Dead or Alive Ultimate (Xbox)

Taistelupelit ovat genre, joka jakaa faninsa kahtia. Toinen puoli arvostaa kymmenien osumien komboja, millintarkkaa tasapainotusta ja kuukausia kestävää oppimisprosessia. Hieman satunnaisempia pelaajia taas viehättää näyttävä grafiikka ja helppo pelattavuus. Harva peli onnistuu kiinnostamaan molempia ryhmiä, eikä Dead or Alive -sarja edes yritä sitä. Vaikka pelisysteemistä löytyy jonkin verran syvyyttä, painopiste on helpossa pelattavuudessa ja näyttävyydessä. Pelisarja ei myöskään ole tunnettu kombosysteemistään tai monipuolisesta taistelijavalikoimastaan, vaan villisti hytkyvistä virtuaaliryntäistä.

16 vuoden ikärajalla höystetty Dead or Alive Ultimate on tuhti paketti. Kyse ei ole uudesta pelistä, vaan Dead or Alive -sarjan kahden ensimmäisen osan päivitetyistä versioista. Vaivaa päivityksiin on tosin nähty: monet alkuperäiset pelitkin tehdään laiskemmin.

Kahdelta dvd:ltä löytyy kaksi päivitettyä peliä uusilla grafiikoilla, Xbox Live -moninpeli Dead or Alive 2:een, liuta hahmojen taustoja selvittäviä videopätkiä ja paljon muuta kivaa.

Ei vain pehmopornoa

Vaikka Dead or Alive -sarjan mainonta ja hype ovat aina keskittyneet niukka-asuisten pikselipimujen ympärille, kaiken kihertelyn ja tirkistelyn alta löytyy myös erinomainen peli. Dead or Alive ei pärjää Virtua Fighterille pikkutarkassa pelattavuudessa tai hukuttavassa syvyydessä, mutta ei se sitä yritäkään. Dead or Alive keskittyy helppoihin vastaliikkeisiin ja näyttäviin, monikerroksisiin taistelukenttiin.

Dead or Alive 3:n simppeli kolmen suunnan blokkausjärjestelmä on edelleen mukana lähes sellaisenaan. Ristiohjaimen avulla arvataan tulevan hyökkäyksen korkeus ja X-napin oikea-aikaisella painalluksella saalistajasta tulee saalis, kun nopea potku muuttuukin ilmalennoksi lähimpään seinään. Helppo pelattavuus tekee mahdolliseksi sen, että peliä voi pelata vain hetken opettelun jälkeen ja matsit ovat paitsi viihdyttäviä, myös äärimmäisen näyttäviä. Taistelijat heittelevät toisiaan erinäisistä raajoista pitkin kenttää ja jopa sen läpi.

Toinen Dead or Aliven myyntivaltti on nimittäin laaja valikoima interaktiivisia kenttiä. Ikkunat, parvekkeet tai edes seinät eivät aina ole esteitä, vaan tarpeeksi kova hyökkäys lähettää uhrin vaikka viidennen kerroksen ikkunasta vapaapudotukseen. Näin esimerkiksi dojosta alkanut tappelu voi lopulta päätyä vaikka naapurikorttelin takakujalle.

Kaikki areenat eivät ole tällaisia monikerroksisia sokkeloita, mutta lisäpiristeenä suljettujen areenoiden laidat ovat yleensä vaarallisia. Matsi voi tapahtua vaikka sähkögeneraattorien keskellä ja törmäys laitoihin aiheuttaa sähköshokin.

Normaalien pelitilojen lisäksi Xbox Liven kautta voi pelata Virtual Arcade -tilassa. Pelitilassa parhaimmillaan kahdeksan pelaajaa liittyy serverille ottamaan yhteen erilaisissa otteluissa. Esimerkiksi tag-ottelussa neljä pelaajaa ottaa yhteen ja muut serverillä olevat toimivat katsojina. Sivustakatsojat voivat pyöritellä kameroita vapaasti ja keskustella keskenään omaa vuoroaan odotellessaan. Yhden pelaajan eliminoituessa katsojien joukosta seuraava heitetään tuleen.

Dead or Alive -faneille Dead or Alive Ultimate lienee pakko-ostos. Ehkä sarjan parhaana pelinä pidetyn Dead or Alive 2:n saaminen Xboxille päivitettynä on jo yksinään ostoksen arvoinen mahdollisuus. Peli on, kuten Team Ninjan pelit yleensäkin, taivaallisen kaunis. Xboxista revitään tehot irti ja 16:9-näyttötilasta otetaan kaikki irti. Näin peli sopii myös sarjaan tutustumattomille yleiseen Xboxilla leijumiseen.

Noviiseille budjettihintaan saatava Dead or Alive 3 tarjoaa ehkä paremman tutustumiskohdan, mutta mikäli hyvä moninpeli tai taivaallisen kaunis tappelupeli kiinnostaa, hekin saavat rahoilleen vastinetta.

Miikka Lehtonen