Uusimmat

Chrono Trigger ja Galaga – Boss Fights Books tekee pelikirjoja pelaajille

17.03.2015 12:30 Miikka Lehtonen

Pelaamisesta on kirjoitettu useita kirjoja, mutta harvoja todella laadukkaita teoksia. Liian usein ajatellaan, että pelit ja pelaaminen eivät ole vakavan pohdinnan arvoisia juttuja ja tulokset ovat sen mukaisia: ympäripyöreää diibadaabaa, joka ei lämmitä ketään.

Boss Fight Books on julkaissut sarjan kirjoja, joissa peleihin tutustutaan vakavammin. Henkilökohtaisemmin. Miltei akateemisesti. Tutustuimme muutamaan niistä.

Kirjoista ensimmäinen – ja se minua henkilökohtaisesti kiinnostaneempi – on Chrono Triggeriä käsittelevä teos. Chrono Triggeristä riittäisi paljon kiinnostavaa puhuttavaa, sillä se oli aikanaan melko uniikki peli. Square Enixin aikamatkaeepos sisälsi paljon elokuvamaista menoa ja erikoisia ideoita. Sellaisia, joita peleissä ei oltu paljon nähty. Oikeasti yllättäviä tarinankäänteitä, useita erilaisia loppuja – joista monet pystyi löytämään aika yllättäen ja vähän vahingossa – ja niin edelleen.

Julkaisija mainostaa, että kirja käsittelee sitä, miksi Chrono Trigger on ”monien mielestä roolipelaamisen huippuhetki” ja lupaa pohtia sitä, mitä sanottavaa Chrono Triggerillä on uskonnosta ja laista, tai miten sen sankarit sopivat genren arkkityyppeihin tai rikkovat niitä.

Kiva mainospuhe. Myi se kirjan vertauskuvallisesti minullekin. Nopeasti kävi vain ilmi, että totuus on vähän ongelmallisempi.

Hienommat sanat = parempi kuin?

Eräs luennoitsijani sanoi kerran jotain, mikä teki minuun vaikutuksen: ”ei se ole mitään tiedettä, että yritetään pröystäillä hienoilla sanoilla”. Vaikka Chrono Trigger –kirjan kirjoittanut Michael P. Williams ei ehkä yrittänytkään tehdä tiedettä, hän on langennut samaan ansaan: hän yrittää saada havaintonsa ja pohdintansa kuulostamaan hienommilta viljelemällä mahdollisimman komeita ja hienoja sanoja.

Suoraan sivistyssanakirjasta kiskotut termit eivät peitä alleen sitä tosiasiaa, että kirjan sisältö on paikoin hieman ohutta. Tuntuu siltä kuin Williams olisi lyönyt kirjansa rungon kasaan ennen kuin hän oli suuremmin selvitellyt, miten paljon mukaan valituista aiheista oikeasti löytyy kirjoitettavaa. Kirjasta löytyy kiinnostavia havaintoja ja hyviä tärppejä, mutta myös paljon itsestäänselvyyksiä, hämäriä loogisia hyppyjä ja yrityksiä sijoittaa suunnatonta merkitystä asioihin, joista ei ehkä oikeasti olisi ihan niin paljon kiskottavaa.

Tuntuu siltä kuin Williams olisi yrittänyt samaan aikaan kirjoittaa kirjaa, joka esittelee Chrono Triggerin ja JRPG:t ihmisille, jotka eivät ole koskaan kuulleet kummastakaan, tarjoilla tärppejä ja taustoja sarjan intohimoisille faneille ja kertoa vielä tarinaa omasta elämästäänkin. Kirja kun on puoliksi omaelämänkerrallinen ja kertoo siitä, miten merkityksellinen peli Chrono Trigger Williamsille itselleen oli aikanaan.

Kun vajaaseen 200 sivuun on yritetty ahtaa tusina esseetä, jotka käsittelevät näitä kaikkia aihepiirejä, poiketen välillä esittelemään Joseph Campbellin ”sankarin myyttinen matka” –teoriaa ja siihen liittyviä käsitteitä, tuloksena on suoraan sanoen iso pino pintaraapaisuja. Monet esseen aiheet olisivat yksistään miltei kirjan tai ainakin huomattavasti pitemmän artikkelin arvoisia, mutta nyt ne ohitetaan nopeasti, jotta Williams voi siirtyä seuraavaan aiheeseen.

