin päästiin kiinni, niin ne eivät ihan heti lopukaan.

”DICE on kehittynyt aina vain paremmaksi tarinankertojaksi. Me pystymme nykyään luomaan kokonaisia maailmoja, joita voidaan täyttää hahmoilla, tilanteilla ja tarinoilla, joita pelaajat voivat sitten elää. Tässä on minusta interaktiivisen viihteen kauneus.”

”Me teemme tässä peliä, jossa on potentiaalia koskettaa pelaajien tunteita. Taiteilijoina meille on tärkeää luoda kokemus, joka on inhimillinen, uskottava ja koskettava. Kokemus, joka välittää koko ajan tunteen välittömästä vaarasta ja saa pelaajat kasvamaan kiinni inhimillisiin digitaalisiin näyttelijöihimme.”

Draama. Inhimillisyys. Uskottavuus. Näistä on Battlefield 3 siis tehty. Ainakin yksinpeli. Mikä ei ole ihan sitä, mitä jonnet ovat ensimmäisenä hakemassa.

Troedsson rakentaakin hiljakseen kuvaa tarinankerrontaan keskittyvästä pelistä, jossa toiminta ja taistelu ovat vain osa kokonaisuutta. Hahmot, tarina ja näyttely ovat kaikkine tunteikkaine palasineen se toinen puoli. Onko DICEstä siis tulossa oikein kunnon tarinatalo? Eh-kä. Eihän tarinankerronta ole firmalle täysin vierasta entuudestaankaan. Vaikka Bäfäily nyt onkin putiikin kovin juttu, niin onhan studio tehnyt tarinallisten Bad Companyjen lisäksi myös Mirror’s Edgen kaltaisen mestariteoksen, jossa päähenkilö ajatuksineen ja kertomuksineen on suuremmassa roolissa kuin toiminta.

Yksinpeli onkin moninpeli

Tästä tunteikkuuden ryöpseestä pääsemmekin kuuntelemaan DICEn johtajaa ja Battlefield 3 -pelin luovaa ohjaajaa Lars Gustavssonia, jolla on kerrottavaa teoksen Battlefield-hetkistä.

”Enemmän vapautta. Enemmän tilanteita. Enemmän pelattavaa, sinulle”, on Gustavssonin viestin ydin.

Herran sanomassa toistuu kerran toisensa jälkeen termi ”Battlefield moments”. Battlefield-hetket. Elämykselliset tilanteet, joita et voi – kuulemma – kokea missään muualla. Mitä nämä ovat, ne lienevät itse kunkin tulkittavissa. Itse kuvittelisin niiden viittaavan ennen kaikkea moninpelin lysteihin tai äimistyttäviin hetkiin. Niihin, jotka jättävät leukapielet ammolleen ja kuolavanan rinnuksille. Onko se sitten ensimmäisen Battlefieldin lentokoneesta laskuvarjolla hyppäävä bazookamies, joka tuhoaa alla ajavan tankin ja loikkaa takaisin looppaavan koneen sisään, vai Battlefield 2:n taisteluhekojyräykset? Mistä nyt itsekukin sykkiikään.

Noh, näitä tarkemmin määrittelemättömiä tilanteita, joita ei siis voi kokea missään muussa pelissä, on siis luvassa lisää, niin yksin- kuin moninpelin puolella.

Ja hype jatkuu:

”Keskitymme nyt vahvuuksiin, joita löytää vain Battlefieldeistä.”

Millä oletettavasti tarkoitetaan enemmänkin moninpelin toimivuutta, visuaalista jyräystä ja näitä tarkemmin määrittelemättömiä Battlefield-hetkiä.

Mutta ennen kaikkea tätä:

”Rakennamme Battlefield-yksinpeliä, joka kuitenkin pohjautuu Battlefieldien moninpelikokemukseen.”

Siinä se! Siinä se Bäfä neljän yksinpelin juju! Moninpeliä yksinpelissäkin!

”Olemme tuoneet moninpeliin Battlefieldien moninpelin parhaat puolet ja rakentaneet siitä ohjatun, eeppisen kokemuksen. Yksinpeli on nyt entistä avoimempi ja monipuolisempi, siellä voi käyttää mitä tahansa kulkuneuvoja mitä pelaaja kentältä löytää, voit komentaa tiimitovereitasi ja aiheuttaa hirmuista kaaosta”, Gustavsson vuodattaa.

