Suomen pelimuseosta rakennetaan upea pelihistorian ja nykypäivän pyhäkkö

Hyvät lukijat. Nyt meillä on tarjota teille tietoa jostain aivan erityisen hienosta asiasta. Tänään näet esittelemme ensimmäistä kertaa lehdistölle ja pelaajakansalle hanketta, josta tulee jotain aivan upeaa ja erikoista. Me-muodossa siksi, että JOK on projektissa mukana henkilökohtaisella panoksellaan ja sitä kautta Dome.fi yhteistyökumppanina.

Näet. Suomeen avaan pelimuseo. Suomen pelimuseo. Tervetuloa Tampereelle!

Olette varmastikin jo havainneet, että Suomessa on paljon pelialaa. Mutta ei vain sitä. Meitä on jo monta sukupolvea, jotka ovat kasvaneet ja eläneet videopelien keskellä. Ennen niitä pelattiin esimerkiksi lauta- ja roolipelejä. Peleistä on tullut suurelle osalle ihmisiä tärkeä osa elämää, jonka parissa viihdytään niin itsekseen kuin porukalla, herkutellaan muistoilla ja nautitaan tämän hetken uutuuksista. Retron henkeäkään ei pidä unohtaa.

Monelle meistä on myös kertynyt fyysisiä muistoja. Vanhoja pelejä, laitteita, pikkukrääsää, t-paitoja ja vaikka mitä. Entäpä kun joku tai jotkut ovat keränneet peliaiheista aineistoa ja laitteita vuosia ja vuosikymmeniä, monen varastollisen verran?

Silloin puhumme tietenkin Pelikonepeijooneista. Ja Pelikonepeijoonien kokoelmasta saisi halutessaan aikaan vaikkapa kokonaisen museon. Ja juuri sellaista me olemme nyt tekemässä. Pelimuseota, jonka taustalla on todellisia pelikerääjiä, -harrastajia ja tuntijoita.

Suomen pelimuseo syntyy sinun avullasi

Vuoden 2017 alussa suurelle yleisölle avautuva museo sijaitsee Tampereella Museokeskus Vapriikissa, jossa sille on varattu noin 400 neliömetrin tilat. Vapriikki on mittava, moderni museokeskus, jossa sijaitsee myös muun muassa Suomen jääkiekkomuseo, Kenkämuseo, Tampere 1918 ja Luonnontieteellinen museo. Lisäksi Vapriikin katon alle muuttaa parhaillaan Mediamuseo Rupriikki, joka on yksi Suomen pelimuseon yhteistyökumppaneista.

Suomen pelimuseo syntyy Pelikonepeijoonien, Mediamuseo Rupriikin ja Tampereen yliopiston yhteistyöprojektina.

Museo ei kuitenkaan synny itsestään eikä ilmaiseksi. Museoprojektin taustalla on vahvasti myös Tampereen kaupunki, ja sekä Avoimen Tampereen että Tampereen kaupungin museopalveluiden omat rahoitusosuudet varmistavat museoon suunnitellun perusnäyttelyn valmistumisen.

Pelimuseon lopullinen visio on kuitenkin joukkorahoitusprojektin takana. Mesenaatti.me-palvelun kautta avautuva joukkorahoituskampanja tavoittelee vähintään 50 000 euron rahoitusta, jolla museosta rakennetaan elämyksellisempi ja interaktiivisempi kokemus. Varsinainen tähtäin on kuitenkin 100 000 euron kokonaispotissa, jonka myötä museon rakentamisessa voidaan panostaa muun muassa laajemmin tutkimustyöhön ja useampien vanhojen peliautomaattien kunnostamiseen yleisön pelattavaksi.

Joukkorahoituskampanjan edullisemmilla vaihtoehdolla voi ostaa ennakkolipun pelimuseoon. Ennakkolipulla museoon pääsee jo joulukuussa 2016, eli ennen virallista avautumista. Mittavammilla panostuksilla voi lunastaa perhe- ja ryhmälippuja, vuosikortteja, pinssejä, t-paitoja ja erilaisia yrityspaketteja.

