UUSIMMAT

Arvostelu: Pillars of Eternity on PC:llä parempi – konsolikäännöstä vaivaavat tekniset ongelmat

28.09.2017 20:27 | Tuukka Hämäläinen

Klassisisten PC-roolipelien jalanjäljissä kulkeva Pillars of Eternity on ajatuksella tehty fantasiaseikkailu, jossa riittää pelattavaa kymmeniksi tunneiksi. Valitettavasti ainakin Xbox One -versiota vaivaavat tekniset puutteet ja kömpelö käyttöliittymä.


Julkaisupäivä: julkaistu / Tekijä: Obsidian Entertainment  / Julkaisija: Paradox Interactive  / Saatavilla: PC, Xbox One, PlayStation 4 / Testattu:  Xbox One / Pelaajia: 1 / Ikäraja: 16


Muun muassa Star Wars: Knights of the Old Republic II:sta (2004) ja Fallout: New Vegasista (2010) tunnetun Obsidian Entertainmentin Pillars of Eternity ei ole enää mikään uusi peli. Vaikka se ilmestyi vasta elokuussa Xbox Onelle ja PlayStation 4:lle, saapui Pillars of Eternity alun perin PC:lle jo vuonna 2015. Nyt konsoleille saapuneessa versiossa ovat mukana myös laajennukset The White March Part I ja Part II, sekä uusimmat päivitykset.

Pillars of Eternity ammentaa klassisista 2000-luvun vaihteen PC-roolipeleistä niin vahvasti, että sitä on kutsuttu jopa Baldur’s Gate ja Icewind Dale -sarjojen henkiseksi perilliseksi. Unity-pelimoottorilla pyörivää Pillars of Eternityä pelataan siis retrotyylisesti yläkuvakulmasta, ja pelaaja pääsee ohjastamaan useista hahmoista koostuvaa sankarijoukkoa. Pelimaailma koostuu rajatuista alueista, joiden välillä matkustetaan kartalla. Tarjolla on tietysti hahmojen kehitystä, kykyjen ja loitsujen oppimista, varusteiden ja esineiden setvimistä, keskustelupuita, ja kaikkea muuta, mitä perusteellinen roolipeliseikkailu pitää sisällään.

Maailmassa riittää koettavaa

Pillars of Eternity vie pelaajan Eoran fantasiamaailmaan, Dyrwoodin valtioon, jossa ei ole kaikki kohdallaan. Maailmaa vaivaa niin sanottu Hollowborn Plague, jonka vuoksi monet lapset syntyvät ilman sieluja. Pillars of Eternityn maailmassa sielut eivät ole mitään abstraktia, vaan konkreettisia elementtejä, joita voidaan jopa manipuloida. Sattuman kaupalla pelihahmo altistuu rituaalille, joka antaa hänelle kyvyn paitsi tarkastella toisten sieluja, myös muistaa menneitä elämiä.

Heti kättelyssä käy selväksi, että Pillars of Eternityn maailma on valtavan rikas. Taustakertomusta löytyy runsaasti niille, jotka jaksavat siihen perehtyä. Fantasiapeleihin tottumattomalle alku voi tuntua aika pakahduttavalta, kun terminologia on vierasta, eikä asioita juurikaan opeteta kädestä pitäen. Pian tosin oppii myös sen, ettei pelille tarvitse omistaa koko elämäänsä päästäkseen eteenpäin tarinassa.

Se, kuinka syvälle roolipelin kiemuroihin pelaajan täytyy heittäytyä, riippuu valitusta vaikeusasteesta. Vaikeammat tasot vaativat todellista paneutumista kykyihin, varusteisiin ja taisteluun, kun taas kaikkein helpoimmalla Story Mode -asteella voi suurin piirtein juosta pelimaailman läpi ja keskittyä tarinaan. Kehittäjät ovat selvästi ajatelleet niitäkin pelaajia, jotka eivät halua joutua jatkuvasti yrittämään uudelleen taisteluita ja hiomaan strategiaansa.

Konsolikäännös ei vakuuta

Pillars of Eternity kehitettiin alunperin PC:lle, Linuxille ja OS X:lle, ja se näkyy vahvasti käyttöliittymän suunnittelussa. Pelin ohjaus onnistuu ohjaimellakin sujuvasti, vaikka oikealla tatilla ohjattava kamera seuraakin perässä välillä aika tahmeasti. Valikot on kuitenkin selvästi suunniteltu hiirelle ja näppäimistölle, ja navigointi esimerkiksi varustenäkymässä on kömpelöä ja aikaavievää. Perustoiminnot, kuten esineiden siirtely hahmojen välillä tuntuu turhan työläältä. Tämä nakertaa ikävästi pelikokemusta.

Konsolikäännöstä vaivaavat myös tekniset ongelmat, jotka jaksavat ärsyttää. Ensinnäkin pelin latausajat ovat tolkuttoman pitkiä. Kun pelin käynnistää konsolin päävalikossa, kestää noin 3,5 minuuttia, ennen kuin päästään pelitilaan asti. (Kyllä, oli niin tylsää, että mittasimme.)

Lisäksi lähes jokainen välilataus tuntuu kestävän puolisen minuuttia, vaikka kyseessä olisi vain pienen mökin sisätilasta. Kun pelimaailmassa juoksee questeja suorittamassa, näitä välilatauksia kertyy paljon, sillä alueet ovat lopulta todella pieniä. Pitkät latausajat tuntuvat erityisen käsittämättömiltä siksi, että kyseessä on selvästi kevyt ja retrotyylinen peli.

Lisäksi konsoliversio alkaa usein tökkiä, kun ruudulle ilmestyy useampia vihollisia. Peliin on tullut jo parikin päivitystä julkaisun jälkeen, mutta suoritusongelmat ja pitkät latausajat ovat pysyneet.

Pieni ärsytystekijä liittyy myös pelin tarinankerrontaan ja ääninäyttelyyn. Pillars of Eternityssa vain osa repliikeistä on näytelty, ja kerronta on vahvasti tekstipohjaista. Jos kuitenkaan et omista maailman suurinta televisiota, on fontti melko pientä tihrustettavaa sohvalta käsin. Silmät siis väsyvät helposti. Tämänkin olisi voinut ottaa huomioon konsolikäännöksen suunnittelussa.

Ylimalkaan Pillars of Eternity on taidolla tehty fantasiaroolipeli, joka viihdyttää varmasti retrohenkisiä ropettajia. Konsoliversiota voi kuitenkin suositella vain varauksella.

PILLARS OF ETERNITY: COMPLETE EDITION

”Ajatuksella tehty fantasiaroolipeli, joka kannattaa pelata PC:llä.”