Uusimmat

Matkailua pelialalla – sarjakuva sekoittaa totta ja tarua, itkettää ja naurattaa

04.09.2013 17:16 Jukka O. Kauppinen

Moni Domen lukija varmaan muistaa, että olemme vuosien mittaan moneen kertaan kertoneet Matkailua pelialalla –sarjakuvan nettiversiosta – ja tuoreemmiten puffasimme kovasti myös sen joukkorahoituskampanjaa, jossa tarina haluttiin viedä viimeinkin loppuun saakka. Keräys onnistui ja rahaa karttui sen verran, että tarina saatiin myös sarjakuva-albumiksi.

Matkailua pelialalla on monella tapaa merkittävä teos. Se on ensimmäinen suomalainen joukkorahoituksen kautta toteutettu sarjakuva-albumi. Käsikirjoittaja-piirtäjä Miha Rinne on silti käyttänyt luomukseensa myös käsittämättömän määrän ilmaistunteja piirtäessään ja julkaistessaan sarjakuvaa alkujaan ilmaiseksi netissä. Se on myös eräällä tapaa omaelämäkerrallista sisäisen tuskan purkamista, jossa kaikki koetut kärsimykset, kiittämättömyydet ja vääryydet puretaan kaikkien hämmästeltäväksi.

Ja siinä samalla se on, tietenkin kuvitteellisesti, kertomus pelialan kasvusta peräkammarikooderien valtakaudelta oikeaksi bisnekseksi. Siitä kuinka kaksi kuvitteellista henkilöä seuraa suomalaisten pelitalojen ja suomalaisen pelintekijöiden elämää 15 vuoden ajan, 1994-2009 välisellä ajalla. Se on kertomus kummallisten hahmojen ja sekopäiden elämästä, kokemuksista ja kuinka hiljalleen asiat tasaantuvat ja tylsistyvät. Kuinka kaikki kasvavat ja sekoilu vähenee. Kuinka ihmiset saattavat jopa saada lopulta palkkaa työstään, ehkä jopa kiitosta.

Sisäpiirin muistelmia suurelle yleisölle

Rinteen tarinat kumpuavat omakohtaisista kokemuksista ja pelialan tarinoista, joista osa on alkujaan hyvinkin sisäpiirin tarinoita, osa julkisia legendoja. Omia kokemuksia, myyttejä, kuultua ja keksittyä yhdistelemällä on valmistunut tarina, jossa kaikki on tietenkin vain kuvitteellista. Välillä vastaan tulee hyvinkin tiukkoja sisäpiirivitsejä, jotka avautuvat kunnolla vasta tulkin avulla. Karrikoituja henkilöhahmoja ja liioiteltuja tapahtumia. Mutta silti kaikessa on tietty todellisuuden kaiku. Oli albumin kohtaus miten revitelty tahansa, jotain tämänkaltaista on todella tapahtunut, jossain. Ehkä.

Myös henkilöhahmoissa on vinha perä. Huolimatta siitä, että kaikki ovat mielikuvituksen tuotetta.  Päähenkilöiden matkaillessa pelialalla maasta toiseen vastaan tulee valtava määrä henkilöitä, joista osa vain vilahtaa, osa palaa myöhemminkin. Hahmot ovat silti ihmeen hyvin persoonallisia ja ydinhenkilöt kyllä muistaa myöhemminkin.

Piirrosjälki on päällepäin yksinkertaista, mutta elävää ja notkeaa. Siitä tulee parhaimmillaan mieleen Kari Suomalaisen (poliittinen pilapiirtäjä, Puupäähattu-palkinto 1984) sarjakuvat, ja uskaltaapa kokonaisuutta verrata vähän Friikkilän poikiinkin (The Fabulous Furry Freak Brothers, Gilbert Shelton).

Tarinat saavat pakostakin nauramaan. Nauramaan silloinkin, kun ei tunne todellisia tapahtumia tai taustoja. Rinne on rakentanut sarjakuvansa niin, että se toimii myös puhtaana viihteenä, pelkkänä sarjakuvana. Mutta ajatus siitä, että joku tällainen hahmo on ehkä ollut oikeasti olemassa tai jotain tämänkaltaista on oikeasti jossain ollut, nostaa huumoriarvoa huimasti. Saati jos lukija tunnistaa viittauksia firmoihin, henkilöihin, tapahtumiin tai populaarikulttuuriin. Lukijan ei tarvitse olla pelialahörhö. Ei edes välttämättä välittää pelibisneksestä tai edes peleistä. Se toki auttaa, mutta sarjakuva toimii muutenkin. Mutta: kyllä sen ymmärtäminen ja sisäistäminen vaatii ihan tietynlaista henkistä särmää.

