Uusimmat

Xbox Live Arcade -pelit testissä (osa 9)

24.02.2010 16:00 Jukka O. Kauppinen

Xbox Live Arcade -pelipalvelu pitää jokaisen Xbox-pelaajan hyvin pirteänä, sillä pelipalvelussa julkaistaan joka viikko jokin veikeä, uusi peli. Mikä kivointa, palvelu on kehittynyt hyvään suuntaan.

Palaamme pitkästä aikaan XBLA-pelitarjonnan pariin kymmenen uuden ja vanhan pelin katsauksessamme. Testissä mukana pelit 0 day Attack on Earth, Arkanoid Live!, Death By Cube, Gyromancer, Gyruss, Serious Sam: The First Encounter HD, Shotest Shogi, Sonic & Knuckles, Worms 2: Armageddon ja Zombie Apocalypse.

Testiryhmä: Juho Anttila, Eric Hartin, Jukka O. Kauppinen ja Antti Mutta.

Mitä maksaa?

Xbox Live Arcade -pelit julkaistaan Xbox 360 -konsolin Xbox Live -palvelussa. Ne tunnetaan myös termillä XBLA. Jokaisesta pelistä voi ladata maksuttoman demoversion, jonka voi päivittää ostamalla täyspeliksi. Demoversioita voi ladata ja täysversioita ostaa myös Xbox Liven ilmaisella Silver-tilillä.

Xbox Live Arcade -pelien hinnat ilmoitetaan Microsoft-pisteissä. Ne on helppo muuntaa euroiksi oheisen taulukon mukaan:

  • 400 pistettä = noin 5 euroa
  • 800 pistettä = noin  10 euroa
  • 1200 pistettä = noin  15 euroa
Lisää aiheesta

 

0 day Attack on Earth

Gulti / Square Enix

Juho Anttila

Muukalaiset ovat jälleen kerran hyökänneet maapallolle. Tällä kertaa kohteina ovat kolme kuuluisaa metropolia. New York, Pariisi ja Tokio saavat kokea ufon voiman. 0 day Attack on Earthiä pelatessa ei voi kun ihmetellä, mitä ne alienit täältä oikein hakevat.

Markkinat suorastaan tursuavat ylhäältä kuvattuja dual stick -räiskintöjä, joten kilpailu on ainakin kovaa. Nollapäivä yrittää yhteistyöpelitilalla. Kentällä on yhtä aikaa neljä alusta, joista kaikki voivat olla ihmispelaajien ohjauksessa. Hyvä idea, mutta siihen se sitten jääkin.

Näyttävä grafiikka ei juuri auta, kun pelattavuuden puolella on tehty kardinaalivirheitä. Peli on vaikea väärällä tavalla. Henki lähtee melko sattumanvaraisen oloisesti sen sijaan, että taidolla ja reflekseillä olisi oikeasti merkitystä. Asiaa ei auta se, että tekoälykaverit ovat aivokuolleita totaali-idiootteja.

Apua löytyisi moninpelistä, mutta peliseuran löytyminen on kiven alla. Kun kavereita vihdoin löytää, kokemus tökkii ja pahasti. Lagi on tämän kaltaisessa pelissä anteeksiantamatonta, pelaaminen ei ole kivaa.

Valittamisen aihetta löytyy myös sisällön määrässä. Kolmesta kaupungista ei riitä iloa kovinkaan pitkäksi aikaa, etenkin, kun jokaisen metropolin paukut lyödään pöytään jo alueen ensimmäisen tehtävän aikana. Jatko on vain jo nähdyn toistoa.

Viimeinen niitti nollapäivän arkkuun on rahastukselta haiseva hinnoittelu. 1200 pistettä näin keskeneräisestä pelistä on jo lähtökohtaisesti liikaa, lisäksi sisällön puutetta kehdataan tämänkin päälle paikata ilmaisten lisäkenttien sijasta maksullisilla kenttäpaketeilla. 560 pistettä muutamasta lisäkentästä huonoon peliin ei juuri lämmitä. 0 day Attack on Earth kannattaakin kiertää jo lähtökohtaisesti kaukaa.

Demo: Nippu kenttiä Tokiossa

Täysversio: kolme kaupunkia, yli 20 kenttää, 2-8 hengen online-moninpeli, saavutukset, online-pistetilastot

Live-extrat: Ladattavia karttapaketteja

Hinta ja hinta/laatu-suhde: 1200 pistettä. Rahanhukkaa, tähän ei kannata langeta.

 

Arkanoid Live!

