Uusimmat

Arvostelu: Rogue Trooper Redux päivitettiin 2010-luvulle ihan turhaan

23.10.2017 09:30 Ilari Hauhia

Rogue Trooper Reduxissa Nu-Earthin vastarintaliike tiivistyy yhden sinisen miehen sotaretkeen. On vain mies, ase ja armoton määrä läpijuostavia vihollisia. Sekä tietysti tekstuureja ja pelimekaniikkoja, jotka saattoivat vaikuttaa hienoilta vuonna 2006, mutta jotka aiheuttavat nykypäivänä vain paljon tuskaa ja ahdistusta.


Julkaisupäivä: julkaistu / Tekijä: TickTock Games / Julkaisija: Rebellion  / Saatavilla: PC, PlayStation 4, Xbox One, Nintendo Switch  / Testattu: Xbox One / Pelaajia: Yksi, myös maksimissaan neljän pelaajan co-op-pelimuoto verkon välityksellä


Rogue Trooper Redux on vuonna 2006 julkaistun alkuperäisen Rogue Trooperin uudelleenlämmittely, tosin tällä kertaa sotimaan pääsee myös Xbox Onella, Nintendo Switchillä ja PlayStation 4:lla. Tarina on pelissä edelleen sama: Rogue-niminen geneettisesti modifioitu supersoturi tiputetaan tämän kolmen toverin kanssa karulle ja hädin tuskin elinkelpoiselle Nu-Earthin planeetalle. Onnekseen Roguen superominaisuudet antavat tälle mahdollisuuden hengittää Nu-Earthin myrkyllistä ilmaa – tosin sinisen ihonvärin kustannuksella.

Nu-Earthilla Roguen ja tämän Helm, Gunnar ja Bagman -nimisten kumppaneiden tulee vetää turpaan planeetan vallanneita Nort-nimisiä, avaruuspukuihin pukeutuneita scifi-olentoja. Taistelutoverit kuitenkin ottavat pahasti pataan jo seikkailun alkutahdeissa, jolloin Blue Man Groupin sotaorkesteri muuttuu Roguen sooloesitykseksi.

Mutta ei hätää! Koska siniset sotamiehet ovat jättäneet inhimillisen kehon rajoitukset taakse jo muutama tuhatta vuotta takaperin, voi Rogue pelastaa toverinsa.

Kun Helm, Gunnar ja Bagman kuolevat, ottaa Rogue kuolleista kehoista tovereidensa ”aivot” sisältävät mikrosirut talteen ja liittää ne omaan kypäräänsä, aseeseensa sekä reppuunsa. Tovereilta lainatun älykyyden avulla Roguen varusteet kehittyvät uudelle tasolle. Helmin sielulla parannellun kypärän avulla Rogue näkee vihollisten sijainnin, kun taas Gunnar pystyy tekemään Roguen rynnäkkökivääristä itsenäisesti toimivan tykkitornin. Bagman puolestaan valmistaa Roguelle panoksia ja muuta kivaa kuolleilta vihollisilta kerätystä romumetallista.

Romumetallin kerääminen on tärkeää, sillä Roguen rynkky syö panoksia mielettömällä tahdilla ja mikäli ammukset pääsevät loppumaan, täytyy turvautua astetta tehottomampaan pistooliin. Metallin haaliminen on kuitenkin melko puuduttavaa touhua. Jokaisen kuolleen vihollisen kohdalle täytyy erikseen pysähtyä ja painaa X-nappia, jotta rojut kulkeutuvat reppuun. Ratkaisun saattoi ymmärtää vielä vuonna 2006, mutta nykypäivänä romuraudan toivoisi kerääntyvän vaikkapa kuolleiden vihollisten ylitse juoksemalla.

