Vuoden 2010 epäonnistujat – lukijaäänestyksen tulokset – Final Fantaxy XIV ja Call of Duty: Black Ops

10.01.2011 18:01 Jukka O. Kauppinen

Vuosi 2010 oli hieno pelivuosi, mutta sekaan mahtui myös suuren luokan epäonnistumisia ja pettymyksiä. Rikka on toki usein katsojan silmässä, sillä se mistä yksi tykkää hirmuisesti saattaa olla jonkun muun kamalin peli ikinä. Tämä peilautui vahvasti myös Domen lukijoiden äänissä.

Vuoden 2010 huonoimmaksi peliksi lukijat äänestivät julkaisussa erittäin bugisen ja käytännössä pelikelvottoman verkkoseikkailu Final Fantasy XIV:n, jonka jalanjäljillä seurasivat lisenssipelit Harry Potter and the Deadly Hallows – Part 1 sekä Prison Break: The Conspiracy.

Vuoden 2010 pettymysten kärkeen nousivat raskaan sarjan julkaisut, joiden hypen nostattamat odotukset eivät välttämättä täyttyneet lopullisessa tuotteessa. Eniten kränää aiheutti FPS-räiskintä Call of Duty: Black Ops, jonka perässä seurasivat ajopeli Gran Turismo 5 ja Medal of Honor -räiskintä.

Vuoden surkeilijoita ja pettymyksiä äänestivät Domen lukijat. Äänet ja perustelut annettiin vapaamuotoisesti, jonka jälkeen toimitus tarkisti ja ynnäsi äänet. Ja tässä tulokset!

Sisennetyt kappaleet ovat lainauksia Domen aihetta käsittelevästä jutusta, ranskalaisella viivalla merkityt puolestaan lukijoiden perusteluja valinnoilleen.

Alkuperäinen epäonnistujat-äänestys löytyy täältä: Vuoden 2010 epäonnistujat -äänestys

Vuoden 2010 huonoin peli

Vuoden huonoimman pelin äänestys on tunneherkkää puuhaa. Moni äänestää mieluummin tunteella kuin järjellä, ehkä sitä kaikkein viimeisintä peliä joka ei sattunutkaan miellyttämään. Tai sitä mitä on muodikasta haukkua juuri sillä hetkellä. Kuka sitä enää muistaisi puoli vuotta sitten pelattua tosipaskaa peliä, kun jotain on hampaankolossa juuri nyt. Top 3-listan kaverina on myös pelejä, jotka saivat joko merkittävässä määrin ääniä tai joiden huonoutta perusteltiin hyvin.

Final Fantasy XIV
Harry Potter and the Deadly Hallows – Part 1
Prison Break: The Conspiracy

1: Final Fantasy XIV

Lue juttu: Final Fantaxy XIV:n tekijät Domen piinapenkissä

Final Fantasy -sarjan tuorein vesa, verkkoroolipeli Final Fantasy XIV on kuluneen syksyn aikana ollut paljon otsikoissa, mutta pääsääntöisesti aivan vääristä syistä. Suuttuneita pelaajia, negatiivisia arvosteluita ja suurin piirtein kaikkea mahdollista, mitä pelilleen ei haluaisi.

Square Enixin luotto tuotteeseensa on kuitenkin kova. Niinpä firma on antanut pelaajille lisää ilmaista peliaikaa, ja luvannut merkittäviä parannuksia. Mutta millaisia? Firma lähetti miehensä kertomaan maailmalle, mitä on luvassa ja mikä meni vikaan. Ja me kävimme jututtamassa heitä, melkein Japanissa saakka.

– Järkyttävä hype joka läsähti mahalaskuun ennenäkemättömällä tavalla kun huomattiin että pojilla oli pokkaa julkaista ”valmis” peli mikä olikin alpha-tasolla ja odottivat että olisimme vielä alkaneet maksamaan siitä joka kuukausi -Myrmidon

– Peli oli julkaisussa kuin alpha-tasolla ja edelleen kuin betassa.. Sisältöä ei ole vieläkään nimeksikään. Peliä odotti ensimmäisistä huhuista asti, joten taitaa olla kaikkien aikojen pettymys itselleni. -Tommi L.

– Buginen, surkea sisältö, graafisesti heikohko toteutus, pelin asiakas ohjelmistosta pitää maksaa vielä 2010 vuonna. Ei ilmaista 30 päivän kokeilua. Square Enix vain ryssi tämän näistä ja monista muistakin syistä. -Antti A.

– Grafiikkaa lukuunottamatta aivan täyttä roskaa. Pelin huonoutta ei voi kuvitella ellei ollut mukana open betassa/launchissa. Tämäkö firma tosiaan tekee uutta deus ex’ää :,( -Olli J.

2: Harry Potter and the Deadly Hallows – Part 1

Lue juttu: Harry Potter and the Deadly Hallows – Part 1 (PC, PS3, Xbox 360, Wii)

Kuten nykyään tapana on gaziljoonia tienaavien menestyssarjojen kohdalla, on Harry Potterin viimeinen venytys jaettu kahteen elokuvaan. Sama toistuu tietenkin myös pelisarjan puolella, sillä silloin on lypsettävä, kun utareet pullottavat. Tällä kertaa olisi kyllä kannattanut hieman odottaa. Siis jos julkaisijoilla olisi ollut minkäänlaista ammattiylpeyttä.

– Itse olen pitänyt Harry Pottereita ihan keskiverto peleinä. Niitä on jaksanut pelata silloin tällöin mutta tämä on jo ihan surkeutta. Väkisin väännetty keskeneräinen peli ja vieläpä astelee Gears of Warin reviirille. Pitääpi viedä levy moottorisahan alle maistamaan sitä ihteään… -Cristian N.

– Potter-pelit eivät ikinä ole olleet mitenkään erityisen hyviä, mutta ainakin niissä on ollut kiva tunnelma, seikkailu on jaksanut viihdyttää loppuun asti ja eivät todellakaan huonoimpia lisenssipelejä. Uusimmasta pelistä on jätetty kaikki tämä pois ja kokeiltu parantaa edeltäjien yhtä huonoa puolta, nimittäin taikaräiskintää ja toiminnan vapautta. Lähtökohta ei ole edes häävi, mutta kun vielä ainoassa parannetussa osiossa kämmätään, niin käsissä on melkoista kuraa. On pelissä muutamia hyviä puolia, mutta ne eivät millään korvaa puuduttavaa taistelua ja yleisesti rikki olevaa pelimekaniikkaa. Uusinta Potteria ei vain yksinkertaisesti ole mukava pelata. -Sami G.

– Muistelisin että Pleikkari kakkosella oli grafiikaltaan samantasoisia pelejä. Odotin innolla kun kuulin että vaihtuu enemmän toimintapainotteiseksi, mutta floppasi tuokin (yllätys sinänsä…). Jähmeät kontrollit, mielenkiinnoton, rikki. Lisäksi vaatii omituisen paljon tehoa koneelta verraten siihen miltä näyttää. -Olli H.