”Se on paljon lähempänä moninpelikokemusta”, hän jatkaa tihkumistaan. Tosin sillä erolla, että tekoälyn ohjaamat tiimikaverit ovat pelitaidoiltaan luultavasti keskivertojonnea fiksumpia eivätkä yhä rumasuisiakaan. Eipähän tarvitse hävetä kaverin äidin puolesta.

Eeppisen moninpelikokemuksen ydin on paljolti siinä, että tarinaa tiukemmin johdattelevien putkikohtausten jälkeen pelaaja viedään usein suurille pelialueille, joilla riittää kokoa kuin kunnon BF-moninpelikentissä kuunaan. Samoin tarjolla on valintoja ja vaihtoehtoja runsain määrin. Pelaajille ei määritellä reittejä tai reittipisteitä, vaan eeppisiksi kehuttujen avointen alueiden toiminta on vapaata hiekkalaatikointia. Pelaaja voi valita – tai luoda – itse reittinsä, käyttää kentältä tai kaatuneilta vihollisilta löytyviä aseita tai hyödyntää eri kulkuvälineitä.

Tämä avoimuus on yksi moninpelin puolelta lainatuista elementeistä, toinen niistä on taasen tiimipohjainen toiminta. Eihän tiimipelissäkään sinänsä uutta ole, mutta solttutovereiden tekoälyn ja toiminnan fiksuuden pitäisi olla taas vähän tasokkaampaa kuin aiemmissa peleissä. Pelaaja voi myös komentaa tiimikavereitaan eri tavoin, antaen joukkueelle erilaisia komentoja, mutta tätä puolta pelistä ei esitelty. Pois lukien se, että pelaaja pystyi maalaamaan kohteita tulituksen kohteeksi tai aluemaaleiksi, jolloin esimerkiksi tulitukea antavat helikopteri pystyi höökimään paikalle ja

antamaan kohteilla vähän gatling-lempeä tai räjähtävää rakettirakkautta.

Tekijät kehuivat eeppisen moninpelattavaa yksinpeliään ”valtavaksi kokemukseksi, jollaista ei löydy mistään muusta tämän genren pelistä. Battlefield 4 tarjoaa verrattoman tiimipelikokemuksen, jossa päästään sotimaan niin maalla, merellä kuin ilmassakin totaalisen sodan kaaoksessa.”

Kiinalainen juttu

Mutta missäs sitä sitten soditaan ja miksi? Niihin ei vielä vastauksia annettu. Peli kuitenkin alkaa Azerbaidžanista, Bakun kaupungista, missä pelaajan on tiimeineen noutamassa jotain mysteeristä informaatiopakettia. Mutta sitten kaikki menee vähän pieleen.

Lopputulos on se, että pelaajakin jää vain miettimään – turhaako kaikki vain oli? Kalliilla hinnalla noudettu informaatio kun vain vahvisti päämajan hallussa ennestään olleita tietoja. Ja tämän takia pelaaja teurasti pari komppaniallista venäläisiä sotilaita. Oliko tämä tieto niin monen ihmishengen, tuhoutuneen irtaimiston ja julkisuudelta piiloon hautautuvan suurvaltojen yhteenoton arvoinen? Ehkä. Sillä seuraava erä pelataan Kiinassa.

Kiinassa? Kyllä. Varsin selkeiden vihjeiden ja DICEn edustajienkin mukaan luvassa on tietenkin ihan kunnon suurvaltaista rytinää, jossa maa- ja ilmataistelujen lisäksi otetaan mittaa myös vesihommissa. Pelaajien käytössä on ainakin aseistettuja pikaveneitä, joilla voi suorittaa merellisiä iskuja tai tukea maihinnousuja – ja nähtiinpä myös vilaus jostain vähän isommasta kalustosta. Nimittäin Kiinan lentotukialuksesta, joka on mitä ilmeisimmin tositoimissa pelin tapahtuma-aikaan.

Kiintoisaa kyllä, kaikesta tarinan ja henkilöhahmojen hehkutuksesta huolimatta, DICE ei ole vielä ihan varma päähenkilöstään. Tähän mennessä nähdyn mukaan päähenkilö on nimeltään Recker, mutta pikkulintujen kuiskailujen mukaan häntä ei ole vielä täysin kiveenhakattu. Nimi saattaa vaihtua ja hahmoa saatetaan vielä vähän tuunaillakin.