Taito

Antti Mutta

Tiedättehän olon, kun on tuijottanut monitoria tuntikaupalla yhtä kyytiä? Silmät tuijottavat tyhjään, olo on hieman likainen ja ajatus ei kulje. Sama olo tulee muutaman Arkanoid Live! –erän jälkeen.

Joskus pari vuosikymmentä sitten pelaaminen tosiaan oli Arkanoidin kaltaista puuduttavaa toistoa. Tiiliä poistettiin ruudulta palloa lätkimällä. Kentät vaihtuivat, tiilien järjestys myös. Välillä sai lisäapuja, kuten lasereita ja isomman mailan. Silloin tämä kaikki olikin todella hauskaa.

Ja mikäs siinä jos myynnissä olisi suora käännös vanhasta, aidosta Arkanoidista. Kun haluaa retroa, niin sitä sopii saadakin. Mutta nyt mainostettiin uutta ja jännittävää, ihan varta vasten Xbox Live Arcadea puuhattua pötköä.

Vaan ei. Arkanoid! Live on sama peli, tosin kamalammassa muodossa. Alkuperäistä rumempi grafiikka ja hissitrance keljuttavat. Moninpeliä tarjotaan jopa Liveä myöten. Mutta miksi toisten kanssa pelaaminen kiinnostaisi, kun yksinpeli on tylsää ja tyhmää.

Ilmeisesti muutkin ovat samaa mieltä kuin herra kriitikko, sillä yhtään pelikumppania ei verkosta löytynyt.  Tietokoneen kanssa sai annoksen simuloidusta moninpelistä, ja se riittikin.

Taito pitää pelaajia ilmeisen typerinä.  Kun netti on väärällään ilmaisia selainpelejä, ja etenkin klassisten retroteosten uusversioita, on tarjottava vastinetta rahalle.  Parempia Arkanoid-klooneja löytyy googlella hetkessä.

Kympin maksava Arkanoid Live! on sika säkissä, kuuluisalla nimellä ratsastava, haiseva pikapökäle. Ja tähän kehtaavat vielä myydä kolmen euron hintaisia lisäkenttiä pelattavaksi. Hävetkää.

Demo: Löytyy.

Täysversio: Kahden pelaajan cooppimoninpeli, online-pistetilastot

Live-extrat: Ladattavia lisäkenttiä ja säliä

Hinta/laatu-suhde: roskaa 800 pisteellä.

 

Death By Cube

Premium Agency / Square-Enix

Eric Hartin

Jos Xbox Live Arcadella ylitarjontaa jostain, kahden tikun räiskemäiskeet olisivat hyvällä sijalla. Death By Cube on Square-Enixin yritys tarjota genreen oman näkemyksensä.

Valitettavasti Death By Cubesta puuttuu kaikki lähes kaikki, mikä tekee mielenkiintoisen. Kuutioiden varassa pyörivä visuaalinen anti on tylsää, veriräjähdykset ovat suorastaan tarpeettomia ja ohjaus tuntuu lepsulta. Ainoa valopilkku Death By Cubessa on tarina, joka ei sekään lopulta kanna kovinkaan pitkälle.

Pelattavaa on toki paljon: maailmoja on seitsemän, joista jokaisessa on omat haasteensa. Ensimmäisen haastavan maailman jälkeen peli päättää heittää kaiken reiluuden pois ikkunasta ja siirtyy suorastaan halpamaisuuksiin. Square-Enixillä tiedetään, että paras tapa saada pelaaja ärsyyntymään on esimerkiksi teleporttaamalla vastustajia suoraan siihen paikkaan, missä pelaaja on.  Pelaaja kuolee ja ohjain lentää seinään. Hyvin tehty, pojat.

Moninpelikin löytyisi, mutta siitä saa hyvin selville, miksi todella nopeisiin reflekseihin perustuva peli ei oikein sovellu netissä pelattavaksi. Varsinkaan, jos lagia on yhtään, mikä on todennäköistä. Pelaajia kun on pelissä suhteellisen vähän.

Demo: Ei moninpeliä, ensimmäinen maailma, vähämäisesti pukuja

Täysversio: Moninpeli, kaikki kentät, saavutukset, online-pistetilastot

Live-ekstrat: Käyttäjäkuvia

Hinta ja hinta/laatusuhde: 800 pistettä. Ei maksa vaivaa.