3: Prison Break: The Conspiracy

Lue juttu: Prison Break – The Conspiracy (PC, PS3, Xbox 360)

Prison Break –pelin taival arvosteluun on pitkä ja kivinen. Sitä kehitettiin viime vuoden helmikuuta silmälläpitäen, mutta homma karahti kiville, kun pelin kaavailtu julkaisija meni konkurssiin. Slovenialainen ZootFly uskoi kuitenkin peliinsä siinä määrin, että tiimi maksoi itse sen jatkokehityksen etsiessään pelilleen uutta julkaisijaa. Lopulta Deep Silver tarttui täkyyn ja tässä sitä sitten ollaan.

– On se vain niin äijä. Kaikessa, missä tekijätiimi on luullut onnistuvansa, onkin onnistunut sössimään perusteellisesti perseelleen. Aina ei kannata mennä siitä mistä maita on matalin, sillä se voi olla katalin. -Pekka K.

– Kun kuulin, että hyvästä Prison Break -sarjasta on tulossa peli aloin innokkaana odottamaan. Onneksi luin arvostelut ennen kuin ryntäsin kauppaan. Peli on nimittäin aivan järkyttävän huono. Pelaaminen on hauskaa, kuin juurihoito ilman puudutusta. Jatkuvat äkkikuolemat syövät todella paljon. Lisäksi tekoäly on äärimmäisen kehno. Kerrankin päähenkilö paljastaa vangin läsnäollessa olevansa soluttautuja sanelulaitteeseen, mutta tämä (vanki) ei reagoi millään tavalla. Pelistä löytyy kuitenkin kaksi hyvää puolta. Toinen on se ettei sen läpäisy vie paljon aikaa ja toinen on se ettei sitä ole pakko pelata. Ei riitä vakuuttamaan pelin hyvyydestä ainakaan minua. -Hemuli

Muita joko runsaasti ääniä saaneita tai hyvin perusteltuja ehdokkaita vuoden huonoimmiksi peleiksi:

Aliens vs. Predator

Lue juttu: Aliens vs. Predator (PC, PS3, Xbox 360)

Siitä onkin jo aikaa, kun Aliens vs. Predator viimeksi nähtiin pelimuodossa. Brittiläinen Rebellion oli jo alkujaan projektin puikoissa ja tehtaili Atari Jaguarille ja PC:lle aikanaan pari ihan semi-asiallista räiskintäpeliä.

Se Aliens vs. Predatorin todellinen tähtihetki tuli kuitenkin muutamaa vuotta myöhemmin, kun Monolith väsäsi ansiokkaan Aliens vs. Predator 2:n, jossa oli aikaisekseen komeaa grafiikkaa, tiukkaa tunnelmaa ja mainio moninpeli. Nyt Rebellion palaa samalle kaivolle, tarkoituksenaan valloittaa pelaajien sydämet juuri samoilla aineksilla.

– Peliä hypetettiin kuin kuuta nousevaa! Peli oli sisällöltään ankein, kömpelöin ja kaikinpuolin raiskattu verrattuna edeltäjiinsä. Peliä hehkutettiin nimenomaan hyväksi nettipeliksi, mutta jo pelkkien moninpelikarttojen määrä jäin vain yhdellä kädellä laskettavaksi, ja toinen aivan idioottimainen keksintö moninpeliin on scriptatut kuolema animaatiot, jotka koituivat pelaajan, että tappaja ja tapettavan kohtaloksi sivullisten pelaajien paikalle sattuessa. Verrattuna vanhempiin Aliens vs. Predator peleihin, mm. tästä uudesta puuttuu kokonaan kyykkyynmeno (crouch) toiminto ja se ei ole ainoa asia… Ja mitä pelin äänimaailaan tulee, niin esim Smartgunin ääni on kuin jokin Kenwoodin monitoimikone mistä on laakerit lopussa, ja itse Alienit karjuvat samaan tapaan, kuin Afrikan savannin leijonat! Fysiikat taas ovat omaa luokkaansa! Marinella pelailtuani huomasin, että ilmassa kohtilentävän Alienin voi pysäyttää aseen kannalla kuin seinään. Ja tuo suuri tunnelmanluoja, eli Motion Tracker on myös pilattu 360* asteen näkyvyydellä, jotta ettei kukaan pääsisi yllättämään selkään.. Yksinkertaisesti melkein itkin pettymyksestä, kuinka aivoton,idioottimainen,kömpelö räpellys tämä Aliens vs. Predator oli. -Stefan A.

– Huonompi kuin samoihin aikoihin julkaistu uusintapainos vuoden 2000 tekeleestä. Lisäksi tämä uusintapainos maksoi muistaakseni alle euron. Oikeasti… Myönnettäkööt, vuonna 2010 julkaistiin PALJON (PALJON) huonompiakin pelejä, kuten ilmeisesti SAW II, mutta onnekseni tämä oli huonoin jota itse pelasin. Oikeastaan tämä oli tiukka kilpailija CoD7:lle edellisessä kategoriassa, koska en Treyarchilta ihmeitä odottanut, mutta halusin näihin kahteen nyt kuitenkin eri pelit joten näillä mennään. -Olli H.

Arcania: Gothic 4

Lue juttu: Arcania: Gothic 4 (PC, Xbox 360)

Sarjan uusin, neljäs osa ei kuitenkaan ole enää Piranha Bytesin käsialaa. Uusi yrittäjä on suhteellisen tuntematon Spellbound Entertainment (Airline Tycoon, Desperados, Giana Sisters DS), joten alkuun oli vaikea arvioida mihin suuntaan uusi tiimi tulee viemään sarjaa.

Vastaus on: toiminnallisempaan. Peliä tähdittää jälleen nimetön sankari, ja tarina vilisee aiemmista osista tuttuja vakionaamoja. Aluksi tuntuukin että kaikki on kunnossa, ja taistelukin pelittää sulavammin kuin mihin on tottunut.

– Koska peli oli buginen, tylsä ja äärimmäisen laimea kokemus. Koko peli ei edes suostunut pyörimään koneella ennen config tiedostojen rukkaamista, koska joku koodaaja oli nähtävästi unohtanut että prosessoreissa on nykyään enemmän kuin yksi ydin. Ääninäyttely oli hirveää ja pelin läpipelaaminen vaati kirjaimellisesti useita laatikoita alkoholipitoisia juomia. Se että kukaan tutuistani ei ole suostunut ottamaan peliä vastaan edes ilmaiseksi testattuaan demoa kertoo hyvin paljon pelin laadusta. -Markus K.

– Pelikelvottoman buginen, raskas, ei anti-aliasignia, hirvein ääninäyttely ikinä, suttuiset hahmojen tekstuurit, epärealistinen värimaailma ja valaistus. Jopa 4 vuotta vanha Gothic 3 näyttää ja kuulostaa tätä paremmalta, eikä sitäkään voisi miksikään aikansa mestariteokseksi kutsua. Pelimaailma on quest-lukittu ja tarina tylsä sekä epäuskottava. Aluksi lähdetään kostamaan rakastajattaren kuolemaa, mutta sitten päädytäänkin etsimään jotain temppeliä ja siinä matkan varrella tehdään sitten läjäpäin toisiaan toistavia questeja jotta seuraava alue avautuisi. Olen varma että jopa salkkareiden käsikirjoittaja pystyisi parempaan. -Juuso V.

