Arvostelu: Uudet Pokémon-pelit Sword ja Shield tarjoavat paljon hyvää, mutta kaikkia faneja ne eivät varmasti miellytä
Pokémon Sword ja Shield -pelit tuovat ensimmäistä kertää perinteisen pääsarjan Pokémon-roolipelin Nintendo Switchille. Peleissä on otettu askeleita sekä eteen- että taaksepäin, sillä osa muutoksista on erittäin tervetuleita, mutta toisaalta peleissä on myös varsinkin sarjan aiempia faneja turhauttavia puutteita.
Julkaisupäivä: 15.11.2019
Studio: Game Freak
Julkaisija: Nintendo
Saatavilla: Nintendo Switch
Pelaajia: 1
Ikäraja: K7+
Peliä pelattu arvostelua varten: noin 25 tuntia (Pokémon Sword)
Vaikka Nintendo Switchillä on jo nähty Pokémon Let’s Go Pikachun ja Eeveen sekä Pokémon Questin kaltaisia seikkailuja, ei perinteisiä Pokémon-sarjan roolipelejä ole koettu konsolilla aiemmin. Nyt Game Freak on tuonut Pokémonien kahdeksannen sukupolven Nintendon hybridikonsolille, ja mukana on tuttuun tapaan valtava joukko ennennäkemättömiä pokémoneja sekä täysin uusi Britteinsaariin perustuva Galarin alue.
Sword- ja Shield -pelien perusmekaniikka on säilytetty ennallaan. Pelaaja ottaa nuoren pojan tai tytön roolin, ja lähtee matkalle tullakseen maailman parhaaksi pokémon-kouluttajaksi. Matkan aikana pelaaja nappaa poképalloihin vastaan asettuvia pokémoneja ja haastaa tavallisia kouluttajia sekä salijohtajia. Myös X- ja Y -peleistä tutut trials-haasteet ovat mukana Sword- ja Shield -peleissä.
Yhteensä uusia pokémoneja löytyy pelistä 94 kappaletta, ja mukana on Wooloon, Mr. Rimen, Skwovetin, Yamperin ja Falinksin kaltaisia uusia tuttavuuksia. Uusien pokémonien ulkonäkö ja tyyli on keskimäärin varsin korkea. Nurjana kääntöpuolena varsinkin Pokémon-sarjan aiempien pelien fanien näkökulmasta merkittävä osa aiemmista osista tutuista pokémoneista ovat poissa Galarin alueelta.
Aiemmissakaan Pokémon-peleissä ei ole ollut aina kaikkia mahdollisia Pokémoneja napattavissa, mutta ne on aina voitu siirtää peliin aiemmista tai rinnakkaisista Pokémon-peleistä. Kaikkien olemassa olevien Pokémonien katalogia on kutsuttu National Dexiksi, ja sen kerääminen täyteen on ollut suosittu haaste pelaajien keskuudessa.
Sword- ja Shield -pelien kohdalla tilanne kuitenkin muuttuu, eikä peleihin ole mahdollista hankkia kaikkia Pokémoneja millään tapaa. Esimerkiksi ikoniset Bulbasaur ja Squirtle evoluutioineen ovat jääneet Sword- ja Shield -peleistä. Myös monet legendaariset Pokémonit, kuten Lugia ja Ho-Oh sekä Dialga ja Palkia, puuttuvat kokonaan.
Niitä pelaajia, jotka eivät halua kohdata jokaista mahdollista pokémonia, rajoitus ei välttämättä harmita, mutta uskollisille faneille se antaa ikävän kuvan siitä, mihin Pokémon-pelien tulevaisuus on suuntaamassa. Kehittäjien mukaan koko pokémon-valikoimaa ei nähdä sarjassa kerralla enää edes sen mahdollisissa tulevissa osissa.
Toisaalta Swordissa ja Shieldissä on monia uudistuksia, jotka olisi mielellään nähty sarjassa jo vuosia sitten. Tähän mennessä tavallisissa pääsarjan Pokémon-peleissä oma progressio on täytynyt tallentaa manuaalisesti valikon kautta. Mikäli sen on unohtanut tehdä, on jopa tuntien edestä pelaamista saattanut kadota konsolin sammuttamisen yhteydessä.