Virallisesti sanottua

Lehdistötiedotteesta lainaten:

(tiedote)

”Suomen pelimuseo kertoo, mistä digitaalinen pelaaminen Suomessa alkoi, miten se kehittyi vuosien saatossa ja miten se päätyi nykyiseen asemaansa”, kertoo tutkija Outi Penninkangas Rupriikista.

”Vaikka museon pääpaino on digitaalisissa peleissä, emme kuitenkaan unohda muita pelejä, kuten lauta- ja roolipelejä.”

Suomen pelimuseon tärkeä osa on elämyksellisyys: museon kävijät saavat kokeilla esillä olevia pelejä niiden oikeissa ympäristöissä. Museoon syntyy mm. pelihalli, jossa kokeiltavana on peliautomaatteja 1970-luvun elektromekaanisista laitteista alkaen, ja peliharrastajien huoneita eri vuosikymmeniltä.

”Tämän lisäksi haluamme tehdä Suomen pelimuseosta kohtaamispaikan. Se tarjoaa tilat seminaareille, pelimaratoneille, erilaisille harrastajakokoontumisille, elektroniselle urheilulle ja vaikkapa game jameille.”

Kolmen harrastajan yhteenliittymä, Pelikonepeijoonit, on taltioinut suomalaista pelihistoriaa jo vuodesta 1999 alkaen. Pelikonepeijoonit luovuttavat satoja laitteita ja tuhansia pelejä sisältävän kokoelmansa Suomen pelimuseon näyttelyiden käyttöön. Laitteet ovat vierailijoiden tutustuttavissa ja mahdollisuuksien mukaan myös kokeiltavissa.

”Museokeskus Vapriikki tarjoaa kokoelmallamme sen ansaitsemat puitteet. Voimme vihdoin esitellä suurelle yleisölle sekä tuttuja että harvinaisempia esineitä suomalaisen pelaamisen historiasta”, toteaa Mikko Heinonen Pelikonepeijooneista.

Tampereen yliopiston pelitutkijoiden asiantuntemus tuo osaltaan näyttelyyn laajempaa näkemystä, ja museo sekä sen näyttelyt toimivat myös tärkeänä opintokohteena pelitutkimuksen opiskelijoille.

Lisäksi kampanjaa tukevat useat muut tahot, kuten Pelit-lehti, pelisivustot V2.fi ja Dome.fi, tietokonekulttuurin erikoislehti Skrolli sekä useat suomalaiset pelialan yritykset, unohtamatta Avoin Tampere –ohjelmaa ja  Tampereen kaupungin museopalveluita.

Miksi museo, miksi joukkorahoituksella?

Ensimmäinen suomalainen kaupallinen tietokonepeli, Raimo Suonion ohjelmoima Chesmac, julkaistiin vuonna 1979. Vuonna 2015 suomalainen peliteollisuus on käsite jopa maailman mittakaavassa. Tähän väliin mahtuu lukemattomia upeita tarinoita niin yksittäisistä ihmisistä kuin yrityksistä. Suuria menestyksiä ja jo lähes unohtuneita epäonnistumisia, joista kuitenkin voidaan oppia paljon.

Kaikki nämä tarinat ovat osa suomalaisen pelaamisen historiaa ja ne ansaitsevat arvoisensa puitteet. Oikea aika taltioinnille ja esittelylle on juuri nyt, kun materiaalia on vielä löydettävissä ja Suomen pelivallankumouksen käynnistäjät muistavat asiat tuoreina.

Kampanjan tavoitteena on perustaa Tampereelle, museokeskus Vapriikkiin pysyvä Suomen pelimuseo, jonka ensimmäisen näyttelyn rakentamiseen haemme joukkorahoitusta. Näyttelylle on alustavasti varattu noin 400 neliön tilat. Jos museo toteutuu suunnitellusti, se avaa ovensa yleisölle tammikuussa 2017. Tällöin siitä tulee Suomen ensimmäinen pelaamiseen keskittyvä museo ja yksi harvoista koko maailmassa.