Final Fantasy XIII

Lue juttu: Final Fantasy XIII (PS3, Xbox 360)

Olen toki silti pysytellyt jo puhtaasti ammattipätevyyden takia perillä siitä, mitä tässäkin genressä tapahtuu. Lyhyt versio? Ei paljon. Grafiikka parantuu, mutta todelliset uudistukset ovat vähissä. Final Fantasy XIII herättikin kiinnostukseni pitkälti sen takia, että peli yrittää monia oikeasti uudenlaisia ideoita, jotka pyrkivät rikkomaan perinteistä JRPG:n muottia ja kuljettamaan koko lajityyppiä hiljalleen 2000-luvulle.

– Et yksinkertaisesti saanut sitä samaa kokemusta kuin mitä vanhat Final Fantasyt tarjosivat, peli oli täyttä putkijuoksua ja tarinaltaan puppua. -Miika V.

– Perinteinen j-rpg sarja muutettu turhamaiseksi putkijuoksuksi josta ei paljoa jää käteen. Ja tämän sanoo mies joka pitää osaa X sarjan parhaana osana. -Johannes H.

– Odotettu kuin kuuta nousevaa ja tuloksena palanut viipale pannukakkua. Miksi se on niin vaikeaa katsoa mitä sarjan pelien laatu on ollut aikaisemmin, ja miksi näitä onnistumisia ei saada enää mukaan uusiin FF-peleihin? PS-ykkösellä oli tunnelma ja taika, PS2 toi mukanaan länsimaista tyyliä mutta varsinkin FFXII oli pelinä aivan loistava, mitä nyt hehkutettu juoni oli vain markkinointipuhetta sillä juoni oli käytännössä naurettavan ohut ja täyte siihenkin suoraan Tähtien Sodasta. FFXIII, pyhää doodoo:ta. -Reijo P.

G.I. Joe: The Rise of Cobra

Lue juttu: G.I. Joe: The Rise of Cobra (PS2, PS3, Wii, Xbox 360)

The Rise of Cobra on kolmiulotteinen, ruma toimintaläjä. Ensimmäisen PlayStationin turhimmat tuotokset palaavat pelottavien takaumien tavoin mieleen, myös visuaalisesti. Tämä kaikki, vaikka lähteenä oleva elokuvasta olisi saanut paljon enemmän irti.

– Peli on aivan kamala, ohjaus ei toimi, grafiikka on sieltä, minne aurinko ei paista, ja ajoneuvojen ohjaus on vaikeampaa, kuin niiden kulkusuunnan laskeminen matemaattisesti. -Mikko S.

Hunting Unlimited 2011

– Jos pelisarjan aiemmat osat ovatkin etäisesti muistuttaneet metsästystä, niin nyt ottaa isäntä katkaistun haulikon ja lähtee hirvitornia puolustamaan. Sisältää mm. loputtomia susi- ja karhulaumoja tornia järsimään. Helpotuksena eläimet onneksi näkyvät kartalla ja hahmo kestää muutaman puraisun. Tässäpä peligenre joka matalista ennakko-odotuksista huolimatta tarjoaa aina vain pahenevaa huttua. -Pasi R.

Naughty Bear

Lue juttu: Naughty Bear (PS3, Xbox 360)

Naughty Bear on saanut tarpeekseen. Yksi loukkaus liikaa, ja teddykarhujen saari saa kohdata tuhmeliinin vihan. Olisi varmaan kannattanut miettiä ajoissa, sillä armoa on turha anella enää siinä vaiheessa, kun kiusattu tarttuu vesuriin.

Kyse on siis kostoretkestä mustan huumorin keinoin. Syrjitty tuhmakarhu pettyy kerta toisensa jälkeen Täydellisyyden Saaren muihin asukkeihin. Jossain vaiheessa kuppi kaatuu väistämättä, eikä jälki ole kaunista katsottavaa. Koston tielle lähtenyt kaivaa lukemattomia hautoja ja nauraa räkäisesti päälle.

– Idea kaltoin kohdellusta, toisia nalleja teurastavasta teddykarhusta oli mielestäni loistava, mutta peli pilattiin liialla yksinkertaisuudellaan ja typerällä kertojaäänellä. Tämän ei olisi pitänyt kelvata edes Xbox Live Arcaden puolelle, saati lähes täysihintaiseksi peliostokseksi, josta jäi vain paha maku suuhun. -Eemeli H.

Vuoden 2010 pahin pettymys

Peli jolta odotit paljon – mutta petyit raskaamman kautta. Peli ei vastannut ennakko-odotuksiasi. Pettymykset ovat usein raskaan sarjan megapelejä, jotka menestyvät myyntilistoilla ja saavat ylistäviä arvosteluja – mutta ei välttämättä juuri sinulta. Top 3-listan kaverina on myös pelejä, jotka saivat joko merkittävässä määrin ääniä tai joiden huonoutta perusteltiin hyvin.

Call of Duty: Black Ops
Gran Turismo 5
Medal of Honor

1: Call of Duty: Black Ops

Lue juttu: Call of Duty: Black Ops (PC, PS3, Xbox 360)

Black Opsiin on sen ongelmien takia mahdotonta suhtautua täysin varauksettomalla ihailulla, mutta kylmä tosiasia on se että erityisesti moninpelikokemuksena se on monipuolinen, palkitseva ja viimeistään kaikkien teknisten ongelmien korjaannuttua lajityyppinsä paras.

– Odotin jotain uutta, mutta sama arcade puukko hippa jatkuu. EIkä kammottava lagi auta asiaa. -Markku T.

– Peli on sinänsä hyvä, pettymyksen aiheuttaa vaan PC:n ongelmat: lagaaminen, party ominaisuuden puuttuminen ja create-a-class bugit. Muuten aivan mainio peli :> -Jani T.

– Ehdottomasti vuoden huonoin moninpeli kaikkine bugeineen, karttoineen ja aseineen. Myös aseiden äänet ovat jotain aivan kamalaa, eivätkö pelin tekijät ole koskaan käyneet ampumaradalla? Moninpelin tyyli on päämäärätöntä, juokse suu vaahdossa-ammu-kuole-herää henkiin-kuole uudestaan räiskintä, jossa se jolla on nopeimmat refleksit saa tapot, mutta silti kuolee itse järkyttävän huonon uudelleensyntymisen ansiosta. Todellakin pikkupojille suunniteltu turhanpäiväinen, yliampuva adrenaliinipistos joka saattaa puuduttavuudellaan peruspelaajan katatooniseen tilaan, ja jättäen hiemankin järkeä omaaville pelaajille traumat CoD-pelisarjaa kohtaan loppuelämäkseen. Kiitos ja näkemiin. -Mikko

– Peli, jossa on tuotu yksi ainoa OMA ominaisuus poiketen aiemmista osista, eli cod-pisteet. Vastaavasti pelin pelattavuus on mennyt taaksepäin (joo eristudio, mutta mulle aivan sama) surkea äänimaailma. Peli on aivan KAMALA ! -Iisakki H.

– Ennaltanähtävä juoni, jota kuitenkin ikäänkuin vihjailtiin pelin ajan ja lopussa vielä uhrattiin kokonainen kenttä sen paljastamiseksi valtavalla ”AHAA!” elämyksellä. Ällötti suorastaan miten tyhmänä se pelaajaa piti. Typeriä kohtia loppumattomien vihuspawnien kanssa, järkyttävät määrät skriptausta… Peli selkeästi halusi että teen kuten suunnittelija halusi, en kuten minä halusin. Peli ei ollut mahdottoman huono, mutta se hype ja kehut joita etukäteen sain tekivät tästä ehdottomasti pahimman iskin päin kasvoja. -Olli H.