 

Gyromancer

Square-Enix / Popcap

Eric Hartin

Puzzle Questin yllätysmenestys ei varmastikaan ole jäänyt keneltäkään huomaamatta eikä varsinkaan firmoilta, joiden pääasiallinen ansainta tulee Puzzle Questin edustamista genreistä. Square-Enixin ja Popcapin Gyromancer lähti alkujaan liikkeelle vitsistä, mutta sitten julkaistiin Puzzle Quest ja loppu olikin historiaa.

Gyromancer yhdistelee siis Bejeweledin jalokivien siirtelyä  sekä Final Fantasyn tyylistä fantasiatarinankerrontaa. Mitä sitä muiden testaamaa toimivaa kaavaa rikkomaan? Mukaan on heitetty myös hieman Pokemonia: pelin päähenkilö Rivel ei varsinaisesti itse hoida taisteluitaan vaan käyttää apunaan pelin aikana kesytettyjä eläimiä ja elementaaleja. Erilaisilla elementaaleilla on erilaisia hyökkäyksiä, mutta pääosin vaikutukset ovat statseissa eikä efekteissä.

Valitettavasti Gyromancer todistaa, että ammattilaisetkin voivat mennä mönkään. Peli ei ole huono, mutta siinä on useita huonoja päätöksiä. Ensimmäinen näistä päätöksistä lähtee pelin poukkoilevasta vaikeustasosta. Alkuun aivan liian helppo peli muuttuu kertaheitolla täysin mahdottomaksi, kun pelaajaa rangotaan siirroista, jolloin ei tee kolmen suoraa. Joskus laudalla ei ole siirron siirtoa, mikä tekee rangaistuksen kärsimisestä pakollista.

Peli on myös aivan käsittämättömän huonosti tasapainotettu. Joissain eläintyypeissä ei tunnu olevan mitään heikkouksia, kun taas toisilla pärjääminen on puolimahdotonta jo heti alussa. Ehkä siksi on vain hyvä, ettei Gyromancerissa ole moninpeliä.

Demo: Pieni pyrähdys yksinpelissä

Täysversio: Kaikki kentät pelattavana, saavutukset, online-pistetilastot

Live-ekstrat: Ladattavia lisäkenttiä

Hinta ja hinta/laatusuhde: 1200 pistettä. Suolainen hinta, kun halvemmalla saa parempaa Puzzle Questiä.

 

Gyruss

Digital Eclipse / Konami

Jukka O. Kauppinen

Konamin vuonna 1983 julkaisema räiskintäpeli Gyruss jatkoi tiiviisti Space Invadersin ja Galagan jalanjäljillä. Tarjolla oli kiivasta ja myös uusia ominaisuuksia tarjoava kieppuva räiskintäpeli, jonka vetovoima perustui varmasti myös pelihistorian ensimmäiseen stereoääneen ja J.S. Bachin musiikista sovellettuun soundtrackiin.

Vaikka Livessä julkaistavia yksi yhteen käännöksiä voikin kirota syvälle ja hartaasti, niin Gyruss on edelleen verrattain viihdyttävä teos. Musiikki on tietysti hyvää, hieman kohennettu grafiikka estää silmiä menemästä ristiin ja tärkeimmiten reipas räiskintä on sopiva sekoitus haastavuutta ja vauhtia. Tosin demoversio on turhan lyhyt, mutta kivan räiskinnän ystäville täysversion ostaminen ei liene ylivoimainen este.

XBLA-versio on vain pintapuolisesti modernisoitu alkuperäispeli eikä tarjolla ole erillisiä Gyruss Evolvedeja tai alkuperäistä kolikkopeliä sellaisenaan. Hyvä näin.

Demo: Ei moninpeliä

Täysversio: Moninpeli Livessä, online-pistetilastot, saavutukset

Live-extrat: Käyttäjäkuvia

Hinta ja hinta/laatu-suhde: 400 pistettä. Välttävää retroviihdettä 

 

Serious Sam: The First Encounter HD

Croteam / Majesco

Eric Hartin

Kuten sanonta menee: hauska tappaa vanha tuttu. Serious Sam HD on uudelleenlämmittely Croteamin ensimmäisestä tuotannosta. Mitään maatajärisyttävän uutta pakettiin ei sisälly, joten vanhat Serious Sam -fanit voinevat kaivaa ensimmäisen pelin naftaliinista ja muistella sillä. Muille luvassa on erittäin pätevää räiskemäiskettä. Aivoja ei tällä vyöhykkeellä tarvita.

