Pinball Hall of Fame – flipperimuseo Las Vegasissa

Hankin Wiille Gottlieb Pinball Classics -pelin toukokuussa, juuri niihin aikoihin kun olin päättänyt lähteä Las Vegasiin kesäkuussa. Pelin mukana tuli mainos Pinball Hall of Fame -nimisestä maailman suurimmasta (ja ainoasta?) flipperimuseosta, joka avattiin vuonna 2006 – Las Vegasissa! Olikin selvää, missä matkan aikana pitäisi ainakin poiketa.

Pinball Classicsin sekä monien aikaisempienkin pelien myötä olin tutustunut flipperien historiaan ja pelannut tietokoneen ruudulla klassisia flippereitä eri vuosikymmeniltä. Ja nyt kuin sattuman kaupalla tarjoutui mahdollisuus pelata monia näistä samoista peleistä oikeasti. Niinpä kesäkuisena torstai-iltana matkani suuntautui Tropicana Avenuelle, noin viiden kilometrin päähän kaikki merkittävimmät kasinohotellit sisältävästä The Stripistä.

Ennakko-odotukset täyttyivät nopeasti. Kaikessa karuudessaan museo on retropelaajan taivas. Museon kokoelmissa on noin tuhat flipperiä, joista noin 200 parasta ja näyttävintä on vierailijoiden pelattavissa. Mukana on myös useita erittäin harvinaisia pelejä, kuten vaikkapa monitasoinen Pinball Circus, joita valmistettiin vain kaksi kappaletta. Museosta löytyy myös useita 80-luvun klassisia kolikkopelejä, kuten Asteroids ja Mario Bros.

Harvinaisuuksia pelaamassa

Pinball Circus -pelin tarina on varsin uskomaton. Midway päätti 1990-luvun alussa valmistaa ”uuden sukupolven” flipperipelin, hyläten perinteisen pelikenttäajattelun, jossa on alhaalla kaksi mailaa ja pitkä kalteva pelikenttä. Puolitoista miljoonaa dollaria nielleen projektin tuloksena saatiin aikaan vain kaksi prototyyppiä. Näistä toinen oli Chicagossa testikäytössä, mutta sitä ei pelattu sen enempää kuin tavallisiakaan flippereitä. Niinpä peli ei koskaan päätynyt sarjatuotantoon.

Pinball Circus on todella omituinen peli – sitä voisi ulkoisesti luulla kolikkovideopeliksi, mutta sisällä on kuitenkin videoruudun sijaan monimutkainen ja monitasoinen etäisesti flipperiä muistuttava kuularata. Pelistä löytyy itse asiassa seitsemän pelaajan ohjaamaa mailaa, joista neljä on alatasolla. Kuulan voi lyödä erilaisiin ramppeihin, joista yksi vie kuulan vasemmalla sijaitsevalle ylemmälle tasolle, jossa oleva yksinäinen maila voi laukaista pallon erityistä kuularataa ja liikkuvaa norsun kärsää pitkin vielä toiselle tasolle, jolla on jälleen omat mailat.

Pelikentältä löytyy myös erilaisia magneetteja ja hissejä sirkusteemaan sovitettuina.
Kieltämättä projektiin upotetut rahat näkyvät: pelin äänimaailma on korkealaatuinen ja täynnä sampleja ja pelikenttä on todella kekseliäs. Vaikka yksi peli maksoi 75 senttiä, tuli tähän laitteeseen upotettua vähän turhankin monta dollaria.

Vaikka Pinball Circusissa on seitsemän mailaa, maailmanennätys on hallussaan Haunted House -pelillä. Sen pelikentältä löytyy peräti kahdeksan mailaa kolmessa eri tasossa. Haunted House ja samalla tekniikalla tehty Black Hole lukeutuvat flippereiden suurimpiin klassikoihin monitasovillityksen aloittaneen Black Knightin ohella.

