Arvostelu: Shadow Bug on viisi euroa maksava huippupeli Suomesta
Pienen suomalaistiimin kehittämä Shadow Bug on kuin oppikirjaesimerkki siitä, että hyvän pelin tekemiseen ei tarvita suurta studiota tai miljoonatason budjettia. Riittää kun on hyvä idea ja ennen kaikkea osaamista toteuttaa se. Toki auttaa, jos pelin pääosassa on sympaattinen varjoötökkä.
Julkaisupäivä: julkaistu / Tekijä: Muro Studios / Julkaisija: Muro Studios / Saatavilla: Android, iOS, Mac & PC / Testattu: PC Windows 10, Intel Core i5-4670k, 16 Gt muistia, GeForce GTX 1080 / Pelaajia: 1 / Muuta: Ladattava peli, hinta 4,99 euroa / Ikäraja: 12
Shadow Bug on todellakin mainio esimerkki siitä, mihin pari motivoitunutta ja lahjakasta kehittäjää pystyy. Pelin taustalta löytyy kahden hengen kotimainen pelistudio, Muro Studios. Shadow Bug nähtiin jo aiemmin mobiililaitteilla, mutta nyt on Steam-version vuoro. Siirtyminen PC-puolelle on onnistunut mainiosti, ja kyseessä onkin erinomaisen viihdyttävä välipalapeli.
Ensisilmäyksellä Shadow Bug olisi kovin helppo ohittaa yhtenä lukuisista Badland-klooneista. Grafiikkatyyli on kovin samanlainen: vahvan kontrastiset grafiikat, varjokuvan näköiset hahmot ja monet muut yksityiskohdat tuovat kieltämättä vahvasti Badlandin mieleen, mutta pelinä Shadow Bug on sen verran erilainen, että se selvästi ansaitsee elintilansa.
Shadow Bug on ninjaötökkä, jonka kotimetsä on uhattuna. Koneet puskevat puiden keskelle ja romuttavat kaiken mahdollisen. Tai romuttaisivat, ellei varjoötökkä pistäisi niitä pakettiin.
Pelattavuus on hyvin simppeliä. Ninjaötökkää voi näppäimistöllä liikuttaa vasemmalle tai oikealle, minkä lisäksi vihollisia klikkailemalla voi singahtaa niiden kimppuun huitomaan miekalla. Juuri tämä vihollisten kimppuun singahtaminen on pelin keskeinen mekaniikka, sillä sen avulla tehdään hyppyjä, ohitetaan seiniä, väistellään ammuksia ja niin edelleen.
Kuten jokainen varmasti arvaa, näin yksinkertaiset mekaniikat tarvitsevat tuekseen erinomaisen vahvaa kenttäsuunnittelua. Sitä Shadow Bugista myös löytyy.
Ensimmäiset kentät opettavat perusasiat, kuten seinien läpi teleporttailun ja sen, että jos yrittää singahtaa vihollisen kimppuun vaikkapa tappavien piikkien läpi, edessä on hengen lähtö. Sitten haaste nousee tasaista tahtia, kun pelaaja haastetaan tekemään yhä monimutkaisempia iskukomboja ja vaikka kiipeämään korkeuksiin teleporttailemalla viholliselta toiselle oikealla ajoituksella.
Mukana on myös rauhallisempia kenttiä, joissa ratkotaan kevyitä puzzleja etsimällä oikeat paikat ja ajoitukset, joilla voi teleportata seiniä ja ovia avaavien kytkinten luokse ja etsiä tietä eteenpäin.
Kentät ovat lyhyitä, muutaman minuutin mittaisia sprinttejä. Itse pelailinkin Shadow Bugia lyhyissä pätkissä, läpäisten aina kourallisen kenttiä kerrallaan vaikka töiden välissä tai vastuksen löytymistä muissa peleissä odotellessani. Tämä tuntuu hyvin luontevalta, mikä selittynee Shadow Bugin mobiilipelitaustalla. Peliin on rakennettu myös vahva uusintapeluun meininki. Kunkin kentän lopuksi jaetaan mitaleita – tai oikeammin heittotähtiä – sen mukaan, keräsikö kentästä tarpeeksi valopalluroita ja ehtikö maaliin tarpeeksi nopeasti. Onpa kentissä myös salaisuuksia löydettävänä.
Mitään todellista valittamista en Shadow Bugista löytänyt. Se näyttää sympaattiselta, kuulostaa kivalta ja on erinomaisen mukava pelata. Toisinaan tuntui kuin olisin klikannut nopeasti liikkuvaa vihollista, mutta pelin mielestä klikkaus meni ohi ja edessä oli kuolema. Koska uusintayritykset eivät kamalasti aikaa vie ja ongelma tuli vastaan sangen harvoin, en pidä sitä kovin pahana.
Muuten kyseessä on erinomainen välipalapeli. Vitosen hintalapulla irtoaa runsas määrä iloista ja haastavaa pelattavaa. Jos refleksit ovat kunnossa, Shadow Bugiin kannattaa ehdottomasti tutustua.
SHADOW BUG
”Lystikäs suomalaispeli tarjoaa vitosen hintalapulla runsaasti pelattavaa.”