XBLA-versio ei kuitenkaan ole aivan täydellinen. Uuden moottorilla toivoisi esiteltävän muutakin kuin kymmenen vuotta vanhaa geometriaa. Pinnat ovat saaneet pientä kiillotusta, mutta muutakin olisi toivonut. Näiden lisäksi moottori yskähtelee aika-ajoin isompien örmyjen kanssa ja pelin mukana tuleva automaattitähtäys on välillä vähän liiankin innokas lukitsemaan vastustajiin.

Kyseessä on silti peli, joka on silkkaa adrenaliinitoimintaa alusta loppuun. Jos missasi Serious Samin täysin, uusintaversiota voi suositella täysin varauksetta – etenkin, jos mukaan saa pari kaveria. Vanhalle fanille se ei tosin tarjoa oikein mitään uutta.

Demo: Ei moninpeliä, ensimmäiset pari kenttää

Täysversio: Moninpeli, kaikki kentät, saavutukset, online-pistetilastot

Live-ekstrat: –

Hinta ja hinta/laatusuhde: 1200 pistettä. Uusille pelaajille tutustumisen arvoinen paketti.

 

Shotest Shogi

AI Factory ja Rubicon/Microsoft

Jukka O. Kauppinen

Japanilainen shakki shogi on melkoinen peli. Osasin pelata sitä joskus muinoin, kun opiskelin samalla kertaa sekä länsimaisen, kiinalaisen että japanilaisen shakin. Opit ovat tosin kaikonneet tehokkaasti päästä mutta ei se mitään, Shotest Shogi onneksi neuvoo pelin alkeet ja vähän syvemmätkin oivallukset.

Pelin pariin pääsikin verrattain vaivattomasti. Ja sitten sitä taas muisteli, että kyllä ovat juonikkaan pelin kehittäneet, nuo nousevan auringon pojat. Shakki on tunnettu kieroudestaan mutta niin on tämä japanilainenkin versio. 9×9 ruudun pelilauta ja vielä kierommin liikkuvat nappulat pitävät kyllä pelaajan varpaillaan. Vihollisen nappuloita ei edes syödä – vaan kaapataan. Mokomat petturit voivat sitten palata pelikentälle vihollisen joukoissa.

Shogissa on myös kelvollinen pelinaikainen opastus, mille on käyttöä etenkin alkuvaiheissa.

Hieno, mielenkiintoinen strategiapeli älyllistä pelattavaa etsiville. Tyylikäs ja konstailematon toteutus. Kiinnostuneille löytyy netin uumenista myös suomenkielisiä ohjeita, joiden avulla ummikot pääsevät kiinni pelin saloihin – tai ainakin niiden alkeisiin.

Demo: Koulutustila löytyy, ei uratilaa tai kaikkea sisältöä, ei moninpeliä

Täysversio: Online-pistetilastot, saavutukset, kaikki pelitilat, hotseat- ja verkkomoninpeli

Live-extrat: –

Hinta ja hinta/laatu-suhde: 800 pistettä. Hyvä strategiapeli älypelien ystäville

 

Sonic & Knuckles

Sonic Team / Sega

Juho Anttila

Maailman nopeimman siilin retroseikkailut XBLA-maailmassa jatkuvat Sonicin ja Knucklesin yhteiskoitoksen parissa. Alunperin vuonna 1994 julkaistu seikkailu tarjoaa perinteistä sivulta kuvattua tasohyppelyä kahden pelattavan hahmon ja kahdeksan erilaisen alueen voimin.

Kattaus on jo totuttuun tapaan retrohenkisen uskollinen alkuperäiselle pelille. Grafiikka on nykysilmiin karua, mutta pelattavuus on kohdallaan. Pelin parissa viihtyikin yllättävän hyvin, lyhyeksi tarkoitettu kokeilusessiokin pääsi niin sanotusti venähtämään.

Jännittävänä erikoisuutena Sonic & Knuckles toimii, alkuperäisenkin pelin tavoin, myös laajennusosana kahdelle aiemmalle Sonic-seikkailulle. Jos konsolilta löytyy ennestään pelisarjan osa kaksi tai kolme, lisää uusin teos vanhoihin peleihin tukun lisäominaisuuksia.

Pelattavaa löytyy muutenkin mukavasti, sillä hahmojen erilaiset ominaisuudet ja etenemisreitit takaavat sen, että kokemus on merkittävästä erilainen valitusta siilistä riippuen. Läpipeluu kannattaakin molemmilla hahmoilla etenkin, jos haluaa nähdä pelin tarjonnan kokonaan.

