Uusimmat

Toimituksen suosikkipelit: Miikka

29.12.2010 18:00 Miikka Lehtonen

Pari viikkoa sitten annoimme Domen peliosaston toimitukselle vaikean tehtävän: valitkaa vuoden suosikkipelinne. Jos se ilmestyi vuonna 2010 ja sitä pystyi pelaamaan, se kelpasi listalle, oli alusta ja levitysmuoto mikä tahansa. Nyt käymme läpi toimituksen valinnat. Vuorossa on Miikka Lehtonen.

Miltei, mutta ei kuitenkaan aivan, viimeisenä allekirjoittaneen omat suosikit. Perinteiseen tyyliin kunkin arvosteluista voi napsauttaa auki omaan ikkunaansa jatkolueskelua varten, mikäli olemme sen arvostelleet.

Mass Effect 2 (PC, Xbox 360)

Kun Bioware on parhaimmillaan, heidän peleissään on jotain maagista. Ja minun mielestäni juuri Mass Effect on Biowarea parhaimmillaan. Loistava tunnelma, erinomainen pelattavuus ja kiinnostava tarina, sekä myös vino pino erinomaista DLC:tä. Vuoden pelikiireistä johtuen olen nauttinut Mass Effect 2 –eeposta pienissä palasissa ja aina pelin pariin palatessani se koukuttaa kuin ensimmäisellä kerralla konsanaan. Aivan hillittömän hyvä.

asd

Red Dead Redemption (PS3, Xbox 360)

Jos Mass Effect 2 on Biowarea parhaimmillaan, sama pätee mielestäni Rockstariin ja Red Dead Redemptioniin. GTA-kaavan siirtäminen villiin länteen oli juuri se kipinä, mitä pelisarja kaipasikin. Ratsastinpa sitten aavikolla aarteiden tai satunnaiskohtaamisten perässä, kuljin läpi pelin pitkää ja kiehtovaa juonta tai taistelin zombeja vastaan mainiossa Undead Nightmare –lisälevyssä, peli tarjosi aina huippuhetkiä ja viihdettä.

asd

Alan Wake (Xbox 360)

Tarina ja tunnelma. Siinä ne kaksi Alan Waken suurta valttikorttia. Remedyn pitkään odotettu seikkailu ei ollut sellainen kuin monet odottivat, mutta minut se vei mukanaan. Sopivalla tavalla Twilight Zone –henkinen tarina, valon ja varjojen upea leikki ja erinomainen äänimaailma saivat aikaan paketin, joka tarjosi aivan omanlaisiaan pelikokemuksia.

Mikä ilahduttavinta, alunperin kryptiseen cliffhangeriin päättynyt ja lukemattomia kysymyksiä herättänyt peli sai kuin saikin loppunsa ja vastauksensa mainioiden DLC-pakettien myötä. Toivottavasti se saa myös aidon jatko-osansa, sillä se vasta voisi huikea ollakin.

asd

Heavy Rain (PS3)

Tunnustus: olen aikuinen. Kun 30 ikävuoden virstanpylväs on jo jäänyt taakse, tunnustettava se kai on. Pystyn toki nauttimaan yhä ns. keskenkasvuisemmastakin viihteestä, mutta välillä on kiva pelata pelejä, jotka on tehty nimenomaan aikuiseen makuun. Ja sitä Heavy Rain on.

Peli malttoi kypsytellä ja kehitellä rauhassa tarinaansa ja rakensi näin mainiot tukipilarit, joita se pystyi sitten pätkimään poikki huikean dramaattisin seurauksin. Vaikka pelivuoteen mahtui monia huippuhetkiä, juuri Heavy Rain tarjosi ne tilanteet, jotka tulen muistamaan pisimpään.

Space Alert + The New Frontier (Lautapeli)

Space Alert. Kaikkien aikojen suosikki-lautapelini pääsee kahden vuoden iästään huolimatta listalle sen takia, että peli sai tänä vuonna lisäosan, joka viimeistelee paketin. Aivan erinomaisen toimiva co-op-seikkailu sai silauksena pintaansa kampanja-systeemin, kokemuspisteet ja achievementit sekä merkityksellisemmät roolit miehistölle. Ja niitä kaikkia myös tarvitaan, sillä The New Frontierin viholliset ovat aivan saatanallisen vaikeita. Maailman paras co-op-peli, alustasta riippumatta.

God of War 3 (PS3)

God of Warin tapauksessa kyse ei ole niinkään siitä, mitä peli tekee, kuin siitä, miten se sen tekee. Pelillisesti God of War III ei muuta paljonkaan sitä perinteistä ja tutuksi käynyttä kaavaansa. Kratos raastaa, repii ja teurastaa yhä kaiken vastaantulevan ohjaimen savutessa. Ei, se vetovoima selittyy sillä, että peli uskaltaa olla eeppinen. Siis siinä sanan todellisessa merkityksessä. Elämää suuremmat kohtaukset ja taistelut seuraavat toisiaan ja se, mikä olisi monessa muussa pelissä loppuhuipennus on God of War III:ssa vasta alkulämmittelyä.

asd

Demon’s Souls (PS3)

En lähtökohtaisesti pidä enää nykyään liian vaikeista peleistä. Ajan ollessa kortilla pelaan pelejä, joista saa välittömästi jotain muutakin kuin turhautumista. Ei minulla ole aikaa hioa jonkun pelin kuvioita monta viikkoa siinä toivossa, että oppisin hallitsemaan salaiset ja kätketyt taidot.

