Uusimmat

Wiikon wanha: SimCity

07.03.2013 15:00 Jukka O. Kauppinen

Tänään julkaistiin uusi osa yhteen kaikkien aikojen merkittävimmistä peleistä. Vaikka paljon on entiselläänkin, on kaikki myös muuttunut sitten ensimmäisen SimCity-pelin. Parempaan vai huonompaan, se riippuu näkökulmasta.

Tänään katseltuna SimCity-sarjan ensimmäinen teos on jokseenkin karu, ehkä vähän yksinkertainenkin. Eräs tuttava kommentoi Amiga-versiota emulaattorilla pelatessaan, että nykystandardeilla se on kuin ruma Facebook-peli, mutta ilman ihkusäliä ja mikromaksuja. Ja tottahan se on. Tänään tehdään todella kauniita selainpelejä ja moni Facebookinkin kaupunginrakentelupeli on varmasti vähintään nätimpi, ehkä jopa sisällöllisesti monipuolisempi.

Jostain se kaikki kuitenkin alkoi. Tästä pelistä. SimCityä voidaan rehellisesti sanoa uraauurtavaksi peliksi, josta käytännössä syntyi kokonainen peligenre. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin kyllähän jo 1981 Mattel Intellivision -konsolille julkaistiin kahden pelaajan strategiapeli Utopia, jossa rakenneltiin omaa saarta ja koetettiin häiritä naapurisaarta. Peli oli kuitenkin toimintapainotteisempi ja sisälsi myös sotimista. Vuoden 1989 SimCity sen sijaan keskittyi puhtaasti kaupunginrakenteluun ja loi ikioman tietokonepeligenren, joka inspiroi myöhemmin sellaisia pelejä/pelisarjoja kuin Castles, Stronghold, Settlers, Anno, Cities XL, Tropico, Caesar ja Cities in Motion.

Pelin suunnittelija Will Wright oli jo aiemmin tykästynyt avoimiin peleihin, ja hänen ensimmäinen luomuksensa Raid on Bungeling Bay oli sekin merkkipaalu avoimen maailman vapaasti etenevien pelien lajityypissä. Bungeling Baystä haistaakin näin jälkikäteen selvää SimCity-suuntausta, sillä siinäkin on suuria kaupunkikarttoja. Ja Wright itse tykkäsikin itse asiassa enemmän karttojen ja kaupunkien suunnittelusta kuin varsinaisesta pelaamisesta, joten SimCityn idean keksimisen jälkeen suunta oli selvä.

Sosiaalisten teorioiden ja kaupunkisuunnittelun alkeiden ohessa Wright ihastui myös Stanislaw Lemin novelliin, jossa vallastasyöstylle despootille rakennetaan oma miniatyyrimäinen kaupunki, jota hän voi hallita ja komennella. Hieno novelli, jossa on myös pidemmälle meneviä opetuksia…

SimCityn varsinainen synty oli kuitenkin lopulta yllättävän hankalaa. Hyvä idea ja valmis kaupunginrakentelupeli eivät lämmittäneet kaavamaisia pelikustantajia, joille ajatus täysin vapaasti etenevästä pelistä ilman loppua ja voittotavoitteita oli jotain täydellisen vierasta. Elite, anyone? Lopulta julkaisu- ja levityssopimukset kuitenkin saatiin hiottua kuntoon, joskin siihen turautui kokonaiset neljä vuotta.

 

Ensimmäisen SimCityn konseptia voisi luonnehtia jokseenkin täydelliseksi. Se oli tiukka, kompakti kokonaisuus, jossa keskityttiin ihastuttavalla tavalla kaupungin rakentamiseen ja kehittämiseen. Asuin-, bisnes- ja teollisuusalueiden rakentaminen, verotus, sähköverkkojen rakentelu, liikennejärjestelyt sun muut systeemit olivat yhtaikaa riittävän selkeitä että myös sopivan vaativia ja monimutkaisia. Pelin mittakaavakin oli juuri sopiva. Lähes kaikinpuolin täydellinen peli siis!

Lopputulos olikin silkkaa helmeilyä ja mahtavan pelillisen voittokulun alku. PC:lle ja Macille julkaistu peli käännettiin seuraavien vuosien aikana kymmenille eri alustoille, mukaan lukien Nintendo NES, C-64, Archimedes, Spectrum ja Game Boy Advance. SimCityn suosion pohjalta tehtiin myös monenmoisia muita sim-virityksiä, kuten SimEarth, SimAnt, SimFarm, SimCopter, SimTown ja SimGolf. Ja semmoinen pikkuhassutus kuin The Sims.

Mutta kuten jatko-osissa niin usein tapahtuu, jo SimCity 2000 kasvoi turhan monimutkaiseksi nysväyspeliksi. Jotkut tietysti tykkäsivät hunajaa, mutta ensimmäisen pelin yksinkertainen eleganssi, toimivuus ja mittakaava ovat yhä kaikkein eniten ainakin minun mieleeni. Pelaisin edelleen ihan mielelläni nykypäivän käyttöliittymäsuunnittelulla ja moderneilla visuaaleilla tuunattua alkuperäispeliä.

 

Lisätietoja:

SimCity @ Mobygames

SimCity @ Wikipedia

 

SimCity (1989)

Suunnittelija: Will Wright

Tekijä: Maxis Software

Julkaisija: Infogrames

Alustat: Acorn 32-bit, Amiga, Amstrad CPC, Atari ST, BBC Micro, CDTV, Commodore 64, DOS, Electron, FM Towns, Macintosh, PC-98, Sharp X68000, SNES, Wii, Windows 3.x, ZX Spectrum

Jukka O. Kauppinen

 

 

Lisää retroilua

Wiikon wanha -retropeliartikkelisarja

Retrokolikkopelien ääressä -artikkelisarja

Aarteita pelihistorian hämäristä -artikkelisarja

Lue myös

Army of Two: The Devil’s Cartel -ensikosketus – luvassa riemukasta luotibalettia

BioShock Infinite -ensikosketus: lentävän kaupungin paratiisi (osa 1)

BioShock Infinite -ensikosketus: Paratiisista on vain askel helvettiin (osa 2)

Crysis 3 -haastattelu – huippukehittynyt predator ja jousi [1-3]

Nyyppä EVE Onlinen maailmassa: ihmeiden galaksi

Spartacus Legends – K18, F2P ja päät poikki