Chrono Trigger ei ole mikään surkea kirja. Olen itse pelin suunnaton fani, ja sain kyllä kirjasta jonkin verran irti. Mutta kun lukemisen päätyttyä päällimmäisenä fiiliksenä on pettymys hukatuista tilaisuuksista ja yleinen lievä närkästys, voiko kirjaa pitää hirveän onnistuneena?

 

 

Sama idea, parempi toteutus?

Moni meistä on varmasti vuosien varrella huomannut, että idea yksistään ei riitä. Täytyy osata myös toteuttaa se. Williamsin Chrono Trigger –kirja yritti esitellä rakkaan pelin ja sen kontekstin, mihin se kirjailijan omassa elämässä asettuu. Selittää sen, miksi peli on ollut niin vaikutusvaltainen ja ikimuistoinen, kuin se Williamsille on. Ja vaikka Chrono Trigger välillä onnistui, kokonaisuutena lopputulos jäi vaisuksi.

Michael Kimballin Galaga-kirja lähtee liikkeelle samasta teemasta: sekin pyrkii selittämään, miksi Galaga on kirjoittajalle niin tärkeä ja rakas peli. Voisi kuvitella, että nyt mennään jo aika syvillä vesillä, sillä Galagahan on antiikkinen kolikkopeli. Räiskintäviihdettä 80-luvulta, josta muistetaan lähinnä se, että vihollisaluksia pystyi sieppaamaan pelaajan apureiksi ruudun alalaitaan.

Onkin siis tunnustettava, että Kimball on hyvä kirjailija. Hän yhdistelee mainiosti henkilökohtaisia anekdootteja pohtien samalla niitä juttuja, jotka tekivät Galagasta oikeasti aika paljon paremman ja merkityksellisemmän pelin kuin yllä oleva kuvaukseni voisi antaa ymmärtää.

On vaikea sanoa, johtuuko Galagan onnistuminen siitä, että Kimball on vain yksinkertaisesti kokeneempi kirjoittaja kuin Williams. Se on mahdollista: Williams kutsuu itseään amatööritutkijaksi, Kimball taas on ammattikirjailija. Tai ehkä kyse on siitä, että pohjimmiltaan Galaga on kuitenkin aika paljon yksinkertaisempi peli kuin Chrono Trigger, jättäen näin Kimballille enemmän liikkumavaraa ja aikaa omille havainnoilleen ja tarinoilleen.

Oli syy mikä oli, Galaga onnistuu. Se on hyvä ja kepeä lukukokemus, joka ei nyt varsinaisesti mullistanut maailmaani, mutta sai hymyilemään ja jopa nauramaan usein. Oikein mukavaa luettavaa lauantaiaamujen pitkiin lukusessioihin.

 

 

Chrono Trigger

Julkaisija: Boss Fight Books

Kirjailija: Michael P. Williams

ISBN:13: 978-1-940535-01-2

Muuta: Digikirja, hinta 14,95 dollaria (julkaisijan kautta). DRM-vapaa pdf/mobi/epub/Kindle.

Lisätietoja: http://bossfightbooks.com/products/chrono-trigger-by-michael-p-williams

Miikka Lehtonen

 

Galaga

Julkaisija: Boss Fight Books

Kirjailija: Michael Kimball

ISBN:13: 978-1-940535-03-6

Muuta: Digikirja, hinta 14,95 dollaria (julkaisijan kautta). DRM-vapaa pdf/mobi/epub/Kindle.

Lisätietoja: http://bossfightbooks.com/products/galaga-by-michael-kimball

Miikka Lehtonen

 

Lisää aiheesta

Assassin’s Creed: The Secret Crusade – kirja avaa pelien lorea 

Commodore: A Company on the Edge – upea historiateos kovissa kansissa 

Deus Ex: Icarus Effect laajentaa Human Revolutionin tarinaa 

Douglas Adams kuoli, Starship Titanic unohdettiin – mutta fanien fiktiofoorumi elää internetin unohdetussa nurkassa 

Graphic Adventures -kirja sukeltaa seikkailupelien Wikipedia-historiaan 

Mass Effect: Revelation on ihan luettavaa scifi-kioskikirjallisuutta 

Suuret seikkailupelit –kirjan keräys etenee hyvin – vielä ehdit ennakkotilaamaan