Damage Inc. – Pacific Squadron WWII (PC, PS3, Xbox 360)

20.12.2012 18:00 Jukka O. Kauppinen

Tekijä: TricStar Games
Julkaisija: Mad Catz
Testattu: Xbxo 360
Saatavilla: PC, PlayStation 3, Xbox 360
Pelaajia: 1, 2-8
Pelin kotisivu: http://damageincthegame.com
Arvostelija: Jukka O. Kauppinen

Toisen maailmansodan aikana Tyynellämerellä käytiin hirveän isoa sotaa. Sama sota on hirveä myös Damage Inc. -pelin näkemyksessä, mutta eri tavalla. Sillä näin yksinkertaisen paskaa lentoräiskintää en muista pelanneeni pitkään aikaan. Eikä muistini ole ihan lyhyt.

Miten paska Damage Inc. on? Niin paska, että minun piti erikseen pyytää anteeksi puolisoltani erään testisession jälkeen. Minähän näet tykkään ilmailusta ja sotilaskoneista, mutta muutaman tunnin lentosessio Damagea aiheutti niin suunnatonta vitutusta, että olin pelaamisen jälkeen hirveän äksyllä ja vihaisella päällä. No, onneksi sentään tajusin, että nyt peliturhaumat purkaantuvat ihan väärään suuntaan. Anteeksipyynnön jälkeen olikin aika painua lenkkipolulle purkamaan aggressiot jalkapohjiin.

Miten kliseinen Damage on? Äärimmäisen. Sota alkaa, kun olet harjoituslennolla Pearl Harborin yllä. Japanilaiset hyökkäävät ja ensi töikseen tietysti ampuvat alas veljesi. Ne siat! Nevö foget!

Miten arcade Damage on? Käsittämättömän. Vaikka olen simufriikki, niin ei arcade-lentoräiskinnöissä mitään vikaa ole. Ovatpahan vain semmoisia kieli poskessa juttuja, joilta ei pidä odottaa simulaatiomeininkiä. Mutta rajansa kaikessa. Ensimmäisellä pelikerralla ammuin japanilaisten ensimmäisestä hyökkäysaallosta alas 85 lentokonetta. Todellisessa elämässähän japanilaisten menetykset olivat yhteensä 29 konetta, kaiken kaikkiaan. Urakan loputtua, kaikkien vaiheiden jälkeen japskien menetykset olivat lähellä miljaaardia konetta ja jos olisin löytänyt tukialukset, niin olisin huutanut mikrofoniin PÖÖ ja silkkipaperikipot olisivat uponneet paineaallosta.

Enkä sanoisi, että taitoakaan tarvitaan. Riittää, että ampuu jonnekin sinnepäin. Vihollisen lentokoneita ympäröivät tämän vuosituhannen suurimmat hitboxit. joihin osuminen aiheuttaa jokseenkin hysteerisiä hetkiä, kun osumat kipinöivät lentokoneen alla ilmassa. Oma kone on tietysti varustettu Star Warsista tutuilla turbolaser-.50:llä, kun taas japsikoneisiin on riittänyt vain yksi hernepyssy. Johon kuskit puhaltelevat avo-ohjaamostaan mitättömillä vinosilmäkeuhkoillaan.

No, nämä jutut ovat vielä suhteellisen tuttua tavaraa lentoräiskinnöissä, mutta Damage Inc. onnistuu esittämään ne tavanomaistakin ärsyttävämmin ja vihattavammin. Etenkin kun siihen päälle lyödään raivostuttavan kliseinen ja väkinäinen ”tarina”, joka hilaa pelaajaa tehtävästä toiseen. Tehtävät ovat tietysti täynnä älyttömiä käänteitä, liian kireitä tavoitteita ja checkpointtejakin on aivan liian harvassa. Siihen vielä tehtävien tajuton pituus, joten ei ihme, että tämän parissa tuli jopa ragequittailtua, kun lentäjäparka ei vain enää kerta kaikkiaan jaksanut vääntää.

Damagessa on, ehkä yllättäen, ihan toimiva pelimoottori ja peruskäypä pelattavuus, mutta muutoin peli menee niin alle sietoriman, että pelaaminen saa aikaan vain eliniän lyhenemistä stressin takia. Minä en vain keksi mitään järkiperusteita tämän paskan pelaamiseen, kun tarjolla on IL-2 Sturmovik: Birds of Prey, Tom Clancy’s H.A.W.X. 2, Ace Combat ja muita kevytsimuja, joiden peli- ja tehtäväsuunnittelijat pelisuunnittelijat eivät ole ilmaisella viinalla kaatopaikalta houkuteltuja hoboja.