Illusion 2015 tiivisti monta puolta pelialasta yhteen päivään
Pohjois-Karjalan pelialalle on valettu viimeisten vuosien aikana ahkerasti entistä tukevampaa jalustaa. Aktiivinen yhteistyö koulutuslaitosten kanssa ja innostunut yrityshautomotoiminta on ehtinyt jo tuottamaan tuloksiakin muun muassa mainion Parcel-älypelin muodossa.
Tärkeä osa pienen maan ja vielä pienemmän maakunnan menestystä markkinoilla on verkostoituminen ja yhteistyö. Nyt kolmatta kertaa järjestetyllä ammattilaisille suunnatulla Illusion-peliseminaarilla on tärkeä rooli kontaktien luomisessa ja yhteisen pelialatavoitteen edistämisessä. Tänä vuonna Illusion on tiivistetty yhden päivän mittaiseksi, mikä ei suinkaan tarkoita sitä, että tapahtuman asiasisältö olisi tippaakaan edellisvuotisia ohkaisempi.
Saavun paikalle hyvissä ajoin ennen varsinaisen ohjelman alkamista. Porukkaa on silti paikalla jo hyvä määrä. Jos edellisen illan Marioke-pelikaraoketapahtuma on käynyt voimille, tämä ei näy osallistujista ulospäin. Herkullisen salaattipöydän ympärillä käy iloinen puheensorina ihmisten tutustuessa toisiinsa ja vaihtaessa kuulumisia keskenään.
Aikataulut uusiksi
Livetapahtumissa sattuu ja tapahtuu aina. Ensimmäinen puhuja, Rock Band 4 -tiimissä vaikuttava Matt Boch on kateissa, joten aikataulu menee uusiksi heti alkuunsa. Illan viimeiseksi puhujaksi valittu Samuli Syvähuoko paikkaa pitämällä oman esityksensä ensimmäisenä.
Pitkän uran suomalaisen pelialan palveluksessa tehnyt Syvähuoko käy läpi oman työuransa, alkaen demoscenestä ja Remedystä ja päätyen hiljattain perustettuun peliyrityksiin sijoittavaan sijoitusyhtiöön. Matkan varrelle mahtuu sellaisia nimiä kuin vaikkapa mobiilipeleihin ja -teknologiaan keskittynyt Fathammer, epäonninen Recoil Games ja uudenlainen pelihautomokonsepti Game Brewery.
Vuosien varrella on tapahtunut paljon kaikenlaista ja Syvähuoko muistaakin kertoa muutaman hauskan tarinan. Puheelle varattu aika on kuitenkin tällä kertaa sen verran lyhyt, että katsaus jää hieman pinnalliseksi. Syvähuokon tarinoita kuuntelisi mieluusti enemmänkin, ajan kanssa.
Päivän toinen esiintyjä, Farhad Taherazer aloittaa oman osuutensa myös henkilökohtaisesti. Taherazer on kotoisin Iranista, josta mies pakeni jo lapsena isänsä ja veljensä kanssa. 15 kuukautta kestänyt pakomatka opetti aika paljon sellaisia asioita elämästä, joihin mukavissa oloissa elävän länsimaisen ihmisen ei tarvitse yleensä törmätä kuin korkeintaan uutisissa.
Nykyään Taherazer toimii suomalaispohjaisen Umbran leivissä. Umbra kehittää grafiikkateknologiaa, jonka avulla peli voi määritellä, mitä asioita pelaaja näkee ympäröivästä maailmasta. Näin laskentaresurssit voidaan kohdentaa sellaisiin asioihin, jotka tulevat myös näkymään ruudulle.
Umbraa käytetään tällä hetkellä huimassa määrässä korkean profiilin pelejä BioWaren tuotoksista Call of Dutyn, Witcher 3:n ja Call of Dutyn kautta muun muassa uuteen Batman: Arkham Knight -seikkailuun saakka. Levinneisyys on niin laaja, että pian voidaan puhua jopa alan standardista. Tiivis yhteistyö Unityn ja Epic Gamesin kanssa on omiaan tukemaan tätä kehitystä.
Katse on kuitenkin jo tulevaisuudessa. Taherazerin mukaan tulevaisuuden maailmassa tarvitaan entistä enemmän 3D-laskentaa. Pelien lisäksi Umbralle ja pilvipohjaiselle Umbra Cloud -palvelulle löytyy käyttöä muun muassa 3D-skannauksen, arkkitehtuurisuunnittelun, 3D-karttojen ja virtuaalitodellisuussovellusten suunnalta. Potentiaalia on vaikka mihin.
Koska aikataulu tuntuu olevan yhä liikkeessä, seuraavana esiintyy äänisuunnittelija Jonas Turner. Mies on osallistunut kaikkiin Illusion-tapahtumiin tähän mennessä, joten hyperaktiivinen ja heittelehtivä esitystapa tuskin yllättää ketään. Tällä kertaa tarinoinnin kohteena on parhaillaan Early Access -palvelussa myytävä Nuclear Throne -räiskintä.