– Kauniilla grafiikalla kuorrutettu, kehnosti pyörivä, surkeajuoninen kapeaan putkeen tungettu peli, jossa interaktiivisuuden määrä oli lähellä nollaa.. Kalliskin vielä :( -Jani H.

– Yksinpeli oli täyttä kuraa. Loputtomat vihollis massat olivat jossain pelin kohdissa viedä kokonaan toivon. Pelasin pelin läpi noin 13tunnissa veteran vaikeustasolla läpi. Eikä se moninpelikään kovin ihmeellinen ollut. Mapit kunnon kaappi mappeja missä joka nurkassa pitää joku telttaa. Moninpeli serverit kaatuilevat jatkuvasti. -Lasse N.

– Ei missään nimessä huono peli, mutta kaikki turha hype on periaatteessa tehnyt tästä pelistä sen pettymyksen. Ilman sanoja ”Call of Duty” tällä pelillä olisi 80% vähemmän pelaajia. -Roope

– Odotin peliltä paljon, mutta yksinpeli ainakin PC llä on omien kokemuksien perusteella edelleenkin järkyttävän buginen ja huonosti toimiva putkijuoksu jossa ei pahimmillaan voi itse tehdä muuta kuin painaa W nappia kävelläkseen ennalta määrättyä reittiä. Välillä sitten ajellaan muutama minuutti jeepillä kahdeksikkoa tietokoneen pistäessä pelaajan automaattisesti auton päälle mountattuun raketinheittimeen aina panssarivaunun ilmaantuessa paikalle. Kenttäsuunnittelun putkimaisuutta on yritetty peitellä sillä, ettei pelaajan anneta sekunniksikaan pysähtyä katselemaan ympärillensä huomatakseen, että harvassa kohdassa saa edes valita kummalta puolelta laatikkoa kulkee. Myös pelin grafiikka on jämähtänyt jonnekin vuosien taakse. Itse en nimittäin huomaa merkittävää eroa muutamavuosi sitten julkaistuun CoD4 verrattuna. Moninpelissä on sentään jotain ideaa, mutta sekin melkoinen pettymys. Kartat eivät ole ainakaan toistaiseksi mielyttäneet itseäni samalla tavalla kuin sarjan aikaisemmissa peleissä ja HC pelimuotoakin on muokattu hieman väärään suuntaan. -Lari P.

2: Gran Turismo 5

Lue juttu: Gran Turismo 5 (PS3)

Useiden viivästymisten ja vastoinkäymisten jälkeen Playstation 3 on vihdoin saanut ensimmäisen Gran Turismonsa. Pitkä kehitystyö ja kova painostus muiden pelien suunnalta ovat nostattaneet valtavia odotuksia, eivätkä olohuoneissaan moottoriurheilemaan janoavat pelaajat odota vähempää kuin niiden täyttymistä kokonaisuudessaan.

– Grafiikka, valikot, äänet, latausajat jne. Mihin käytettiin yli 5 vuotta? Tuolla paneutumisella olisi pitänyt pystyä reilusti parempaan. -Miikka L.

– Peli ei vain vastannut sille asetettuja suuria odotuksia. Kaikkien näitten vuosien jälkeen pelistä löytyy luvattoman paljon bugeja ja suoranaisia tyhmyyksiä. Aina ei mene tasan pelintekijän ja pelaajan näkemys ja huumorit. Jos peli olisi tullut PC:lle, se olisi jo modipatchattu paremmaksi. -Pekka K.

– Naurettavan pitkät latausajat, uusi level-järjestelmä on tehnyt käytännössä lisensseistä turhia, ne ovat olemassa vain expan takia. Vanha lisenssijärjestelmä oli mielestäni parempi. Premium/standard jako autoissa myös turhauttava, taistelee pelin ideaa vastaan. Lisäksi yksittäisiä kisoja mihin tarvitset ferrarin tai lambon, come on, eikö muuten saanut sopimuksia tehtyä. Ei valmiina vauriomallinnusta vaan sitäkin saadaan odottaa. Summa summarum: ihan hyvä peli, mutta jäi kaikinpuolin sille asetetuista tavoitteista. -Iiro H.

– Uskomatonta että GT5 Prologue on parempi peli kuin valmis tuote. GT5 on yhtä lähellä hyvää autopeliä niin kuin on Guns ’n Rosesin Chinese Democracy lähellä hyvää rock-albumia tai Kiina demokratiaa. Kuinka on mahdollista että tallipäällikkö-moodi on jäänyt valmiiseen tuotteeseen, naurettava yritys tuottaa jotain uutta, joka nyt vaan ei toimi. Autojen säätäminen on toteutettu todella kankeasti ja missä on jarrujen säädöt tai rengaspaineet tai edes useampia rengasvaihtoehtoja. Kuus vuotta ja meikä ois vääntäny kesätöissä paremman valikkosysteemin. Eikö ne vatipäät pelaa itse pelejä. Eletään vuotta 2010 ja pelitalossa ei ole asiantuntemusta tehdä toimivia valikoita…. -Mijuh

3: Medal of Honor

Lue juttu: Medal of Honor (PC, PS3, Xbox 360)

Haaste on kova. Räiskintöjen realistisempiin ympäristöihin sijoittuvaa haaraa hallitsee keisarin ottein Call of Duty -sarja ruotsalaisen DICE:n kehittämän Battlefieldin vaaniessa kannoilla. Kiirekin uhkaa, sillä uusin Call of Duty on jo ovella, joten jalansija olisi vallattava ennen kuin kansa kääntää katseensa Black Opsin suuntaan. Tähän Medal of Honor kompastuukin. Mutta ei mennä asioiden edelle.

– Yksinpeli jees, moninpeli asteikolla ”ihan kiva”. CoD:in haastaja ei aivan jaksanut lunastaa odotuksia. Vaikkei uusin CoD:kään merkkiteos ole, mutta verrataan vaikka MW1:seen. -Jalmari P.

– Vähän aseita, vähän mappeja ja nekin huonoja, tarkkuuskiväärit turhan overpowered, hirveän buginen ja ei ollu opittu mitään Bad Company 2 virheistä esim. servupuolella. -Panu P.

Muita joko runsaasti ääniä saaneita tai hyvin perusteltuja ehdokkaita vuoden pettymyksiksi:

Alan Wake

Lue juttu: Alan Wake (Xbox 360)

Alan Wake ei välttämättä ole se vuoden suurin koko kansan pelisuosikki, mutta jos nimet Silent Hill, Twin Peaks ja Remedy saavat päänahkasi kihelmöimään, Alan Wake on takuuvarmaa viihdettä.

– Vuosien kehityksen seurauksena oli kasa haisevaa kakkaa, joka ei toiminut. Fiilis oli huono, pelimekaniikat eivät toimineet ja juoni oli kuin jostain huonosta Clive Barker -kirjasta -Timo K.

– Tarina ehkä ok, mutta pelinä aikamoisen kökköä termosmetästystä. -Teemu K.

– Ei julkaistu Windows-alustalle lupauksista huolimatta. -Antti A.