Vaikka albumin teema onkin huumori, on se myös monella tapaa jopa traaginen tarina. Matkan varrelle mahtuu surullisia kohtaloita ja pirstoutuneita ihmisiä. Tarinan moni käänne muistuttaa, että pelialalta ei välttämättä löydä onnea tai unelmatyötään. Enemmän vain selkäänpuukotusta ja päällepaskannusta. Albumi muistuttaa, että kaikki hyvä on kovan työn takana, eikä kovaakaan työtä aina palkita.

Suru on kuitenkin verhottu mustaan huumoriin – ja niin ankaraan sarkasmiin, että sitä voisi viillellä vaikka V12-moottorisahalla, eikä sarkasmikankaaseen jäisi jälkeäkään. Eihän tässä voi kuin pyyhkiä nauruitkunkyyneleitä hihaansa, kun firmojen bisnespomot loitsivat powerpointeissaan markkinointistrategioitaan ja loistavaa tulevaisuutta, jotka kaikki muut näkevät heti katastrofiksi. Tai seurata pelipomojen huikeita johtamistapoja. Tai kuinka pelitiimejä kannustetaan tuottavuuteen. Itkunaurua siksi, että ne ovat niin totta. Niiin totta.

Matkailua pelialalla on kulttuuriteko. Se on myös sekoilua. Outoutta. Naurua. Persoonia. Tarina ihmisistä, tietenkin keksityistä sellaisista, ja heidän keksityistä kohtaloistaan. Matka tosin alkaa räväkämmin kuin loppuu, sillä alkuvuosien hulluudesta riittää ammennettavaa, kun taas loppua kohden asiat, ihmiset ja bisnes ovat jo hiljalleen aikuistuneet ja rauhoittuneet. Reviteltävää ei ole enää niin paljoa – ja onnettomimpien hahmojen kohtalot vievät kertomuksen hiljaiseen, hieman melankoliseen loppuun.

Mikä tärkeintä: albumi muistuttaa, että ei suomalainen pelibisnes ole tupsahtanut tyhjästä nykyiseen  loistoonsa. Sen eteen on tehty valtavasti töitä. Nälkäpalkalla ja itseään säästämättä. Siksi se kuuluu paitsi kaikkien pelaajien, myös pelialalla nyt työskentelevien ja sille haluavien hyllyyn. Viimeksimainituille aapiseksi, että pelienteko ei ole välttämättä unelmatyö.

 

Kiitos, Jukka Tapanimäki, 1961-2000.

Peliala-sarjakuvaa voi lukea myös ilmaiseksi verkossa, mutta verkossa on julkaistu vain osa tarinaa. Koko tarina löytyy vain albumimuodossa.

 

Matkailua Pelialalla

Tekijä: Miha Rinne

244 sivua, mustavalkoinen

ISBN 978-952-67813-3-4

Hinta: ovh €35

Lisätietoja: http://peliala.wordpress.com

Lisätietoja: https://www.facebook.com/pelialasarjis

 

Albumia voi tilata tekijältä tai tiedustella sarjakuvaerikoisliikkeistä.

Miha Rinne on 6.-8.9.2013 Helsingin sarjakuvafestivaaleilla. Pelialasarjakuvaa sekä Lopunperä 1-3 –albumeita voi ostaa suoraan tekijältä Lehmäojan myyntipöydästä festivaaliteltasta Lasipalatsin aukiolla.

Festivaaliteltta on auki viikonlopun ajan seuraavasti:

  • Perjantai 6.9. klo 14-20
  • Lauantai 7.9. klo 11-20
  • Sunnuntai 8.9. klo 12-18

 

Lisää aiheesta

Matkailua pelialalla -sarjakuvan tekijä kertoo luomuksestaan 

Peliala-sarjakuva nyt myös iSarjiksena 

Pelialasarjakuvakirja valmis ja painossa – kirja löytyy myös Helsingin sarjisfestareilta 

Lue myös

Assassin’s Creed IV – ensikosketuksessa mehukasta meriseikkailua

Assassin’s Creed IV Black Flag –haastattelu – Karibiaa tutkimassa (1+2)

Grand Theft Auto V –ensikosketus – viivaa, viinaa ja aseita (osa 2)

Saint’s Row IV –haastattelu – ”haluammeko OIKEASTI tehdä tätä?”

Wiikon wanha: Blade Runner