Crimsonland (PC, PS4, PSV)

05.09.2014 14:30 Jukka O. Kauppinen

Tekijä: 10tons
Julkaisija: 10tons
Testattu: PC Windows 7, Intel Core i5 3,4 GHz, 8 Gt muistia, GeForce GTX 760
Saatavilla: PC, PlayStation 4, PlayStation Vita
Tulossa. Linux, Max
Laitevaatimukset: PC Windows XP tai uudempi, 1 GHz prosessori, 512 Mt muistia
Pelaajia: 1, 2-4 (samalla koneella)
Muuta: Ladattava peli, hinta 13,99 euroa (Steam, PlayStation Store)
Pelin kotisivu: http://www.crimsonland.com
Arvostelija: Jukka O. Kauppinen

Tamperelainen 10tons on tehnyt pelejä jo kauan. Hyviä, kivoja, pieniä pelejä, niin PC:lle kuin nyttemmin lukuisille mobiilialustoilleenkin. Taannoin yhtiö vietti juhlat pelifirmaksi komean saavutuksensa kunniaksi, sillä putiikki täytti jo täydet 10 vuotta. Ehkä niiden bileiden jatkoilla ilmaan putkahti ajatus firman ensimmäisen pelin julkaisusta uudelleen nykykoneille.

Ja kiva että putkahti, sillä Crimsonlandin kaltaisia pelejä ei nykyään ilmesty kovinkaan usein.

Crimsonland puhkuu herkullista vanhan koulukunnan pelaamisen henkeä. Se on kuin 90-luvun loppupuolen suomipeli, täynnä timanttista pelattavuutta mutta nykypelaajien silmiin sopivammilla visuaaleilla. Ei tämä tosin vieläkään mikään kauneuskuningatar ole. Vaikka grafiikat onkin tehty uusiksi, ovat ne sekä Windowsilla että PS4:llä ihastuttavan DOS-henkisiä. Mutta alieneiden punainen veri on tunnistettavissa punaiseksi vereksi, kun jytypyssy suolistaa ne ja pärskeet lentävät. Se on tärkeintä.

Modernisoitu Crimson pyörii itse asiassa edelleen vanhalla koodillaan. Tätä ei ole tungettu emulaattorien päälle, vaan se on aito peli. Vain viilattuna, uusille alustoille päivitettynä ja uusiksi tehdyillä grafiikoilla. Ja sen tuntee. Sillä tämä on niin siistiä.

Pelaaminen on hauskaa, kaikessa suoraviivaisuudessaan. Pelaaja vain heitetään erilaisille avaruusmölliäisten täyttämille kentille ja tavoite on selkeä. Säily hengissä, ammu möllit. Kahden tikun peräänny-ja-räiski-shootteri juoksuttaa pitkin poikin tasoja puhdistaen, samalla kun hahmolle kerätään uusia, erilaisia ja ehkä tehokkaampia aseita, taktisia nukeja, boosteja, bonareita ja kaikkea muuta käyttökelpoista.

Ja möllejä tulee. Joka suunnalta. Milloin kentän reunojen yli, milloin loputtomasti kentällä olevista pesistä syntyen, vaikka loputtomiin, ellei pelaaja lopulta tajua räjäyttää pesiä taivaan tuuliin. Hölkkämaratoni ei anna taukoja, vaan vauhti on taukoamatonta adrenaliinihumppaa loppuun saakka, kunnes kentän lopputekstit putoavat ruudulle tai ärräpäät lentelevät.

Ja niin mukavaa se humppa on, ettei edes kuoleminen aiheita kamalasti raivoa. Sitten vain yritetään uudelleen ja räimitään lisää, hymysyin. Sillä tämä on kivaa!

Eri asia on toki se, että miten hyvin vanhan koulun räiskintä toimii uudelle sukupolvelle.

Toinen mielipide

Heti alkuun tunnustus: Crimsonland meni minulta aikanaan ohi PC:llä. Siinä missä monelle muulle uusintajulkaisu on paluu wanhan suosikin pariin, minulle se on ensimmäinen kosketus peliin. Ja hyvältähän se tuntuu.

Crimsonlandissa on jotain ajattoman yksinkertaista ja hauskaa: mies, iso ase ja vielä isompi lauma muukalaisia. Liipaisin pohjaan, hektistä viisiminuuttista myöhemmin vedetään sitten henkeä, kun pelihahmo on kuollut ja on uusintayrityksen aika.

Mielestäni Crimsonland on parhaimmillaan juuri selviytymistilassa, jossa on mukavaa progressiota. Alati kasvavia muukalaislaumoja harventamalla kerätään kokemusta, jolla saa vähän väliä uuden perkin. Tehokkaammat ammukset, ympärillä leijailevan myrkkypilven, telepaattiset kyvyt, jotka kiskovat elintärkeitä powerupeja kohti pelaajaa tai vaikk vähän härömpää kamaa, kuten 50% vedonlyönnin kuoleman kanssa: joko saat nyt heti jotain tosi siistiä, tai kuolet. Uskallatko valita tämän perkin?

Se toinen pelitila ei sitten olekaan niin kiva, mikä on vähän harmi. Niitä perkejä, uusia aseita ja powerupeja kun avataan pelaamalla quest-tilaa, joka koostuu sarjasta lyhyitä ja löyhän teeman ympärille rakennettuja matseja. Tässä kentässä on vain hämähäkkejä ja aseena on sinko. Tässä taas zombeja ja liekinheitin. Tempo on jotenkin turhan rauhallinen survival-tilaan verrattuna, mikä vesittää pelikokemusta heti. Mutta pelata silti pitäisi, että saa auki uusia survival-pelitiloja ja niihin sisältöä. Tympeää.

Crimsonland on tästä huolimatta hyvä peli ja ihanteellista viihdettä vaikkapa vessasessioihin.

Miikka Lehtonen