Aliens vs. Predator

Lue juttu: Aliens vs. Predator (PC, PS3, Xbox 360)

Siitä onkin jo aikaa, kun Aliens vs. Predator viimeksi nähtiin pelimuodossa. Brittiläinen Rebellion oli jo alkujaan projektin puikoissa ja tehtaili Atari Jaguarille ja PC:lle aikanaan pari ihan semi-asiallista räiskintäpeliä.

Se Aliens vs. Predatorin todellinen tähtihetki tuli kuitenkin muutamaa vuotta myöhemmin, kun Monolith väsäsi ansiokkaan Aliens vs. Predator 2:n, jossa oli aikaisekseen komeaa grafiikkaa, tiukkaa tunnelmaa ja mainio moninpeli. Nyt Rebellion palaa samalle kaivolle, tarkoituksenaan valloittaa pelaajien sydämet juuri samoilla aineksilla.

– Pelin yksinpeli oli vielä nautittavaa viihdettä, mutta multiplayer oli täysin raakile, julkaistiin aivan keskeneräisenä, testaamattomana ja tasapainottamana. -Ale

– Kaikki tätä ja vuonna 2001 tullutta Aliens vs Predator 2:sta pelanneet tietävät miksi tämä on vuoden isoin pettymys. Lähes jokainen asia, mikä teki AvP2:sta hauskan, on pilattu tai sitä ei löydy uudesta AvP:stä. Missä kuningattareksi muuttuminen? Missä mahdollisuus syntyä peliin facehuggerina? Missä Predatorin hauskat varusteet, kuten keihäskivääri? Missä ihmisten kranaatinheitin? Ei enää hahmoluokkiakaan, jotka olisivat olleet erinomainen syy hankkia expaa kurjien skinien sijaan. Näiden lisäksi peli hakee otteluita ikuisuuden ja sitten, kun peli alkaa hups keikkaa pelaajia on muutama. Vielä rasittavampaa on lähitaistelusysteemi, jossa vihollinen voi osua sinuun aivan sama kuinka kaukana olet. Yksinpelikin on parhaimillaan keskinkertainen, erittäin helppo ja älyttömän lyhyt, kamppanjoiden läpäisemiseen kuluu yhteensä 3-5 tuntia. Suoraan sanoen edellisen osan hyvistä puolista lähes kaikki asiat ovat korvattu kehnoilla. Helposti videopeleistä yksi suurimmista pettymyksistä. -Se on mä!

– PC-versio. Hype oli kova. Peli oli huono. Käyttöliittymä, kontrollit ja serverihaku oli kustu oikein urakalla. Nuo yksistään riittää tuohoamaan pelikokemuksen täysin. -Seppo L.

Arcania: Gothic 4

Lue juttu: Arcania: Gothic 4 (PC, Xbox 360)

Sarjan uusin, neljäs osa ei kuitenkaan ole enää Piranha Bytesin käsialaa. Uusi yrittäjä on suhteellisen tuntematon Spellbound Entertainment (Airline Tycoon, Desperados, Giana Sisters DS), joten alkuun oli vaikea arvioida mihin suuntaan uusi tiimi tulee viemään sarjaa.

Vastaus on: toiminnallisempaan. Peliä tähdittää jälleen nimetön sankari, ja tarina vilisee aiemmista osista tuttuja vakionaamoja. Aluksi tuntuukin että kaikki on kunnossa, ja taistelukin pelittää sulavammin kuin mihin on tottunut.

– Tylsä putkijuoksuinen hyvän pelisarjan rahastus. Kaikki vapaan maailman tunteen kadottava muka roolipeli. Pelisarjan lopullinen raiskaus. -Jani L.

– Kova kisa Arcanian ja Mass Effect II:n välillä, mutta Arcania vei veiton. Vanhan Gothic-fanin silmin nähtynä Arcania oli suoranainen keskisormen näyttö, kaikki syvyys oli vedetty vessanpöntöstä alas ja tilalle laitettu yksinkertaistettu putkijuoksu. Vahvoilla myös huonoin peli äänestyksessä. -Olli J.

Civilization 5

Lue juttu: Civilization 5 (PC)

Civilization 5 on tuorein osa legendaarisesta strategiasarjasta, jossa pelaaja pääsee rakentamaan ikuista imperiumiaan. Tuorein osa lisää peliin jos minkälaisia uutuuksia ja vie pelaajaaltaan sosiaalisen elämän, hygienian ja kaiken vapaa-ajan. Kiitos tästäkin, Sid Meier.

– Peli ei lunastanut siihen ladattuja odotuksia, ja tekijäporukan lupaukset jäivät osittain lunastamatta. Ulos tuli keskeneräinen tekele, erityisen pahasti epäonnistui taktisen tason AI kamikaze-jousimiehineen ja itsemurharynnäköitä harrastavine maayksiköineen. Diplomatia (tai sen puute) on toinen murheenkryyni. Epäkohtien lista on pitkä, mutta tässä vaiheessa täytyy asettaa toivo ensi vuoteen: kenties vuoden 2011 jouluna on peli saatu patchattua sille tasolle jota pelisarjalta voi odottaa. -Tatu A.

– Uskomattoman hehkutuksen jälkeen latteaa jopa call to power -tasoista vääntöä. Ainakin verrattuna civ neloseen. Nelosessa kun sattuu olemaan hieman monipuolisempi diplomatia uskontojen kautta. Vaikka heksat ja yksiköiden vähentäminen tuovat hieman lisäjännitystä peliin, ei silti vältytä täysin epäreiluilta taisteluilta. Yhä edelleen tekoäly on liian passiivinen. Muutenkin käyttöliittymä on kökömpi. -Timo K.

F1 2010

Lue juttu: F1 2010 (PC, PS3, Xbox 360)

Sonyn yksinoikeuden F1-lisenssiin päätyttyä ovat viralliset F1-pelit muutaman vuoden verran enemmän tai vähemmän loistaneet poissaolollaan. Tilanteeseen tulee nyt muutos Codemastersin lyödessä tiskiin vuosien kokemuksensa ajopelien tekemisestä F1 2010:n muodossa. Onko pelistä legendaksi vai himmeneekö tähti heti debyytin jälkeen?

– Odotukset oli korkealla, koska edellisestä omasta F1-pelistä oli vuositoolkulla. Kehitystiimi lupasi paljon, mutta julkaisussa peli ei ollut edes pelattava. Nämä käsittämättömyydet huomasi muutaman kilpailun kuluessa. Järkyttävä bugikasa, ensimmäiset korjaukset kesti ja kesti, eikä silti saatu tehtyä yksinpeliä toimivaksi. Monin peli ihan ok. Jäi kusetettu olo, enkä osta 2011 painosta ennen, kuin kuulen arvostelijoiden ja muiden käyttäjien ylistyksiä. -Markus K.

– Tekoälyn ”epärehellisyys”, varikkokäynnit (varikkopilttuusta ei pääse lähtemään jos takana on lähimainkaan joku tulossa). -Ahti P.

Fable 3

Lue juttu: Fable III (PC, Xbox 360)

Fablen luonut Peter Molyneux on maineensa vanki. Miehellä on yleensä ollut tapana luvata paljon sellaista, mitä ei käytännössä pystytä toteuttamaan. Tätä päivitellessä monelta menee ohi se, että hän tekee myös hyviä pelejä, kuten Fable II:n.