Romun keräämisen lisäksi Rogue Trooper Reduxin muutkin pelimekaniikat tuntuvat vanhentuneilta. Alkuperäisen pelin aikoihin Rogue Trooperin suojista ammuskelussa oli vielä uutuuden tunnetta, nykyään se saa lähinnä haukottelemaan. Peli pyrkii kyllä tarjoamaan pelaajalle monia erilaisia lähestymistapoja vihollisten kukistamiseen. Pelaaja voi esimerkiksi jättää Gunnarin ohjaaman tykkitornin vetämään vihollisia puoleensa, hiipiä näiden selustaan ja yllättää viholliset takaapäin. Tai vaihtoehtoisesti pelaaja voi miinoittaa pelialueen ennen vihollislauman saapumista paikalle.

Ongelmana on, että erikoiset lähestymistavat ovat kovin työläitä ja tehottomia perinteiseen ”Run & Gun” -räiskintään verrattuna. Siinä missä taktinen pelaaja asettelee vielä miinoja oviaukkojen eteen, on sisään rynnäkkökivääri laulaen ramboillut räiskijä jo tyhjännyt koko pelikentän. Ainakin konsolilla tähtäinavustin vetää ristikon lähes maagisesti suoraan pahisten naamataulun kohdalle ja pelaajan tehtäväksi jää lähinnä liipaisimen pitäminen pohjassa.

Pelimekaniikkojen tavoin myös Rogue Trooper Reduxin graafiset ominaisuudet ovat juuttuneet viime vuosikymmenelle. Siinä missä Rogue Trooperin ulkoavaruutta kuvaava taivas oli komea näky vuonna 2006, tuntuu se päivityksestä huolimatta kovin vanhentuneelta vuonna 2017. Sama pätee ympäristön, vihollisten ja pelimaailman tekstuureihin, sillä nykypäivän standaredeilla ne ovat yksinkertaisesti rumia.

Hyvää tarinaa etsivien pelaajien kannattaa jättää Rogue Trooper Redux suosiolla väliin. Simppeleitä, lähinnä yhtä reittiä pitkin läpijuostavia kenttiä yhdistää yksinkertainen ja korni tarinankerronta, joka ei stereotyyppisine hyvis vastaan pahis -asetelmineen tarjoa minkäänlaista virikettä aivoille.

Sama pätee myös noin kuusituntisen Rogue Trooper Reduxin läpipeluuseen. Välillä mukaan tarttuvat uudet aseet eivät jaksa pitää mielenkiintoa yllä, kun samat vanhat Nortit hyppäävät samalla vanhalla tavalla naamalle ja tippuvat samalla vanhalla tavalla liipaisinta pohjassa pitämällä. Peli sisältää myös co-op-pelimuodon, jossa Nortteja voi laittaa pinoon myös yhdessä ystävien kanssa, mutta se ei tee hommasta yhtään sen hauskempaa.

Rogue Trooperin 25 euroa kustantava Redux-uusioversio lienee suositeltava ostos ainoastaan niille, jotka pitivät alkuperäisestä räiskinnästä ja haluavat kokea sen syystä tai toisesta uudelleen. Muiden pelaajien kannattanee kuitenkin käyttää aikansa nykyaikaisempien ja hiotumpien räiskintöjen parissa.

ROGUE TROOPER REDUX

”Rogue Trooper Redux kiillottaa vuosikymmenen takaista räiskintäpeliä, mutta nykystandardeilla mitattuna sen tarjoamat pelimekaniikat ja grafiikat ovat yksinkertaisen tylsiä ja ikääntyneitä.”

Ilari Hauhia

”Olen ollut mukana Muropaketin toiminnassa vuodesta 2016 saakka ja osallistun nykyään peli-, tietotekniikka- ja mobiiliaihealueiden uutisointiin sekä peli- ja laitetesteihin. Pelien osalta rakastan erityisesti kilpailullisia moninpelejä, mutta niiden ohella pelaan laajasti kaikkien genrejen edustajia. Tietotekniikan ja mobiililaitteiden osalta erityisesti uusia innovaatioita esittelevät laitteet ovat omaan mieleeni.”

Muropaketin uusimmat