Haunted Housen ja Black Holen erikoisuus on varsinaisen pelikentän läpinäkyvän lasin alla oleva erikoistaso, jossa käydään välillä keräämässä bonuksia – ja kuolemassa. Haunted Housessa päätason alalaidassa on neljä melaa, ylätasolla kaksi ja alatasolla toiset kaksi. Kauhuteemaisessa pelissä taustalla pauhaa jatkuva urkumusiikki ja äänekkäät 80-luvun alun äänitehosteet tekevät tästä pelistä varsin unohtumattoman kokemuksen. Haunted Housen tietokoneversio löytyy Microsoftin Pinball Arcadesta, sisarpeli Black Hole taas löytyy Gottlieb Pinball Classicsin virtuaalipelihallista.

Aitoa tunnelmaa

”Will you challenge the Black Knight again? Ha ha ha ha…” Black Knight, Black Hole, Haunted House ja monet muut vanhat masiinat pitävät jatkuvasti omaa puhesampleilla ryyditettyä konserttiaan houkutellen pelaajia. Rahanvaihtokone sylkee neljäsosadollareita, poukkoilevien kuulien kopse ja vanhimpien koneiden kilinät ja pirinät sekoittuvat muodostaen kihelmöivän äänimaton. Sen keskellä on luonnollista kadottaa parikymppiä illassa peleihin, joita pelaamalla voittaa aina, toisin kuin kasinoiden yksikätisissä rosvoissa. Kolikot vaihtuvat pelaamisen iloksi, ainakin niiden kohdalla joiden suonissa sykkii tietyntyyppinen veri. Ja kerrankin valinnanvaraa riittää.

Museon johtaja Tim Arnold kertoi harmittelevansa, että niin harva pelaa enää todellisia klassikoita, 50- ja 60-luvun mekaanisia pelejä. Uudet pelit sampleineen kiinnostavat pelaajia enemmän, korkeammasta hinnastaan huolimatta.

Museossa on pelejä kuudessa rivissä. Odotin löytäväni täältä takavuosien suosikkini, Demolition Manin, mutta sen sijaan löysin monta uutta suosikkia. Omituinen Q*Bert’s Quest sulatti sydämeni ja aikaa kului myös kahden erilaisen Super Mario Bros -flipperin parissa. Kiss-flipperin äärellä päädyin turinoimaan paikallisen pelaajan kanssa Suomesta ja bändistä nimeltä Lordi.
Olin sopinut museon ystävällisen ja asialleen omistautuneen johtajan kanssa pienimuotoisesta haastattelusta, joten vietimme hetken aikaa turinoiden flippereistä ja vähän muustakin.

Flipperimuseon pomo haastattelussa

Kertoisitko kuka olet ja mikä on tämän flipperimuseon tausta?

Olen Tim Arnold, olen Pinball Hall of Famen johtaja. Tämä on maailman ainoa flipperimuseo ja se sijaitsee vuokraamassamme liiketilassa. Se ei ole mitään ihmeellistä, vain kaksisataa flipperikonetta vanhassa varaosaliikkeessä. Lyhyesti sanoen, se mitä yritämme tehdä on tuoda takaisin pelikoneet, joita ei näe enää missään ja pitää ne kaikkien pelattavana. Siinä on meidän tavoitteemme.

Kuinka monta ihmistä työskentelee täällä pelien parissa?

Itse työskentelen kuusi päivää viikossa, yövuorossa. Sunnuntaisin tulee tuuraaja, jonka ansiosta minulla on vapaapäivä. Toinen kaveri on töissä viisi päivää viikossa. Lähinnä me kaksi teemme kaikki korjaustyöt.

Onko työnne lähinnä koneiden korjaamista?

Ja siivoamista. Nämä koneet täytyy puhdistaa, ne likaantuvat nopeasti. Kun olin pieni, suosikkivalitukseni flipperiä pelatessa oli se, ettei kukaan pessyt käsiään. Tiedätkö, kun olet saanut uuden pelin, niin puolen vuoden kuluttua se onkin jo pilalla, kun kukaan ei ole puhdistanut sitä. Totesinkin sitten, että jos aion perustaa pelihallin niin pidän myös huolta että koneet pysyvät puhtaina!

Mistä saatte rahat tämän museon ylläpitoon?

Rahoitamme itse itsemme. Vuokra ja julkiset palvelut vievät noin 50 senttiä jokaisesta sisääntulevasta dollarista, joten itse asiassa saamme toimintaamme puolet sisäänpääsymaksuista.