Turnerin esitys kärsii tällä kertaa esitysohjelmiston temppuilusta. Pulmista huolimatta yleisölle tarjotaan sitä, mitä Turnerilta sopii odottaakin: suuri määrä erilaisia rakkaudella kasattuja ääniefektejä ja tarinaa kehityspäätöksistä ja motivaatiosta ääniefektien takana.
Hyvää syntymäpäivää, Housemarque!
Yksi viime vuoden Illusion-seminaarin kohokohdista oli pelijournalistiveteraani Ste Curranin esitys pelialan kuolemasta. Ste on mukana tälläkin kertaa. Nyt mies puhuu omasta henkilöhistoriastaan ja ennen kaikkea siitä, mikä sai hänen äitinsä, intohimoisen pelaajan, hylkäämään pelaamisen ensin kokonaan ja sittemmin palaamaan takaisin harrastuksen pariin.
Puhe linkittyy hyvin viimevuotiseen. Jälleen kyse on lopulta pelaamisen monimuotoisuudesta, tylsästä keskitiestä ja samanaikaisesti kiinnostavista äärialueista. Se, mitä myydään massoille ei useinkaan riitä pitämään vihkiytyneiden harrastajien kiinnostusta yllä yhtä pitkään. Avain uudistumiseen ja kehittymiseen on kokonaisuuksien ymmärtämisessä.
Yksi asia on selvää alusta saakka. Ste Curren osaa puhua ja rakentaa esityksensä niin, että yleisön huomio tulee vangituksi koko esityksen ajaksi. Henkilökohtaisen osuuden jälkeen mies päättää puheensa muutamaan tärkeään pelisuunnittelullisen ajatukseen. Ajattele pelisi ideaa, älä lankea stereotypioihin, ymmärrä, että erilaiset tarinat toimivat eri tavoin eri medioissa ja ymmärrä, että pelin kontrollit ovat aina lopulta este pelaajan ja todellisen pelikokemuksen välillä.
Curranin puheen jälkeen onkin aika juhlia päivänsankaria. Ilari Kuittisen luotsaama Housemarque täyttää nimittäin tänä vuonna huimat 20 vuotta. Tapahtumaa juhlistetaan Kuittisen ja yrityksessä markkinointipuolella toimivan Mikael Haverin yhteisellä katsauksella legendaarisen peliyrityksen historiaan.
Nykyäänhän Housemarque tunnetaan ennen kaikkea Sony-yhteistyöstään ja sen poikimista loistavista räiskintäpeleistä. Super Stardust HD, Resogun ja Dead Nation ovat malliesimerkkejä erinomaisesta osaamisesta. Housemarquen taipaleeseen on mahtunut kuitenkin paljon myös vaikeita aikoja.
Hankalinta oli 2000-luvun alkupuolella, kun Microsoft hylkäsi alkuperäisen Xbox-konsolinsa vain neljän vuoden elinkaaren jälkeen. Tämä yhdistettynä Infogramesin ja Atarin vaikeuksiin johti isolla rahalla tehdyn Transworld Snowboarding -pelin floppaamiseen, irtisanomisiin ja moniin synkkiin vaiheisiin.
Super Stardust HD oli käytännössä se peli, joka nosti Housemarquen takaisin pinnalle. Vaikeista vuosista opittiin kuitenkin paljon ja vaikka firma nojaakin vahvasti Sony-yhteistyöhön, kaikkia munia ei pidetä enää samassa korissa. Housemarquella on nykyään aina työn alla useampia projekteja eri suuntiin, joten vuosituhannen alussa nähtyä tyhjän päälle putoamista ei pitäisi samassa suuruusluokassa tapahtua.
Esityksen lopuksi nähdään vielä vilahdus tulevasta Alienation-räiskinnästä – näyttää muuten todella hienolta – ja vielä julkistamattomasta, prototyyppiasteella olevasta mysteeriprojektista. Tästä kuulemme toivottavasti lisää jo pian.
Illan viimeiset
Päivän salaattipainotteinen menu täydentyy vielä espanjalaisella makkarasalaatilla. Aiemmin tarjolla on ollut chilikanasalaattia ja paahtopaistisalaattia, juomapuolta unohtamatta. Nälkä ja jano saadaan siirtymään, mikä on hyvä asia, sillä listalla on vielä kourallinen esityksiä.
Grand Crun Ari Kuokka kuuluu myös Illusion-seminaarin vakiovieraisiin. Grand Cruhan teki isolla rahalla ja tohinalla hieman Minecraft-henkistä Supernauts-mobiiliseikkailua. Peli keräsi paljon kiitosta kriitikoilta, mutta myynnit jäivät pettymykseksi. Lopulta pelin jatkokehitys jouduttiin lopettamaan.
Firma on kuitenkin oppinut virheistään. Supernauts oli liian monimutkainen peli, jota kehitettiin liian suuren tiimin voimin aivan liian pitkään. Tekijät keskittyivät liian paljon pelikokemuksen ensimmäiseen tuntiin unohtaen loppupelin. Lisäksi pelin puutteita yritettiin korjata lisäämällä uusia ominaisuuksia sen sijaan, että pelin ydinongelmat oltaisiin korjattu.
