Uusimmat

7 Grand Steps, Step 1: What Ancients Begat (Mac, PC)

06.02.2014 15:06 Juho Anttila

Tekijä: Mousechief
Julkaisija: Mousechief
Testattu: PC
Saatavilla: Mac, PC
Laitevaatimukset: Windows XP tai uudempi, 1 Ghz prosessori, 1 Gt muistia, 200 Mt kiintolevytilaa
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: 7 Grand Steps
Arvostelija: Juho Anttila

 

Aina välillä eteen tulee pelejä, joista ei tiedä onko se lintu, lentokone vai teollisuusmankeli. Mousechief-studion nimihirviö 7 Grand Steps, Step 1: What Ancients Begat on juuri tällainen outolintu.

Yhden perheen tarinaa läpi historian pyörteiden voisi kuvata monellakin tavalla. Seikkailupeli, kevyt strategia, ehkä jotain muuta? 7 Grand Steps on jotain muuta, nimittäin omituinen lautapelipasianssi.

Jo pelin ulkonäkö kertoo, ettei paketista nyt löydy ihan sitä mitä alun perin olisi voinut kuvitella. Ruudulle lävähtää vähän vanhanaikaiselta mekaaniselta kolikkoautomaatilta näyttävä pelilauta. Keskellä on nelikaistainen kehä, joka täyttyy erilaisista symboleista. Laudalla liikkuu myös niin pelaajan hahmoja kuin muiden perheiden jäseniä.

Abstraktia naksuttelua

Pelin keskipisteenä on perhe. Vasemmassa yläkulmassa näkyy mies ja vaimo, oikealla puolella paikka kuudelle lapselle. Lapset on tosin ensin tehtävä, kuten tosielämässäkin eikä vaimoa tai miestäkään välttämättä riitä kaikille. Penskoille pitäisi muistaa antaa huomiota, mutta samalla olisi tärkeätä muistaa myös oma kehittyminen. Haasteita siis piisaa.

Peli pyörii erilaisia taitoja edustavien pelimerkkien ympärillä. Pelimerkeillä pääsee liikkumaan laudalla eteenpäin seuraavalle saman merkin sisältävälle ruudulle. Toisaalta merkin voi antaa lapselle, jolloin tämän taidot kehittyvät. Tämä on tärkeää jatkuvuuden kannalta, sillä suvun vanhimpien siirtyessä ajasta iäisyyteen joku lapsista jatkaa tarinaa.

Merkit loppuvat pian kesken, mutta niitä voi tehdä lisää. Tämä vaatii peruuttamista ruutuun, jossa on yksi tai useampia hahmoja. Näiden kanssa väsätään yhteistyössä pelimerkkejä, jotka jaetaan tasan. Työt kannattaa tehdä oman puolison kanssa, jolloin koko satsi päätyy samaan perheeseen. Toisaalta vierailla voi olla taitoja, jotka itseltä puuttuvat.

Teknologinen ja sosiaalinen kehitys on puolestaan sidottu toisenlaisiin pelimerkkeihin, joita ilmestyy laudalle tasaisin väliajoin. Nämä saa kerättyä mukaansa, kunhan ehtii samaan ruutuun ennen kilpailijoita. Kun kehityspisteitä on kasassa tarpeeksi monta, saa avattua kentälle uuden teknologian tai vaikkapa kokonaan uuden, korkeampaa sosiaaliluokkaa kuvaavan kehän.

Jos tämä kuulosti sekavalta, johtuu se siitä, että se myös on varsin sekavaa. 7 Grand Stepsiä joutuu naksuttelemaan hetken aikaa ennen kuin mekanismi aukeaa. Samalla paljastuu se, että järjestelmässä on yllättävää syvyyttä. Pelkkä pelimerkkien lätkiminen minne sattuu ei nimittäin riitä, sillä oma suku on mahdollista ajaa tällaisella tempulla nopeastikin umpikujaan. Suunnitelmallisuutta ja strategiaa tarvitaan.

Esimerkiksi lapsia, joita kokematon pelaaja pukkaa maailmaan täyden satsin, olisi syytä kohdella tasapuolisesti. Muuten jälkikasvu riitaantuu. Seuraavaa sukupolvea pelatessa harmittaakin kovasti, kun kaltoin kohdeltu veli pissii jatkuvasti pelaajan pakkiin, varastaa pelimerkkejä ja tekee muuta ikävää. Mutta miten jakaa merkkejä tasaisesti kaikille, kun varasto on rajallinen? Valintoja tässäkin.

Ikävä kyllä syvyys ei riitä, kun pelaaminen on tylsää. Eteneminen on todella hidasta, pitkään aikaan ei tapahdu oikein mitään ja koko hommaan ehtii tylsistymään. Pelikokemus kaipaisi rutkasti, ei virtaviivaistamista, vaan ennemminkin reippaampaa otetta.

Tarina piilossa töyhkän alla

Se koko pelin ydinidea, yhden suvun tarina jää myös ikävästi pimentoon. Silloin tällöin ruudulle paukahtaa tekstinpätkiä, jotka kertovat pieniä tarinoita hahmojen elämästä. Välillä pääsee tekemään valintoja, joiden vaikutus kokonaisuuteen jää kuitenkin usein epäselväksi. Jotkut tarinoista saattavat johtaa yllättäviin seurauksiin, jopa pelaajan hahmon kuolemaan.

Tarinaan ei kuitenkaan saa oikein kosketusta varsinaisen pelikokemuksen abstraktin luonteen vuoksi. Tapahtumiin ei synny tunnesidettä, kun ensin naksutellaan omituista kolikkopelipyörää ja sitten välillä pitäisi luoda henkinen kytkös puolimatemaattisen pelimekaniikkaharjoitteen ja tarinanpätkien välille.

Tähän tiivistyykin 7 Grand Stepsin suurin ongelma. Taustalta löytyviä pelimekaniikkoja on mietitty selvästi pitkään ja hartaasti, mutta samalla tekijöille on iskenyt putkinäkö sen suhteen, kuinka hauskaa pelaaminen lopulta on. Peli tuntuu juuri siltä, mitä edellisessä kappaleessa sanoin: mekaniikkaharjoitukselta.

Kaiken kruunaa hinta, joka on aivan liian suolainen. Tätä kirjoittaessa peli kustantaa Steamissä melkein 14 euroa. Siinä on puolet liikaa. Jos hypnoottinen, toisin sanottuna tylsä, naksuttelu kiinnostaa, 7 Grand Steps tulee takuulla myyntiin halvemmalla hinnalla esimerkiksi joulualen aikaan. Täyttä hintaa siitä ei kannata maksaa.

 

Lisää aiheesta

Dragon’s Crown (PS3, PSV)

Mario Party: Island Tour (3DS)

One Piece Pirate Warriors 2 (PS3)

Professor Layton and the Azran Legacy (3DS)

Spacebase DF-9 –ennakko (Linux, Mac, PC)

Tomb Raider Definitive Edition (PS4, Xbox One)

WRC: FIA World Rally Championship 4 (PC, PS3, PSV, Xbox 360)