Kun hintaakaan ei kerry kuin vaivaiset 400 pistettä, on käsissä vallan mainio retroversiointi. Jos jotain napinan aihetta on pakko keksiä, niin muutaman kohdan nykivää ruudunvieritystä olisi saanut hieman korjata. Retroparrat hurraavat käännöksen uskollisuudelle, mutta normipelaajalle kelpaisi varmasti hitusen viilattukin versio.

Demo: Löytyy

Täysversio: Kahdeksan aluetta, kaksi pelattavaa hahmoa, online-pistetilastot, saavutukset

Live-extrat: –

Hinta ja hinta/laatu-suhde: 400 pistettä. Edullinen hinta oivasta retroversioinnista

 

Worms 2: Armageddon

Team 17

Eric Hartin

Sanokaa mitä sanotte, mutta Worms on yksi ikimuistoisimpia 2D-strategioita ikinä. XBLA:n Worms 2: Armageddon tarjoaa sitä, mitä edellinenkin peli tarjosi: nopeatempoista matomättöä. Mikään ei ole muuttunut.

Ja se voi olla jopa ongelmaksi. Worms 2: Armageddon kun ei hirveästi uusien aseiden lisäksi tarjoa entisen Wormsin omistajille syitä hankkia uudempaa versiota. Moottori on viilattu versio edellisversiosta eli PC-version akrobatiaan ei aivan pääse.

Jos pelin ostoa pohtii, kannattaa kysyä itseltään kysymys: omistanko edellisen version? Pelaavatko kaikki kaverilistallani tätä peliä? Jos vastasit ”en” ensimmäiseen kysymykseen ja ”kyllä” seuraavaan kysymykseen, niin uusi Worms on pakkohankinta.

Demo: Ei moninpeliä, vain lyhyt pyrähdys yksinpelissä

Täysversio: Neljän pelaajan moninpeli verkossa, kaikki kentät, online-pistetilastot, achievementit

Live-ekstrat: Teemoja

Hinta ja hinta/laatusuhde: 800 pistettä. Jos ei omista edellistä peliä, on peli täysin pisteiden arvoinen. Muuten suositellaan varauksella.

 

Zombie Apocalypse

Nihilistic Software / Konami

Eric Hartin

Epäkuolleet ovat olleet viime aikoina iso juttu. Siinä missä tytöille tarjoillaan Twilightia, nörttipojat ovat päässeet ampumaan zombeja oikein olan takaa. Jos ei ole vielä tullut ähky, Konami tarjoilee Zombie Apocalypseä zombiräimettä kaipaaville.

Zombie Apocalypse ei oikein poikkea muista kahden tikun räiskemäiskeistä kuin teemansa puolesta. Toisesta tikusta liikkuu, toisesta ampuu ja liipaisimista pääsee zombeja pistämään kumoon oikein moottorisahan voimin.  Valitettavasti moottorisahaa ei oikein missään välissä pääse käyttämään, sillä kuolema korjaa ihan jo siitä, että zombi edes koskee pelaajaan. Parasta siis pysytellä kaukana; pelikin kannustaa siihen jakamalla avokätisesti mitä tuhovoimaisempia aseita..

Peli toimii, joskin se kompastuu parissa kohtaa aika lailla totaalisesti. Ensinnäkin pelit ovat tarpeettoman pitkiä, joten genreen tyypillisesti peli ei sovi lyhyisiin sessioihin. Toinen ongelma on, että kenttien määrästä huolimatta teemoja ei ole kuin muutama hassu, jolloin peli alkaa suhteellisen nopeasti toistamaan itseään.

Yhteistyöpeli pelastaa hieman, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että XBLA:sta löytyy parempiakin kahden tikun mättöjä.

Demo: Ei moninpeliä, vain lyhyt pyrähdys yksinpelissä

Täysversio: Neljän pelaajan moninpeli verkossa ja samalta sohvalta, kaikki kentät, online-pistetilastot, achievementit

Live-ekstrat: Pelaajakuvia, teemoja

Hinta ja hinta/laatusuhde: 800 pistettä. Ei huono, mutta parempaakin löytyy samaan hintaan.

 

 

Lisätietoja Xbox Live Arcadesta:

Microsoftin Live Arcade -sivut

Xbox Live Arcade Wikipediassa 

Erillisiä Xbox Live Arcade -pelien arvosteluja:

Bubble Bobble Neo! (Xbox 360)

Shadow Complex (Xbox 360)

Splosion Man (Xbox 360)

Trials HD (Xbox 360)

 

Mielenkiintoisin esitellyistä peleistä oli…

Katso tilanne vastaamatta

Luitko jo nämä?

Muropaketin uusimmat