Tästä kaikesta huolimatta Demon’s Soulsin tapauksessa tein juuri niin. Vaikeasti lähestyttävä ja monilla tavoin vanhanaikainen roolipeli muistutti minua hyvällä tavalla siitä, miten oikein toteutettuna nuokin ominaisuudet voivat olla positiivisia. Matka on pitkä ja kivinen, mutta kun alkuhankaluuksen yli pääsee, myös äärettömän tyydyttävä.

Bioshock 2 (PC, PS3, Xbox 360)

Parin vuoden takainen Bioshock oli silloin suosikkipelejäni. Ja on se tavallaan edelleen, vaikka pelin viimeinen tunti latistikin touhua melkoisesti. En ole varmasti yksin tämän mielipiteeni kanssa, mutta kannattajat saattavat vähentyä huomattavasti kun väitän, että Bioshock 2 on yhtä hyvä pelikokemus. Joskin eri syistä!

Siinä missä alkuperäinen Bioshock tarjoili aivan huikean ja ennennäkemättömän maailman, Bioshock 2 kertoo vain siinä uuden tarinan. Mielestäni Bioshock 2:n tarina toimii myös hyvin, joskin eri tavalla, ja saavuttaa huomattavasti ykkösosaa tyydyttävämmän dramaattisen päätepisteensä. Lisäksi rinnalle on pistetty pelattavuutta, joka oikoo monet alkuperäisen pelin ongelmista. Kun mukaan ynnätään vielä Minerva’s Den, kenties vuoden paras DLC-paketti, Bioshock 2 yllätti minut todella positiivisesti.

Civilization V (Mac, PC)

Olen aina ollut Civilization-pelisarjan ystävä, vaikka en hirveästi pelannutkaan sen kahta edellistä osaa. Syy tähän oli se, että kaikkine ominaisuuksineen pelit alkoivat viedä jo turhankin paljon aikaa. Otin siis ilomielin vastaan uutiset siitä, että Civilization V virtaviivaisti peliä huomattavasti.

Kaikki eivät pelin uudistuksista pitäneet, mutta minä pidin: Civilization 5 todistaa saman asian strategiapelien puolella kuin Mass Effect 2 roolipeleissä: kun turhaa taakkaa karsii pois, jää enemmän aikaa sille pääasialle. Valtakunnan hallinta on entistä helpompaa, sotiminen on paljon aiempaa hauskempaa ja muutenkin peli sujuu ja kulkee kuin rasvattu. Itse asiassa se sujuu ja kulkee vähän turhankin hyvin, sillä valtakuntaa rakentaessa palaa helposti vielä enemmän aikaa kuin entisten pelien kanssa, mutta nyt sitä ei enää edes huomaa!

dfgu

Sam & Max Season 3: The Devil’s Playhouse (PC)

Luojalle kiitos Telltalesta, joka jaksaa miltei yksin pitää seikkailupelien lippua korkealla. Firman episodipohjaiset pelit todistavat, että kun jutun tekee oikein, paitsi hiirivetoinen seikkailu, myös episodipelaaminen toimii erinomaisen hyvin. Ja Sam & Maxin kolmas kausi on aivan firman tuotannon kärkipäätä.

Huikeus alkaa siitä, kun Sam toteaa Maxin saaneen mystisiä telepaattisia voimia, ihan kuin se olisi maailman luonnollisin asia. Muutaman käänteen kautta edetään pisteeseen, jossa jättimäinen Cthulhu-Max pistää New Yorkia palasiksi. Miten tänne päädyttiin ja mistä täältä pääsee pois? Pelaa huikeita seikkailupelejä ja ota selvää!

”Eurooppa on merkittävä markkina-alue” -erikoispalkinto

Kirby’s Epic Yarn (Wii)

Jos Saatana ei olisi hornassaan keksinyt aluekoodeja ja niihin liittyviä ”porrastettuja julkaisuaikatauluja”, Kirby’s Epic Yarn koreilisi listallani. Mutta koska peli ilmestyy Euroopassa vasta helmikuussa, se jää odottamaan ensi vuotta. Amerikkalaista versiota pelanneena voin sanoa, että Kirby’s Epic Yarn on aivan fantastisen huikea ja riemastuttava tasohyppelypeli, jota jokaisen Wii-omistajan kannattaa pelata… kun se jonain päivänä ilmestyy Euroopassa.

 

Kun nyt omaa juttuani taitan, totean sivuhuomiona, että tämän listan kasaaminen oli uskomattoman vaikea operaatio, sillä vuosi 2010 oli erinomaisen tiukka pelivuosi. Puolet listan peleistä oli itsestäänselviä. Loppu puoli kävi tiukkaa taistelua noin kymmenen muun pelin kanssa. Super Mario Galaxy 2, Super Meat Boy, Alpha Protocol, Deathspank, WoW: Cataclysm, Pacman Championship Edition DX, Starcraft II, Blur, Darksiders, Bayonetta, DJ Hero 2, Vanquish, Bad Company 2! Olisin hyvin voinut kasata kaksi tai kolmekin listaa. Mutta kymmeneen piti tyytyä, joten tyydytään sitten.

Ja huomenna sitten vedämme paketin kasaan viimeisen listan myötä!

Lisää aiheesta

Äänestä: Valitse vuoden 2010 parhaat pelit

Toimituksen suosikkipelit: Juho

Toimituksen suosikkipelit: Henri

Toimituksen suosikkipelit: Petteri

Toimituksen suosikkipelit: Jukka

Toimituksen suosikkipelit: Tero

Lue myös

Videoviihdettä välipäiville I: Team Fortressia ja…

Domessa tapahtuu väliviikollakin kaikenlaista!

Vuoden 2010 epäonnistujat -äänestys