Arvostelu: Victor Vran: Overkill Edition on loistava peli Diablon, Lemmyn ja Motörheadin ystäville
PC-puolella toimintaroolipeleistä ei ole varsinaisesti pulaa, mutta laadukkaan loottirällästyksen ystäville jää konsoleilla käteen hieman tyhjempi arpa. Mutta nyt tällä arvalla näet voittaa helvetinmoisen taikakitaran, vinon pinon Motörhead-menoa ja erinomaista toimintaropeilua! The Ace of Spades!
Julkaisupäivä: Julkaistu / Tekijä: Haemimont Games / Julkaisija: Wired Productions / Saatavilla: PC, PlayStation 4 & Xbox One / Testattu: PlayStation 4 / Pelaajia: 1 / Ikäraja: 16
Victor Vranin kehitystiimi on selvästi pelaillut paljon Diablo 3:n konsoliversioita, sillä niistä on ammennettu reippaasti inspiraatiota. Kyseessä on samanlainen toimintaroolipeli, jossa hahmoa ohjataan suoraan vasemmalla tikulla. Ohjaimen painikkeet taas käyttävät kykyjä, napsivat parannuspulloja, tekevät väistöjä ja niin edelleen.
Kontrollit toimivat mainiosti, tekemistä on mukavasti ja peli on itsessään hyvä. Erikoisesti kokemustasoilla ei ole aivan kamalasti väliä, sillä ne ovat lähinnä vain avain, jolla saa käyttöönsä parempia varusteita ja uusia peliominaisuuksia, kuten peliä vaikeuttavat vapaaehtoiset kiroukset, sekä pientä kustomointia tarjoavat tarot-kortit, joilla voi ottaa käyttöönsä passiivisia buffeja.
Valtaosa progressiosta tulee kuitenkin puhtaasta loottirällästyksestä. Jokaisella asetyypillä on omat liikkeensä, eli asevalinta määrittää suoraan, millaisia kykyjä Victor pystyy käyttämään. Aseilla on tietenkin myös ominaisuutensa, kuten hyvässä toimintaropessa pitää ollakin. Käyttöönsä saa kerrallaan kaksi asesettiä, joiden välillä voi vaihdella vapaasti lennossa.
Paletti viimeistellään demonivoimilla, jotka ovat MOBA-pelien Ultimate-kykyjä muistuttava juttu. Kun Victor mättää demoneita pataan, mittari latautuu ja täytyttyään antaa käyttöön kyvyn, jolla pistetäänkin sitten kertalaakista koko lavallinen demoneita takaisin helvettiin.
Kuten tarot-kortit ja muutkin hahmoa parantavat esiineet, myös demonivoimat ovat satunnaisesti vihollisilta putoilevia esineitä. Täten sattuma näyttelee merkittävää roolia: saanko haluamani kyvyn? Miten hyvänä versiona? Tämä loottigrindaushan tosin on toimintaroolipelien peruskamaa, joten en ole mitenkään pahoillani siitä, että Victor Vran nojaa sen varaan voimakkaasti. Loottia putoilee mukavasti vihollisilta ja välillä vastaan tulevilta pikkupomoilta, mutta olisin silti kaivannut peliin vähän lisää vakautta ja ennakoitavuutta.
Pienistä ongelmista huolimatta PC-rintamalla ensin nähty Victor Vran on konsoleilla erinomaisen toimiva ja hauska toimintarope, joka sai lisäksi julkaisunsa kunniaksi aika eeppisen DLC-lisäsisällön: Motörhead Through the Ages.
Victor Vranin konsoliversio sisältää suoraan PC:llä erikseen myytävän Motörhead Through the Ages -paketin, joka onkin sitten vähän kattavampi kattaus. Victor tempaistaan ulottuvuuksienvälisen portin läpi ajan ulkopuolella roikkuvaan kapakkaan, jossa baarimikko kertoo sen olevan risteys moneen erilaiseen maailmaan. Niitä ovat kautta historian vartioineet legendaarinen runoilijasoturi Lemmy, sekä tämän maaginen kumppani Snaggletooth. Nyt Lemmyn aika on kuitenkin lopussa, ja Snaggletoothkin on sammunut.
Kuka siis pelastaisi metallin maailman?
Edessä on kolme Motörheadin inspiroimaa maailmaa, joita kompataan Motörhead-musan pauhatessa. Ensimmäisessä maailmassa taistellaan demoninatseja vastaan raunioituneessa kylässä pommikoneiden raunioissa, sen jälkeen tie vie villiin länteen ja keskiaikaan. Vähän väliä vastaan tulee legendaarisen ajattelijan jättämiä päiväkirjoja, joiden kautta pääsee kuuntelemaan Lemmyn diippejä ajatuksia siitä, miten sota on hirveää ja poliitikot aika paskoja tyyppejä.
Pelistä löytyy myös uusia aseita, kuten sähkökitaroita, sinne tänne ripoteltuja rokkimonumentteja (jotka ovat kaikki pieniä pomotaisteluita) ja muuta hauskaa.
Through the Ages on juuri oikeanlainen sekoitus yliampuvaa rokkiörvellystä, haudanvakavaa ”syvää” pohdintaa Lemmyltä ja Motörhead-mytologian tonkimista. Kun taustalla pauhaa vielä Motörheadin musa, tunnelma on tietenkin korkealla.
Victor Vran on oikein hyvä toimintaroolipeli, josta on vieläpä väännetty toimiva konsolikäännös. Ei aivan täydellinen kuitenkaan. Ruudunpäivitys pätkii välillä ikävästi jopa PlayStation 4 Prolla, vaikka peli väittääkin pyörivänsä smoothisti 60 FPS:n nopeudella.
Tasapaino on myös välillä hakusessa, sillä joskus vastaan tulee taisteluita, joissa ei tunnu olevan toivoakaan. Koska kaikki kyvyt on sidottu satunnaiseen loottiin, näissä kohdissa ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin lähteä grindaamaan erilaisia varusteita siinä toivossa, että uusi asepaletti auttaisi voittoon. Ei kovin kivaa.
Pienten ongelmien ei kuitenkaan kannata antaa masentaa, sillä kuten Aku Ankka veljenpoikineen sanoisi: v*tun awesome tappaa demoneita täysillä ja kuunnella Ace of Spadesia.
VICTOR VRAN: OVERKILL EDITION
”Victor Vran on oikein hyvä toimintaroolipeli, joka maistuu vielä kovemmalta Motörheadin ja Lemmyn ansiosta.”