Swordin ja Shieldin myötä automaattitallennus rantautuu vihdon myös Pokémon-sarjan peleihin. Mikäli manuaalisista tallennuksista haluaa kuitenkin pitää kiinni myös jatkossa, voi toiminnon ottaa pois päältä.
Graafisesti Sword ja Shield näyttävät toki parhailta Pokémon-peleiltä tähän mennessä, yhdessä viimevuotisten Let’s Go Pikachu- ja Eevee -pelien kanssa. Silti peliä katsellessa jää tunne siitä, että Game Freak olisi voinut pystyä parempaankin, eivätkä tekstuurit ole aina kovin tarkkoja tai silmää miellyttäviä. Peli kärsii myös matalasta ruudunpäivitysnopeudesta. Esimerkiksi The Legend of Zelda: Breath of the Wild näyttää huomattavasti Swordia ja Shieldiä paremmalta.
Swordin ja Shieldin noin 25 tuntia kestävä päätarina on moniin muihin Pokémon-sarjan peleihin verrattuna varsin onnistunut. Se ei ehkä yllätä pelaajaa millään kovin dramaattisilla juonenkäänteillä, mutta varsinkin Galarista löytyvät henkilöhahmot ovat hauskoja.
Galarin maailmaan on mahdutettu mukaan avoimia alueita, joilla pelaajat voivat liikkua varsin vapaasti ja kohdata siellä vaeltavia pokémoneja. Uutta ovat myös jättimäiset Gigantamax-muodot. Pelaaja saa heti pelin alussa käyttöönsä rannekkeen, jonka avulla oman pokémonin kasvattaa pilviä hipovaksi jättiläiseksi kolmen kierroksen ajaksi. Gigantamax-muodossa pokémonit saavat käyttöönsä uusia liikkeitä ja niiden voimat kasvavat merkittävästi.
Mekaniikka on hauska ja tarinan kannalta merkittävä, mutta pelin kuluessa sitä tulee käytettyä lähinnä haastavissa otteluissa, kuten salijohtajia haastettaessa. Gigantamax-pokémoneita voi kohdata myös luonnossa, jolloin niitä pääsee haastamaan Pokémon Gosta tuttuja Raideja muistuttavalla tavalla yhdessä muiden pelaajien kanssa.
Sword- ja Shield -pelien vaikeustaso on varsin matala. Niin sanottua exp. share -ominaisuutta ei ole mahdollista sammuttaa, joten kaikki pelaajan joukkueen pokémonit saavat jokaisesta voitosta kokemuspisteitä, mikä johtaa nopeaan tasojen kasvuun. Mikäli pelaaja osaa hyödyntää tyyppien vahvuuksia, kuten sitä, että tulityypin hyökkäykset ovat tehokkaita jääpokémoneita vastaan, on otteluiden voittaminen varsin triviaalia.
Varsinkin aivan seikkailun ensimmäisinä tunteina Sword ja Shield pitävät pelaajaa kädestä hyvin tiukasti. Sankaria juoksutetaan ympäri ensimmäistä kylää, eikä pelissä pääse edes ottelemaan tai metsästämään uusia pokémoneita. Myös A-näppäimen rämppääminen dialogin edistämiseksi tulee tutuksi. Pelin asetuksista kannattaakin nostaa tekstin vieritysnopeutta heti alussa ajan säästämiseksi.
Myös hyökkäysten animaatiot voi sammuttaa, mikä samojen välivideoiden katselu ei kiinnosta.
Pienistä ongelmista huolimatta Sword ja Shield tarjoavat edelleen mainiota viihdettä taskuhirviöiden ystäville, ainakin jos kaikkien pokémoneiden puute ja matala vaikeustaso eivät haittaa.
POKÉMON SWORD & SHIELD
”Pokémon Sword ja Shield tuovat mukanaan sekä hyviä että huonoja uudistuksia.”
