Uusimmat

Company of Heroes 2: Ardennes Assault (PC)

02.01.2015 16:00 Miikka Lehtonen

Tekijä: Relic
Julkaisija: Sega
Testattu: Windows 8.1, Intel Core i5-4670k, 16 Gt keskusmuistia, Radeon R9 280x
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows Vista tai uudempi, 2 GHz Intel Core2 Duo, 2 Gt muistia, 512 Mt näytönohjain, 30 Gt levytilaa
Pelaajia: 1
Muuta: Laajennus, vaatii alkuperäisen pelin
Pelin kotisivu: Company of Heroes 2: Ardennes Assault
Arvostelija: Miikka Lehtonen

 

Company of Heroes 2 oli sangen asiallinen tosiaikastrategia. Tiukkaa vääntöä Stalingradin raunioissa koko rahan edestä. Sitten siihen julkaistiin lisälevy, Western Front Armies. Moni yllättyi, kun tarjolla oli vain kaksi uutta armeijaa pelin moninpeliosioon. Entä yksinpelaajat?

No, he saavat oman osuutensa nyt, kun suuntaamme joulun hengessä Ardenneille, jossa jenkkijoukot käyvät yksinpelisotaansa sakuja vastaan. Valitettavasti oikean sodan tavoin myös tässä kampanjassa on ongelmansa.

Paperilla idea on mainio. Koska kyse on puhtaasta yksinpelilisäristä, Relicin väki on päässyt tekemään hieman erikoisempia ratkaisuja. Näistä ensimmäinen on se, että Company of Heroes 2 on muutettu kevytstrategiaksi, tai oikeammin siihen on ympätty päälle strateginen kerros.

Jenkkien käydessä omaa sotaansa pelaaja tietenkin komentaa joukkojaan niissä perinteisissä RTS-tehtävissä, mutta sen lisäksi joukkoja komennetaan myös strategisella kartalla. Vajaan parinkymmenen kampanjatehtävän ohella kartalle ponnahtelee välillä satunnaistehtäviä, joita innokas komentaja voi yrittää. Mutta kannattaako se aina?

Strateginen kerros kun tuo mukanaan myös pysyvyyttä. Joukot eivät ole enää tyhjiössä, vaan kulkevat pelaajan mukana taistelusta toiseen keräten kokemusta, mutta myös mahdollisesti kaatuen.

Niinpä onkin aina harkittava tarkkaan haluaako lähettää vaikka Dog-komppanian sulkemaan saksalaisten perääntymisreittiä. Karttuvan kokemuksen ohella näin voi blokata saksalaisjoukkojen reittejä, jolloin viholliset eivät pääse perääntymään tehtävästä toiseen ja näin vahvistamaan tulevien taistelujen vastusta. Mutta entä jos monta taistelua kokemusta kerännyt laskuvarjoryhmä nyt kaatuukin? Kuka tulee tilalle? Miten sota käy nyypillä?

Nämä ovat oikeasti kiehtovia kysymyksiä ja tuovat Company of Heroes 2:een omaa hohtoaan. Valitettavasti pelissä on myös ongelmia. Aika ikäviä sellaisia.

Company of Micromanagement

Paperilla tarjolla on valintoja, sillä pelaaja komentaa kolmea komppaniaa, mutta tarjolla on neljä vaihtoehtoa. Ainakin, jos tilasi pelinsä ennakkoon tai on valmis pulittamaan neljä euroa ylimääräistä Fox-komppanian rangereista. Steam-hypetyksen mukaan kyseessä on kova ja laadukas porukka, joka tarjoaa kovaa tulivoimaa ja hienoja ominaisuuksia. Fox-komppaniaa ei kuitenkaan arvosteluversion mukana tullut ja ”DLC:tä DLC:hen” on hieman arveluttava juttu muutenkin.

Company of Heroes 2:n veteraanit tietävät, että pelin tekoäly ei ole mitenkään hirvittävän kehuttavaa tasoa. Pelaajan joukot vaativat aktiivista ja tiukkaa mikromanagerointia, jotta sota kulkisi lainkaan niin kuin haluaisi. Ja se on vähän paska homma, kun yhtä aikaa pitäisi pystyä reagoimaan kymmeneen kytevään tulipaloon.

Olisi ihan kiva, jos voisi vaikka luottaa siihen, että vihollistankin kimppuun komennettu M10 Wolverine –vaunu ei hurauttaisi keskelle vihollistukikohtaa päästäkseen ampumaan sakupanssaria puolen metrin päästä. Olisi myös ihan kiva, jos poterossa istuva KK-ryhmä reagoisi jotenkin siihen, että saksalaisjoukot kävelevät rauhassa näiden tulisektorin läpi katvealueeseen ammuskelemaan jenkkejä perseeseen. Olisi ihan kiva, jos koko ajan ei olisi sellainen olo, että kaikki joukot kuolevat, jos ne jättää omilleen pariksi silmänräpäykseksi.

Pelin aikana ei voi tallentaa palaamatta talletuksen jälkeen päävalikkoon, mikä on helvetin turhauttavaa, kun käynnissä on yli puolituntinen tarinatehtävä. Jaa että nyt kesken tehtävän niskaan tulee saksalaisten panssariväijytys, joka olisi jotenkin pitänyt osata ennakoida? No sepäs oli kiva, koska nyt kaikki joukkoni kuolivat ja saan käyttää seuraavat puoli tuntia varustellen uusia, jotta voin yrittää uudelleen. Enpä suinkaan haluaisi vaikka ladata talletusta, jonka olisin tehnyt hetkeä ennen väijytystä.

Ymmärrän toki, miksi näin on: strategiaosiosta häviäisi paljon hohtoa, jos pelaaja voisi savescummailla tiensä tehtävästä toiseen lataillen talletuksia aina kun jotain menee pieleen. Silti on ihan älyttömän turhauttavaa kihnutella pitkiä tehtäviä, kun olo on sellainen, että saa taistella paitsi vihollisia, myös omien joukkojensa tekoälyä vastaan.

Kestätkö tämän? Jos kestät, tarjolla on tiukkaa RTS-toimintaa. Strategiaosio tuo peliin omaa hohtoaan ja toiminta on tiukkaa. Pelattavaa irtoaa mukavasti, mutta jotenkin yleisvaikutelma on… No, en oikein tiedä. Pidin Company of Heroes 2:sta kovasti, mutta Ardennes Assault jätti vähän kylmäksi. Ehkä se on vain sotauupumusta? Paha sanoa, mutta nyt fiilis on lähinnä, että ihan kiva lisäri, mutta ei niin kiva, että saisi minut palaamaan takaisin rintamalle.

 

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet

 

Lisää aiheesta

Company of Heroes (PC)

Relicin luoma Company of Heroes on täyteenahdetussa genressäänkin kuitenkin massiivinen, äärimmäinen luomus. Toisen maailmansodan taistelut kuvataan naksustrategiassa hämmästyttävän visuaalisesti ja vetävästi.

Company of Heroes 2 (PC)

Itärintama ei toki ole pelien aiheena mitenkään hirveä juttu, sillä Stalingradin raunioissa on käyty useasti aiemminkin. Mutta harvoin näin hyvän pelin merkeissä.