Tulevatko ihmiset museoon hyvien pelien vai nostalgian perässä?

Jotkut ihmiset tulevat tänne nostalgian takia, kun taas monet, erityisesti täällä asuvat paikalliset, tulevat tänne vain pelaamaan pelejä. Jos peli oli hyvä 60- tai 70-luvulla, se on edelleen hyvä. Niinpä kyse ei ole pelkästään nostalgiasta.

Mitä ajattelet videopeleiksi tehdyistä flippereistä? Nykyäänhän ei vanhoja mekaanisia flippereitä juuri enää näy.

Flipperit ovat olemassa ainoastaan fyysisessä maailmassa ja flipperin pelaaminen ruudulla on järjetöntä, se on tyhmää. Vihaan sitä. Se ei ole aitoa!

Onko sinulla tiettyjä suosikkeja flippereiden joukossa ja mitkä ominaisuudet saavat ne erottumaan joukosta?

No, jokainenhan pitää niistä peleistä, joita pelaa kasvaessaan. Minä pidän 70-luvun klassisista pudotusmaaleihin perustuvista tavoitteellisista peleistä, joissa osuminen maaliin sai sen putoamaan ja kokonaisen joukon pudottaminen johti lopulliseen tavoitteeseen ja sai jotain tapahtumaan. Sellaisista peleistä minä pidän.

Et taida pitää puolijohdepohjaisista peleistä?

En, en pidä. Tykkään vanhojen pelien mekaanisesta tuntumasta, sellaisten parissa minä vartuin.

Tietokone- ja videopelien puolella lisenssipeleillä on huono maine, ne ovat harvoin hyviä ja lisenssinsä arvoisia. Onko flippereiden puolella toisin?

No, nykyään on pakko olla lisenssi. Kukaan ei osta flipperiä jota ei ole lisensoitu. Spider-Man ei ehkä ole hyvä peli, mutta monet ostavat sen, koska se on Spider-Man. Ja tässä tilanteessa, kun vain yksi yritys valmistaa flippereitä, minä tuen mitä tahansa mikä pitää sen elossa. Jos Stern lopettaa, se on sitten pelin loppu.

Haluaisitko lähettää terveisiä Suomeen eDomen lukijoille, joista moni on varttunut flippereiden parissa?

Kyllä – tulkaa Las Vegasiin lomalle ja pelatkaa kaikkia pelejä Pinball Hall of Famessa! Juuri nyt tarvitsemme kävijöitä ja niitä meillä ei ole tarpeeksi. Joten tulkaa Pinball Hall of Fameen – heti!

Innostuitko?

Pinball Hall of Fame sijaitsee Las Vegasin ”Stripiltä” noin 5 kilometriä itään, osoitteessa 3330 Tropicana Avenue East. Museo myy myös monenlaista flippereihin liittyvää kamaa, kuten promovideokokoelmia, korjausoppaita sekä konsolipelejä. Luonnollisesti pelaajia varten tilassa on myös useita juoma- ja välipala-automaatteja, joten mikään ei estä usean tunnin pelisessiota, kun paikan päälle ennättää!

Lienee sanomattakin selvää, että Las Vegasin suuntaan matkaavan pelaajan tulee tarkastaa tämä maailman ainoa flipperimuseo – ja varmaankin yksi hyvin harvoista pelimuseoista, ainakin mitä tulee sähköisiin peleihin. Usein modernin tekniikan keskellä unohdetaan, että myös tällä alalla historia on syytä tuntea – ja hyvät pelit ovat ikuisia.

Koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, Mikko otti museosta myös reilusti videota, joka lienee paras tapa kokea museon tunnelma.

Yleiskatsaus museoon

Pelaamista vanhalla Centigrade 37 -pelillä

Mikko pelaa Haunted House -flipperiä

Erittäin harvinaista Pinball Circus -peliä pelaamassa

Lue myös:

Gottlieb Pinball Classics -arvostelu

Flipperipeleistäänkin tutun Digital Illusionsin tarina

Digital Illusionsin tarina – osa 2

Kiinnostavatko flipperit?

Katso tilanne vastaamatta