Ongelmistaan huolimatta Fable II tarjosi ainakin minua suuresti viehättäneen tuntuman suuresta seikkailusta. Mies, koira ja miekka – edessä koko maailma ja kaikki sen mahdollisuudet. Okei, reunat hieman repsottivat ja pienempiä ongelmia riitti, mutta kokonaisuutena pidin Fable II:sta suuresti. Melkein suosituspeukun verran.

– Fable 3:n piti olla suurempi, upeampi ja leikkaamaton. Lopputulos oli jälleen kerran perinteistä mölymahauxia. Tämän nyt kuitenkin osasi odottaa, mutta pahimmat pettymykset olivat kierrätetyt musiikit, esineiden turhanpäiväisyys, pelin putkimaisuus, uudistuksien vähäisyys ja kokonaisuuden latistaminen ja yksinkertaistaminen yhden rupeaman viihteeksi. Fable 2:n pelasin läpi viidesti fiilistellen, Fable 3:n läpipeluu oli lähinnä naama mutrussa vääntämistä koko ajan ajatellen miten asiat olisi voitu tehdä niin pienellä vaivalla paremmin ja olikin tehty paremmin Fable 2:ssa. Tekemisen ja löytämisen riemu täysin riistetty. -Mika Hynnä

– Peliä oli yksinkertaistettu liikaa eikä juoni vastannut lainkaan odotuksia. Yleensä jatko-osat ovat pelien puolella paranneltuja versioita edellisistä, mutta täytyy kyllä sanoa, että Fable II hakkaa tämän ”päivityksen” 40-0. -Antti K.

Fallout New Vegas

Lue juttu: Fallout: New Vegas (PC, PS3, Xbox 360)

Postapokalyptinen rooliseikkailusarja Fallout on yksi lajityyppinsä legendaarisimmista nimistä, ja sen luoneen Black Isle Studiosin kaatumisen jälkeen sarjan fanit ovat joutuneet odottamaan jatkoa pelonsekaisin tunnelmin. Peruutuksia, viivästyksiä ja lopulta Elder Scrollseista tutun Bethesdan Fallout 3, joka peloista huolimatta osoittautui viihdyttäväksi joskin erilaiseksi pelikokemukseksi.

– Odotin vain paljon enemmän. Pelissä oli vähemmän tutkittavaa kuin kolmosessa. Ennemmin pitäisin tätä hyvänä lisäosana kuin omana pelinä. -Jussi H.

Final Fantasy XIII

Lue juttu:Final Fantasy XIII (PS3, Xbox 360)

Useimmissa JRPG:issä kaupungit ovat jo vuosia olleet täysiä turhakkeita, joissa pelaajat joutuvat käyttämään parin pikkuasian hoitamiseen järkyttävästi aikaa, kun asekauppa ja pullokauppa ovat viiden ruudunvaihdon päässä toisistaan, eikä reitti Saatanallisen Pahuuden Luolastoon aukea, ennen kuin olet puhunut viiden jyväjemmarin kanssa.

Final Fantasy XIII hylkää tämän kaiken. Pelaajan tavoitteet tehdään selviksi runsaissa ja todella upeissa välianimaatoissa ja sen jälkeen vain toteutetaan. Ei harhapolkuja, ei turhauttavia umpikujia, eikä pelaamista hidastavia ja pääasiasta pois vetäviä monttuja.

– PSonella tuli pelattua FF VII-IX, joita kaikkia rakastin. PS2 jäi hankkimatta joten nämä viritykset jäivät pelaamatta. Sitten kun FF XIII julkaistiin PS3:lle olin ekstaasissa …kunnes pääsin pelaamaan peliä. Putkijuoksu kenttiä toisen perään!! Onhan aiemmissa FF:ssäkin ollut vastaavia tilanteita, mutta ne on kuitenkin naamioitu näyttämään esim. metsä poluilta tms. Nyt oli vain käytävää käytävän perään. Taistelu systeemi oli ihan kiva, mutta olin niin pettynyt tähän peliin että se ei paljoa lohduttanut. -S. Kemppainen

Final Fantasy XIV

Lue juttu: Final Fantaxy XIV:n tekijät Domen piinapenkissä

Final Fantasy -sarjan tuorein vesa, verkkoroolipeli Final Fantasy XIV on kuluneen syksyn aikana ollut paljon otsikoissa, mutta pääsääntöisesti aivan vääristä syistä. Suuttuneita pelaajia, negatiivisia arvosteluita ja suurin piirtein kaikkea mahdollista, mitä pelilleen ei haluaisi.

Square Enixin luotto tuotteeseensa on kuitenkin kova. Niinpä firma on antanut pelaajille lisää ilmaista peliaikaa, ja luvannut merkittäviä parannuksia. Mutta millaisia? Firma lähetti miehensä kertomaan maailmalle, mitä on luvassa ja mikä meni vikaan. Ja me kävimme jututtamassa heitä, melkein Japanissa saakka.

– 1. Minkä perkeleen takia kaikki pelit missä on jokin maksu on 1$ = 1€ ? kiva maksaa joka V*** tuotteesta 20-40% enemmän kuin nuo jenkit. 2. Lisähahmoista erillinen lisä _kuukausimaksu_ (huoh mitä rahastusta) 3. Samat rodun kuin vanhassa pelissä (FFXI). Eikö edes yhtä lisärotua voitu keksiä? Tai noille parille rodulle toinen sukupuoli kanssa? Laiskuutta sanon minä jos ei 10 vuoden aikana uskalleta tehdä uusia rotuja peliin vaan mennään siitä mistä rima on matalin. 4. Taistelusysteemi ei todellakaan vakuuta. Juu ei sen tartte olla ADHD-tykitystä, mutta taistelut ovat erittäin tylsiä. 5. Kamera ERITTÄN buginen. 6Vvalikossa navigoiminen hidasta.. Lagaa 1-2sek per toiminto. Esimerkki: jos myyt 20 loottikamaa npclle varaa siihen ainakin 30min. 7. Kontrollit jäykät ja kameran sekoilu ei paljon auta . 8. Kertoivat että WoWista tutut lisäjutut UI:n ovat tulossa.. Eih perkele sanon minä! Tämä jos mikään on gamebreaker, helpottaa niin perkeleesti peliä kun näytössä on kaikki tarvittava data. Tämä saattaa olla se vakavain ongelma mitä näen nytten tässä pelissä. PS3-pelaajat hyppii varmaan riemuissaan, kun pc-pelaajilla on kaikki karkit edessä. 9. Toivon että olen väärässä, mutta jos sama tyyli jatkuu kuin ffXi:ssa niin pelaajien ja kehittäjien kommunikointi lähentelee nollaa. RMT pauhas rauhassa ja modet olivat voimattomia, kun niistä raportoiminen oli aikalailla turhaa. Closed betassakin oli mukava olla.. Harmi vaan että beta testaajai eivät voineet jättää bugiraportteja! Tuntui että englanninkieliset foorumit olivat vain koristeena mukana. 10. Slurpus. Ei elämä mikä keksintö, se joka hyväksyi tuon pitäisi saada isän kädestä piiskaa. 11.Jotain kertoo laadusta kun julkaisusta – peli julkaistiin jo kolme kk sitten eikä siitä veloiteta edelleekään kuukausimaksuja. Silti 25-35% pelaajista on jo lopettanut pelaamisen. Harmi kun uudessa päivityksessä Square Enix otti valikosta pois napin, mistä pystyi seuraamaan kuinka monta pelaajaa on serverillä.. Miksiköhän ne otti sen pois :D tl;dr:FFXIV = munaton,10vuotta vanha käyttöliittymä,ei opita vanhoista virheistä,peitetään jäljet,rahastusta^2. -Myrmidon

– Peli näytti ennenäkemättömän hienolta morppi peliltä ja Final Fantasy sarja on aina osannut luoda mielenkiintosia sekä omaperäsiä fantasia maailmoja. Lisäksi FF XIII oli yksi vuoden hienoimpia pelikokemuksia, vaikka pelillä olikin omat heikkoudet. Tietenki odotin mielenkiinnolla tätä hyvin potentiaalista peliä, mutta huonosti kävi. -Sami G.