Silmiin tarttui myös eräs naispuolinen sivuhenkilö, jonka roolin kasvua ehdimme jo heti arvailemaan. Hänestä ei kuitenkaan paljastettu lisätietoja ja vaikka montaa lukijaamme kiinnostikin muun muassa se, että onko moninpelissä naishahmoja, niin tämä jäi toistaiseksi salaisuudeksi. Tarjolla kun oli vain yksinpelipaljastuksia ja moninpelistä kerrotaan vasta paljon myöhemmin.

Tekniseltä kantilta katsottuna Bäfä 4 on komiaa katsottavaa – ja kaiken kukkuraksi todella kivaa settiä nykykoneillekin. Vaikka DICE ei suostunutkaan kertomaan millä alustalla demo pyöri, niin eipä sitä ole kovin vaikea arvata – PC:llähän se. Yksityiskohtien määrä, visuaalinen loisto ja sulava pyöriminen eivät oikeastaan jätä mitään muuta mahdollisuutta. Tuleekin olemaan jännä nähdä miten kaikki tämä, aivan erityisesti ne eeppisen laajat kentät, saadaan sovitettua konsolimuotoon. Siitä puhumattakaan, että miten peli pyörähtää PS4:llä ja seuraavalla Xboxilla. Niitähän ei tällä erää vielä vahvistettu, mutta eipä nextgeneistä mitään epäilystäkään ole. DICE vain välttelee niistä puhumista tällä erää, kun Microsoftin seuraavaa konsolia ei ole vielä julkistettu.

Frostbite 3 -pelimoottori ja pelikehitysympäristön lupaukset jättivät silti positiivisen vaikutelman. Eikä vain hypepuheissa, vaikka ne tietenkin olivat taas kerran omaa luokkaansa.

”Frostbite 3:n avulla me voimme muovata tulevaisuuden. Se ei jätä meille enää mitään tekosyitä – mikään ei voi enää pysäyttää meitä”, DICEläiset takoivat hyperautaansa.

”Maailmanluokan pelimoottorimme on samalla sekä siunaus että kirous. Se on tehokkaampi ja hienompi kuin mikään mitä olemme aiemmin tehneet, mutta samalla se haastaa pelintekijämmekin yhä enemmän. Heidän on rakennettava yhä suurempia ideoita ja luotava niitä peliruuduille.”

”Polygonien määrällä ei ole enää väliä – vain pelaajille tarjoamallamme visuaalisella elämyksellä.”

Tämähän on pelialalla vanha vitsi. ”How many polygons” on pelätty lause, jota jotkut aivokuolleimmat toimittajat kyselevät pelikehittäjiltä. Mutta ei polygoneilla ole enää väliä. Vain pelikokemuksella, josta hyvännäköinen grafiikka on vain osa.

Entäs se moninpeli? Sori. Se ei ollut tapahtuman agendassa. Siitä DICE kertoo myöhemmin. Mutta muusta kuullusta raportoin vielä lisää.

 

Battlefield 4

Tekijä: Digital Illusions

Julkaisija: EA

Tulossa: PC, PlayStation 3, Xbox 360

Pelaajia: 1, 2-?

Muuta: Julkaistaan 100% varmuudella myös seuraaville tehokonsoleille

Pelin kotisivu: www.battlefield.com

Jukka O. Kauppinen

 

Klikkaa: Domen Battlefield 4- ja Battlefield-uutisia

Lue: Battlefield 4 -keskusteluketju

 

 

Lue myös

BioShock Infinite -ensikosketus: Puhdistu tulessa, ystäväni (osa 3)

Cities in Motion 2 –haastattelu – suomalainen liikennesimulaatio löysi pelaajansa

Field Commander: Rommel (lautapeli)

Hori Fighting Stick Mini 3 PS3 – miniohjain liikkuvalle taistelijalle

Logitech G710+ -pelinäppiksessä askarruttaa vain hintalappu

Remember Me –ensikosketus: muistojen Pariisi

Sega Arcade Nano: Sonic Edition – Sonicia miniatyyrikonsolilla