Millainen museosta tulee?

Suomen pelimuseo kertoo, mistä digitaalinen pelaaminen Suomessa alkoi, miten se kehittyi vuosien saatossa ja miten se päätyi nykyiseen asemaansa. Ensimmäisistä suomalaisista lautapeleistä siirrytään mikrotietokoneiden ja pelikonsolien esiinmarssin myötä tutkimaan, miten pelit valloittivat ensin baarien ja huoltoasemien nurkat, sitten hiljalleen kodin jokaisen huoneen ja lopulta matkapuhelimet. Oman osansa saavat sekä 1980-luvun pioneerit, jotka laativat pelinsä itse ja saivat jopa kansainvälisiä julkaisusopimuksia, että myöhemmin syntyneet oikeat pelitalommekin. Mukaan pääsevät myös demoskene, joka on synnyttänyt useita pelialan menestystarinoita, sekä maineikkaat (ja myös pahamaineiset) suomalaiset shareware-pelit.

Suomen pelimuseon tärkeä osa on elämyksellisyys: museon kävijät saavat kokeilla esillä olevia pelejä niiden oikeissa ympäristöissä. Jokaista aikakautta havainnollistetaan pelattavilla esimerkeillä, jotka sijoitetaan aikakauden mukaisiin näyttelytiloihin. Museoon syntyy mm. pelihalli, jossa kokeiltavana on peliautomaatteja jopa 1970-luvun elektromekaanisista laitteista alkaen, ja peliharrastajien huoneita eri vuosikymmeniltä.

Tämän lisäksi haluamme tehdä Suomen pelimuseosta kohtaamispaikan, jossa pelialan menneisyys ja nykyisyys voivat lyödä kättä. Se tarjoaa tilat seminaareille, pelimaratoneille, erilaisille harrastajakokoontumisille, elektroniselle urheilulle ja vaikkapa game jameille, joissa synnytetään uusia pelejä lyhyessä ajassa. Haluamme luoda paikan, johon kaikkien peleistä kiinnostuneiden on helppo tulla ja jonka ilmapiiri ruokkii myös uusien peli-ideoiden synnyttämistä.

(/tiedote)

Tule mukaan!

Suomen pelimuseo on meille henkilökohtaisesti tärkeä projekti, jota on valmisteltu jo pitkään. Kuten voitte kuvitella, videopelien ja ylipäätään pelaamisen historian ja nykypäivän kutominen yhteen museoon on urakka, jonka parissa vietetään vielä lukemattomia päiviä ja iltoja, niin suunnittelun kuin kirjoitustyön, laitteiden kunnostamisen kuin lopulta aikanaan myös varsinaisen rakentamisen merkeissä.

Erityisen haastavaa urakassa on se, että haluamme rakentaa museon, jossa ei ole vain laitteita ja kapistuksia vitriineissä. Niitäkin varmasti on, mutta ainakin niin, että laitteelle ja esineille on tarina. Kaiken ytimessä olisi kuitenkin tehdä paikka, jossa vierailijat pääsevät lähemmäs laitteita ja kokeilemaankin.

Jos koet Suomen pelimuseon jo nyt sydämesi asiaksi, suuntaa Mesenaatti.me-palveluun joukkorahoituskampanjamme pariin.

Voit myös tulla tykkäämään Suomen pelimuseosta Facebookissa.

Lisätietoja: http://mesenaatti.me/suomenpelimuseo

Lisätietoja: http://www.suomenpelimuseo.fi

Lisätietoja: Suomen pelimuseo @ Facebook

Päivitän lisää linkkejä ja tietoutta, kunhan tiistain julkistustapahtuma on ohitse. Kiitoksia mielenkiinnosta.