Halo: Reach

Lue juttu: Halo: Reach (Xbox 360)

Halo: Reach sijoittuu aikaan ennen ensimmäistä Haloa. Näyttämönä toimii Reachin planeetta, jolla sijaitsee yksi ihmiskunnan tärkeimmistä siirtokunnista ja sotilaallisen voiman keskus. Spartanien Noble-erikoisyksikkö lähetetään tutkimaan omituisesti hiljentynyttä syrjäskylää, jonka epäillään joutuneen kapinallisten hyökkäyksen kohteeksi. Kuten arvata saattaa, kyseessä eivät suinkaan ole kapinalliset, vaan Covenant-alienliittouma.

– Halo 3:n taktisen pelaamisen sijaan reach muistuttaa enemmän jotain MW2:n tapaista päätöntä adhd-mättöä kuin kunnollista Halo-peliä. -Jami K.

Legend of the Guardians: The Owls of Gahoole

Lue juttu: Legend of Guardians: The Owls of Ga’Hoole (PS3, Wii, Xbox 360)

Taustalla oleva, mainion Zack Snyderin ohjaama leffa on sen verran jännä, ettei sitä suositella ihan perheen pienimmille. Pelikin on kielletty alle 12-vuotiailta. Lastenpelejä hurjempi meno asettaa tuotoksen vastakkain myös monien aidosti korkean profiilin pelijulkaisujen kanssa. Lisenssikiire iskee väistämättä kynsille, mutta ei se tee pöllöilystä välttämättä huonoa peliä.

– Näyttää hienolta mutta koko pelin idea on kuollut. Kuka innostuu lennellä pöllöllä, missä ei ole hyvää ohjausta ja huono tähtäys? Tylsä peli. -Markku L.

Mafia 2

Lue juttu: Mafia II (PC, PS3, Xbox 360)

Alkuperäisen Mafian tavoin peli etenee tiukasti tehtävästä toiseen, joskin niiden välissä voi suhailla ympäri kaupunkia tekemässä omia askareitaan. Mafia II:n tapauksessa nämä askareet rajoittuvat varastettujen autojen myymiseen, Playboy-lehtien keräilyyn ja etsintäkuulutusten haeskeluun.

– Mafia II peliä tuli odotettua vuosi jos toinenkin ja käteen jäi vain ärsyttävä itseään toistava peli liian vähillä checkpointeilla. Latausajat ovat järkyttävät ja peli muutenkin raskas. Tehtävien vähyys ja maailman ”avoimuus” ihan jotain muuta kun odotin. Odotukset olivat korkealla kerrassaan mainion ensimmäisen osan jälkeen, mutta Mafia II:ta ei huvittanut paria tuntia enempää pelata. -Ghettoblaster.

– Mafia: The City of Lost Heaven oli aikanaan loistava peli. Se voitti Gta III:sen hienolla grafiikallaan ja paremmalla tarinalla (vieläkin parempi tarina, kuin missään Gta -osassa). Lisäksi pelissä oli mukavasti lisäsisältöä ja sitä jaksoi pelata paljon. Mafia II asetti valtavat odotukset ja toivoin saavani vastinetta rahoilleni. Jouduinkin pettymään. Sain bukisen pelin täynnä itseään toistavia tehtäviä ja surkean lisäosan (The Betrayal of Jimmy). Lisäosan tehtävät olivat säälittäviä. Mene paikkaan aa tee tehtävä ja aja välitallennuspaikkaan Bee. Olisi ollut edes noin hyvä, mutta konsoli kaatui kahdesti peräkkäin yhdessä vaiheessa ja useat bukit söivät peli-ilon (vihollinen ilmestyy auton etupenkille viereen ja ampuu Jimmyn). Siinä vaiheessa kun peli kaatui toisen kerran kesken surkean tehtävän otin blu-rayn ulos konsolistani ja laitoin sen koteloonsa. Tuolla se hyllyssä kerää pölyä. Taisi olla viimeinen Mafia minkä ostan, jos laatu on noin ala-arvoinen. -Hemuli

Mass Effect 2

Lue juttu:Mass Effect 2 (PC, Xbox 360)

Ensimmäisen osan sankarin, komentaja Shepardin Normandy-aluksen ja sen uljaan miehistön tehtäväksi on jäänyt harvojen jäljellä olevien Geth-siirtokuntien putsaaminen. Kesken erään harmittomalta vaikuttavan tehtävän Normandy joutuu tuntemattoman vihollisaluksen hyökkäyksen kohteeksi. Miehistöään pelastaessaan Shepard menettää henkensä. Varsinainen peli alkaa kaksi vuotta myöhemmin, kun Shepard herää henkiin ensimmäisestä osasta tutun Cerberus-järjestön tukikohdassa.

– Roolipelielementtejä oli karsittu niin rankalla kädellä että käteen jäi kolmannen persoonan räiskintäpeli roolipelielementeillä eikä toisinpäin. -Johannes H.

– Kaiken piti olla isompaa ja parempaa, ja epäonnekseni en tutustunut sen tarkemmin arvosteluihin ennen ostoa. Odotin peliltä siis vapaampaa ja isompaa maailmaa, jossa päätöksillä olisi enemmän merkitystä. Sen sijaan pelistä olikin karsittu suurinosa RPG-elementeistä, maailmaa supistettu, vaihtoehdoilla ei ollut merkitystä ja peli osoittautui putkiräiskinnäksi jossa ainoastaan kenttien järjestyksen sai valita itse. -Markus K.

– Odotin tältä peliltä ensimmäisen osan fanina paljon, mutta kaikki mikä teki siitä hyvin heitettiin toisessa osassa menemään. Vapautta, side questeja, valintoja, hienoja taitoja ja RPG-elementtejä sisältävästä Mass Effectistä tehtiin jatko-osassaan yksinkertainen putkiräiskintä vailla mitään vapautta. ME2:ssa myös apurit tarttuvat matkaan aivan oudoista syistä tai ikään kuin pakolla ja he ovat täysin persoonattomia. -Juuso V.

Need for Speed: Hot Pursuit

Lue juttu: Need for Speed Hot Pursuit julkaistiin

Criterion Games -studion uusin luomus, Need for Speed Hot Pursuit, on päästetty tänään kauppojen hyllyille. Tarjolla on ”mahtavia kisafiiliksiä, intensiivistä poliisi-katukuski jahtausta ja addiktoivaa sosiaalista kilpailua”, ainakin jos julkaisijan omakehuihin luotetaan.

