Batman: Dark Tomorrow (Xbox)

04.05.2003 00:00 | Muropaketin toimitus | 72

Peliarvostelijan työ on rankkaa. Usein joutuu arvostelemaan pelejä, jotka normaalisti sivuuttaisi jo viiden minuutin pelailulla. Tällainen peli on Batman: Dark Tomorrow, Xboxin toinen Batman-pläjäys.

Batman: Dark Tomorrow on idealtaan tyypillinen lisenssipeli. Batman pistää roistoja kuriin, tappelee tuttujen pahisten kanssa, käyttää apuvälineitä ja pelastaa Gotham Cityn. Mutta jopa lisenssipelien joukossa Dark Tomorrow on musta lammas – musta tulevaisuus, joka ei toivottavasti koskaan toteudu pelialalla.

Monissa toimintapeleissä suurin ongelma on kamera. Usein toiseksi suurin ongelma on hahmon kontrollointi, ja kolmanneksi eniten ärsyttää vastustajien hakkaaminen. Batman: Dark Tomorrow on kuin malliesimerkki lisenssipelistä, jossa yhdistyvät kaikki kolme ongelmaa pahimmalla mahdollisella tavalla. Kamera ei ole normaali 3rd person, vaan se on milloin missäkin. Batmania joutuu katsomaan kaikista ilmansuunnista pelin edetessä, eikä kameraan voi itse vaikuttaa mitenkään. En ole koskaan nähnyt huonompaa kamerasysteemiä. Kontrollit ovat peruskamaa, mutta hieman kankeat. En tiedä kumpaa pitäisi kirota, kontrolleja vai kameraa, mutta ne pelaavat yhteen niin pirullisesti, että hahmon ohjaaminen on täyttä tuskaa joka hetki.

Taistelu on yksinkertaista napin rämpytystä, pelaajalla on käytössään lyönti- ja potkunappi, ja kiertopotkukin onnistuu. Lisäksi lyöntejä ja potkuja voi kombottaa, mikä tehoaa vihollisiin hyvin. Jokainen roisto on pistettävä lukkoihin ennen etenemistä, tai muuten pirulaiset nousevat pystyyn ja käyvät uudestaan päälle. Jos vihollisia on monta yhtä aikaa, täytyy käyttää pientä taktikointia tai nuijia kaikki viholliset maahan yhtäaikaisesti. Taistelusysteemi kyllästyttää jo parin minuutin päästä, mutta pelin puolustukseksi on sanottava, että taistelut eivät ole ärsyttävän vaikeita.

Tavisten lisäksi Batman joutuu taistelemaan tuttuja pääpomoja vastaan. Poison Ivy, Mr. Freeze ja Joker edustavat tuttua kauraa, mutta mukana on myös Killer Crocin kaltaisia, hieman tuntemattomampia välivastuksia. Valitettavasti ne ovat kaikki yksinkertaisia, eivätkä eroa tavallisista vihuista kovin paljon. Puzzleja välipomot eivät ole tehneet pelaajan kiusaksi, mikä on pieni pettymys. Pomot saa läpi viimeistään kolmannella yrityskerralla, joten vaikeustaso on ehkä hieman alakanttiin. Peli ei muutenkaan ole vaikea, sillä checkpointteja on tiuhaan. Uudestisyntymisen yhteydessä pelaaja voi valita kolmesta erilaisesta asevalikoimasta, mikä auttaa kinkkisemmissä paikoissa.

Pelkät nyrkit eivät tietenkään tee Batmanista Batmania, vaan pelaajalla on myös monta apuvälinettä, joilla voi pistää rosmoja nuhteeseen tai heittäytyä paikasta toiseen. Batarangeilla on helppo kaataa tavallisia vihulaisia 1st person -kuvakulmasta. Todella lähellä olevat viholliset voi heitellä kumoon tavallisestakin kuvakulmasta. Medikitti on myös erittäin käytännöllinen, eikä sitä tarvitse itse edes käyttää – jos Batmanin energia loppuu ja medikit on valittuna, sitä käytetään automaattisesti. Ilmeisesti tekijätiimissä on ainakin yksi välkky ihminen.

Batgrapple ja Batcable ovat oma lukunsa. Niillä pitäisi pystyä liikkumaan rakennusten ja muiden esteiden yli, mutta todellisuudessa ne ovat erittäin vaikeakäyttöisiä. Viimeisessä kentässä on tarkoitus heilauttaa itsensä sisään jättimäisen linnan ikkunasta, mutta minä en jaksanut piinata itseäni enempää, vaan lopetin pelin siihen. Aikaa oli mennyt yhden päivän verran, joten Batman: Dark Tomorrow on normaalikestoinen lisenssipeli. Kentät ovat peruslaatua, mutta synkkä yleisilme on kaikkien yhteinen ominaisuus. Vipuja väännellään silloin tällöin, mutta älynystyröitä ei liiemmälti joudu vaivaamaan.

Teknisesti synkkä huominen on kehno. Dark Tomorrow on graafisesti alempaa keskitasoa. Jostain kumman syystä PS2-versiota joudutaan ”karsimaan”, jotta konsoli jaksaa pyörittää peliä nykimättä. Jos Xbox-version grafiikka nykii PS2:lla, ei voi kuin ihmetellä minkälaisia koodaajavelhoja peliä on ollut tekemässä. Äänipuolella asiat ovat paremmin, sillä ääninäyttelijät ovat erinomaisia, ja myös musiikki on kuunneltavaa. Parhaimmillaan tekniikka on välivideoissa, jotka ovat laadukkaita. Juoni on tyypillistä lisenssikamaa eli ihan kohtuullinen.

Batman: Dark Tomorrow on epäonnistunut tuotos. Juoneen liittyvät seikat ovat hyviä, mutta kaikki muu on mennyt päin mäntyä. Arvostelussa oli UK-myyntiversio, joka on kuulemma ”paranneltu” USA-versioon nähden – en uskalla edes kuvitella millaista sontaa amerikkalaiset ovat joutuneet kestämään. Nettitietojen mukaan GameCube-versio on joiltakin osin Xbox-versiota parempi, mutta ihmeisiin ei kannata luottaa. PS2-versio on tulossa vasta syksyllä, mikä voi luvata pientä parannusta. Jatko-osakin on jo suunnitteilla, mikä herättää paniikkia Xboxini aivolaatikossa. Synkkää tulevaisuutta ei voi suositella kenellekään, vaikka fanaattisimmat Batmanin ystävät saattavatkin saada pelistä lyhytaikaista iloa. Tehkää palvelus ja jättäkää Batman: Dark Tomorrow pelikaupan hyllylle ikuisiksi ajoiksi.

— Joel Kinnunen