Tällä hetkellä Grand Cru tekee pelejä hieman samaan tapaan kuin huippumenestynyt Supercell. Tiimit ovat pieniä ja projekteja ei pelätä perua, jos näyttää siltä, että kokonaisuus ei toimi. Pelit yritetään myös pitää pienempinä ja yksinkertaisempina ja koko yrityksen toimintatapaa on muokattu enemmän luovuutta tukevaan suuntaan. Tällä hetkellä Grand Crulla on työn alla neljä peliä, erilaisia prototyyppejä on toteutettu jo parikymmentä kappaletta.
Seuraava puhuja, suomalais-amerikkalaista Shark Punch!:a edustava Jiri Kupiainen ei ole mikään uusi tekijä pelialalla. Kupiaisella löytyy ansiolistaltaan melkoinen lista pelifirmoja. Uusin, Shark Punch julkaisi hiljattain esikoispelinsä, 70-luvulle sijoittuvan taktisen ryöstösimulaattori The Masterplanin.
The Masterplanin kehityksessä painotettiin hyvin vahvasti yhteisön roolia ja kommunikointia fanien kanssa. Shark Punchin seuraava projekti yrittääkin laajentaa tätä ajatusmallia koko pelialaan. Tällä hetkellä betatestivaiheessa oleva Playfield.io-sivusto on jonkinlainen pelimaailman Netflix, sivusto, joka antaa peleille paljon kaivattua näkyvyyttä sekä kanavan kommunikoida pelaajien kanssa.
Playfield.io on vielä vahvasti kehitysvaiheessa, mutta suosiota on kertynyt jo nyt mukavasti. Palvelun kautta löytyy jo yli 500 peliä ja käyttäjämäärätkin ovat mukavasti kasvussa. Kupiaisen tarttuva esitys luo ainakin vahvaa uskoa siihen, että konseptissa on voimaa. Kunnianhimoakaan ei puutu, sillä tarkoituksena ei ole sen vähempää kuin pelialan mullistaminen.
Illan painuessa kohti päätöstään lavalle astelee Theory Interactiven Alpo Oksaharju. Firman Reset-älypeli on melkoisen kunnianhimoinen ponnistus, jos otetaan huomioon se, että tekijöitä on yhä vain kaksi. Peli myöhästyi selvästi viime jouluksi suunnitellusta julkaisuajankohdastaan, mutta projekti elää ja voi silti yhä hyvin.
Resetistä julkaisiin aiemmin tänä vuonna yhteisörahoituskampanjan tukijoille suunnattu rajoitettu demo. Sitä kautta tekijät ovat saaneet runsaasti arvokasta palautetta, jonka pohjalta projektia voidaan vielä eteenpäin. Tällä hetkellä Resetin odotetaan ilmestyvän keväällä 2016.
Illan päättää jälleen yksi Illusion-vakiovieras, suomalaisen pelimusiikin suuri mies Ari Pulkkinen. Koska aiemmin juhlittiin Housemarquen synttäreitä, keskittyy myös Pulkkisen esitys Housemarquen peleihin. Mieshän vastaa niin Super Stardust HD:n, Outlandin, Dead Nationin, Resogunin kuin myös tulevan Alienationin soundtrackeistä.
Jokaisen pelin kohdalla kuullaan ensin musiikkia. Sen jälkeen Pulkkinen tarinoi kunkin soundtrackin säveltämiseen liittyvistä asioista ja vastailee yleisön kysymyksiin. Merkille pantavaa on se, että vaikka listan kaikki pelit ovat periaatteessa ladattavia pikkupelejä, musiikkia on jokaiseen tuotettu saman verran kuin tyypillisiin ison budjetin AAA-julkaisuihin. Ei ihme, että Housemarquen pelit ovat pärjänneet hyvin myös pelialan musiikkipalkintoja jaettaessa.
Ari Pulkkisen lopetellessa omaa esitystään on toimittajan aika livahtaa takavasemmalle. Seminaariväki jatkaa vielä iltaa virvokkeiden ja hyvän seuran parissa. Perinteiseen tapaan seminaarista jatketaankin suoraan Ilosaarirock-festivaaleille, mikä onkin taas erinomainen paikka törmätä tuttuihin suomalaisiin pelialan vaikuttajiin. Kiitokset vain Illusion-järjestäjille jälleen oivasta tapahtumasta, pistetäänhän homma uusiksi taas ensi vuonna.
Illusion
Lisätietoja: Illusion (Facebook)
Teksti: Juho Anttila
Kuvat: Illusion
Lisää aiheesta
Illusion 2014 – Rokkia, aurinkoa ja videopelejä
Illusion – mobiilimarkkina on kovaa bisnestä (päivä 2)
Illusion – pelimusiikin profiilinkohotusta (päivä 1)