– Jatkoi NFS-sarjan nykylinjaa, joka sisältää huteja ja osumia vaihtelevasti. Tälläkertaa vei painopisteen todella pitkälle konsoliarcaden suuntaan. PC-rattia polkimineen ja ajotuoleineen ei tähän burnout-rytistykseen tarvittu. Bonuksena kaatuili neliydinprosessorilla varustetuilla laitteilla jatkuvasti, tehden kuumasta takaa-ajosta pelikelvotonta roskaa. -Pasi R.

– Odotin Burnout Paradisen takia Criterionin seuraavalta PALJON. Trailerit vaikuttivat pelistä lupaavalta, mutta itse peli olikin vain suuri pettymys.. Ei minkäänlaista avoimuutta ja ajotuntuma oli aivan hirveä. -Lauri J.

Rock Band 3

Lue juttu: Rock Band 3 kaupoissa – keytar soisi, jos sellaisen löytäisi

Harmonixin kauan kaivattu Rock Band 3 -bändipeli on julkaistu. Muikean bändipelin uusimmassa osassa tarjoillaan suurina uutuuksina Pro Mode -pelitila, kosketinsoittimet ja kolmisointuisten harmonioiden kautta seitsemän pelaajan yhtaikaisen bailaamisen. Aivan mahtavaa, jos niitä kosketinsoittimia vielä saisi.

– Olen pelannut kitara- ja bändipelejä on muutaman vuoden ja odotinkin RB3:sta todella paljon. Petyin peliin kuitenkin pahemman kerran. Vanhoja hyviä ominaisuuksia on karsittu pois, esim. breakneck speed practise modessa. Peliin oli myös lisätty jostain käsittämättömästä syystä todella huonosti toimivat trillit kitaralle mikä teki joidenkin soolojen soittamista yhtä helvettiä. Vielä kun laitetaan päälle se että soittamisen aikana tausta-animaatiot on sen verran ylivalaistuja että ”nuoteista” ei saa ilman kirkkauden pienentämistä mitään selvää, niin vitutuskäyrä nousee jo sen verran ylös ettei peliä pysty pelaamaan. Pro kitaraa en ole vielä päässyt testaamaan, mutta en usko että se on niin mullistavaa että pelastaisi pelin. Taidan mielummin vaan soitella tuota oikeaa kitaraa… -Ville N.

Sonic the Hedgehog 4 Episode 1

Lue juttu: Sonic the Hedgehog 4 Episode 1 (PS3, Wii, Xbox 360)

Dr. Eggman on jälleen palannut ja Sonicin on aika pelastaa päivä, pitkästä aikaa ilman kavereita tai ihmissusi-Sonicin kaltaisia turhanpäiväisiä ja huonosti toteutettuja lisäyksiä. Sonic juoksee, hyppii ja pyörii läpi kenttien kuin ennen vanhaan. Liikearsenaaliin on tosin lisätty uudemmista Soniceista tuttu vihollisiin lukittautuva syöksyhyökkäys.

– Voisi luulla että kun tehdään jatko-osa otetaan edellinen osa (Sonic 3 + Sonic & Knuckles tässä tapauksessa) ja tavoitteeksi tehdä kaikin puolin parempi peli. Valitettavasti nyt on kuitenkin vain lähdetty huonontamaan ensimmäistä Sonic peliä kaikilla osa-alueilla, ilman mitään uutta ja bonuksena uskomattoman epäonnistuneella kenttäsuunittelulla ja fysiikoilla. -Kimmo L.

Star Wars: The Force Unleashed II

Lue juttu: Star Wars: The Force Unleashed II (PC, PS3, Xbox 360)

Alkuperäinen Force Unleashed ei ollut mikään universaali arvostelumenestys, mutta upposi kansaan kuin häkä ja möi huomattavan hyvin. LucasArts laittoi luonnollisesti lypsykoneen taas laulamaan ja tuloksena on Tähtien Sota –saagan uusin teos, Star Wars the Force Unleashed II.

– Odotin pelien aikaisemman kehuttujen arvosteluiden perusteella tekijöiden oppineen että tarina on tärkeä peliä tehdessä, nyt ollaan vain rahastuksen perässä tehty kömpelö tekele ja unohdettu juurikaan parantaa jatko osaa. -Markus T.

– Huolimatta itseään pahasti toistavasta taistelumekaniikastaan huolimatta ensimmäinen Force Unleashed oli peli jonka jaksoi pelata pariinkin kertaan läpi erinomaisen tarinansa ansiosta, joten oli todella sääli huomata kuinka pahasti pallo dropattiin jatko-osan yhteydessä. Noh, ainakaan taistelu ei kerennyt käydä itseään toistavaksi sen viiden tunnin aikana mitä yksinpelin läpäisyyn meni… ehkä hälytyskellojen olisi pitänyt soida kun Hayden Blackman nosti LA:lta kytkintä. -Toni S.

Supreme Commander 2

Lue juttu: Supreme Commander 2 (PC)

Ensimmäinen Supreme Commander oli juuri sitä, mitä nimestäkin voi päätellä. Iso, vaatimattomampiin reaaliaikanaksuihin verrattuna jopa ylivertaisen massiivinen, mutta samalla myös oppimiskäyrältään jyrkkä ja vaativa peli.

Odotettu jatko-osa ei tyydy kopioimaan esikuvaansa paremmilla grafiikoilla. Muutoksia on tehty rohkeasti myös itse pelimekaniikkaan. Miten mahtaakaan toimia moderni, virtaviivaisempi Supreme Commander 2?

– Supreme commander 2 on minun mielestäni laimea verratuna alkuperäiseen. Toki Supreme commander 2 on hienon näköinen ja myös helpompi päästä jyvälle, mutta alkuperäisessä Supreme Commanderissa juuri viehätti haasteellisuus. Myös karttojen koko on pienempi, toisin kuin alkuperäisessä. -Cristian N.

– Peliä odotti kuin uutta kuuta kerettiläinsenä vuohen teurastajana. Peli oli kuitenkin kaikilla osa-alueilla huonompi kuin ensimmäinen osa ja viety lähemmäs massojen munan miellyttämistä. Kyllä vituttaa – koska Hitler. -Janne M.

WRC FIA World Rally Championship

Lue juttu: WRC FIA World Rally Championship (PC, PS3, Xbox 360)

Muutamaan vuoteen ei puhtaasti ralliin keskittyviä pelejä olekaan juuri nähty, sillä laji joutui pelirintamalla sivuosaan yleisen kurassa päristelyn rinnalle. On siis piristävää nähdä jälleen puhdasverinen rallipeli, jonka ympärillä ei ole mitään ylimääräistä sirkusta.

– Moneen vuoteen ei oltu päästy fiilistelemään kunnon rallipelillä, mutta sitten syksyllä 2010 tulee virallinen WRC ja tunnelma on katossa. Peli on kuitenkin täysi susi vanhahkoine graafikkoineen, venemäisine autoineen ja puutteellisine erikoiskokeineen. Täydellinen pettymys joka murskasi monen rallimiehen unelman. -Tero K.

– Miksi, oi miksi ei millään voi tehdä oikeasti realistista rallipeliä, jossa olisi ihan kunnollisia erikoiskokeita ja realismia? Ei se auto ihan oikeasti lähde pusikosta enää mihinkään jos sen kippaa puolentoista sadan vauhdissa katolleen. Paljon odotin, liian arcadeksi totesin. -Markus K.