Arvostelu: Dirt 4 kolkuttelee Colin McRae Rallyn huikeuden portteja

13.07.2017 08:50 | Juho Anttila | 2202

DIRT 4

Tuhlaajapojan kotiinpaluu on aina kaunis asia. Dirt Rally palautti Colin McRae Rallysta alkunsa saaneen pelisarjan kunnolla rallin pariin ja nyt pääsarjan uusin osa tekee saman isommassa mittakaavassa.


Julkaisupäivä: Julkaistu / Tekijä: Codemasters  / Julkaisija: Codemasters  / Saatavilla: PC, PlayStation 4, Xbox One / Testattu: PlayStation 4 / Laitevaatimukset: PC Windows 7 tai uudempi 64 bit, Intel Core i3, AMD FX tai nopeampi prosessori, Geforce GT 440, Radeon HD 5570 tai nopeampi näytönohjain, 4 Gt muistia  / Pelaajia: 1, 2-8 (internetissä) / Ikäraja: 3


Kaikki kunnia Dirt-sarjan monipuolisuudelle, mutta ainakin itselleni harhailut extremehenkisen sillisalaattikaahaamisen suuntaan tuntuivat harharetkiltä. Kun varsinainen ralli jäi samalla yhä enemmän sivuosaan, olin jo itse valmis hylkäämään koko pelisarjan. En ilmeisesti ollut ainoa näin ajatteleva, sillä Steamin Early Access -palvelun kautta lanseerattu Dirt Rally osoittautui hitiksi. Dirt 4 rakentaakin Dirt 3:n sijaan ennen kaikkea tämän spinoffin päälle.

Rallissa on aina ollut oma viehätyksensä, jota ei muista autourheilun muodosta löydä. Saman radan millintarkan nysväämisen sijaan edessä on reitti, jossa yksikään mutka ei toistu samanlaisena. Kartanlukijan ja kuskin välinen symbioosi mahdollistaa syöksymisen kaarteesta toiseen sokkona, tietämättä mitä edessä odottaa. Vaihtelevat olosuhteet ja alustat tuovat seikkailuun vielä oman lisämausteensa.

DIRT 4

Huippua kohti

Uramoodi on nykyään pakollinen osa lähes jokaista autopeliä. Dirt 4 panostaa uraan ehkä jopa totuttua enemmän, sillä mukaan on mahdutettu aimo annos tallipäällikön vastuita. Toisaalta ne, jotka tahtovat keskittyä itse pääasiaan, voivat kisata yhtä hyvin vuokrakuskin roolissa.

Aloitteleva kuski ohjataan ensin rallikoulun ja vähemmän tehokkaiden menopelien pariin. Harjoittelu ei ole pakollista, mutta etenkin rallinoviiseille suositeltavaa. Koulussa käydään läpi tärkeimmät ajotekniikat ja rallin erityispiirteet, osa harjoitusten, osa pelkkien tekstien ja videoiden muodossa.

Ajamisen näkökulmasta urapeli on toteutettu kohtuullisen perinteisellä tavalla. Ensimmäiset kisat ajetaan vähän hitaammilla ajokeilla, mutta kun vyön alle kertyy suorituksia, pääsee kiinni nopeampiin autoihin sekä pidempiin ja haastavampiin ralleihin. Sivujuonteena kokemuksen myötä kokeiltavaksi avautuu myös rantakirpuilla, tai mikä näiden huteran näköisten ajokkien nimi ikinä onkin, ajettavia kisoja, rallicrossia ja historiallisilla autoilla huristeltavia ralleja.

DIRT 4

Kokonaisvaltaista kokemusta hakevalle pelaajalle riittää aimo annos askarreltavaa myös kisojen ulkopuolella. Oma talli aloitetaan käytännöstä tyhjästä, mutta maineen ja varallisuuden kasvaessa päästään värväämään lisää henkilökuntaa, kohentamaan tiloja ja työkaluja, värväämään sponsoreita ja tietenkin kasvattamaan autovalikoimaa.

Jokaisella osa-alueella mennään tarvittaessa aika tarkallekin tasolle. Avaintyöntekijät värvätään henkilökohtaisesti palkkatarjousta myöten ja sponsorit valitaan itse tallin PR-vastaavan taitotason määrittelemästä valikoimasta. Samalla on syytä pitää huolta tallin tulotasosta, sillä hyvin öljytty koneisto vaatii aimo kasan rahaa. Viimeisille sijoille ajeleminen huippuvarustellun tallin kuskina johtaa herkästi vararikkoon.

DIRT 4

Nautittavaa ajamista

Colin McRae -sarjan pelit ovat aina voineet kehua mainiolla ajotuntumallaan, eikä Dirt 4 tee poikkeusta. Valittavana on kaksi ajomallia, arcade- ja simulaatiomalli, joista jälkimmäinen on luonnollisesti ainoa oikea valinta. Säätövaraa riittää tämän jälkeenkin erilaisten ajoapujen muodossa, joten kokemuksesta saa muokattua melko lailla haluamansa kaltaisen.

Simulaatiomalli ei ole lähelläkään täydellistä kopiota todellisuudesta, mutta se aina autopeleistä puhuttaessa korostamani asia, realismin illuusio, on kohdillaan. Ajaminen tuntuu oikealta, eri alustat ja sääolosuhteet vaikuttavat ajomalliin uskottavasti ja kokemus on juuri sopivan haastava myös padiohjaimella koettuna.

Ensimmäiset, helpommat rallit eivät ehkä vielä aivan täysin avaa Dirt 4:n hienoutta, mutta kun uralla pääsee etenemään vähän pidempiin ja haastavampiin ralleihin, peli vie mukanaan. Viiden minuutin rutistus läpi korkeuserojen, tiukkojen neulansilmämutkien ja huimien hyppyjen kartanlukijan ohjeiden soljuessa korviin ja kanavoituessa millintarkoiksi ohjausliikkeiksi on parhaimmillaan hiuksia nostattava trilleri. Mitä pidemmälle pääsin pelissä, sitä enemmän mielen valtasi lämmin ”tätä olen kaivannut kaikki nämä vuodet”-tunne.

Nuotitukseen on kiinnitetty mukavasti huomiota. Tarjolla on useampi eri kartanlukija ja nuottien rytmityksen voi myös säätää haluamakseen. Hauskana yksityiskohtana kartanlukija ei ole vain asetus menussa, vaan erikseen palkattava osa tallin henkilökuntaa.

DIRT 4

Nopeasti ajamisen ohella rallissa on myös tärkeää muistaa pitää auto kunnossa maaliin saakka. Rallien pidentyessä haaste korostuu, sillä huoltotaukoja ei pidetä jokaisen erikoiskokeen jälkeen ja taukojen pituus on myös rajoitettu. Mitä pinkeämpään kuosiin autonsa virittää, sitä herkemmin osat myös hajoavat. Toisaalta asiantuntevampi mekaanikkotiimi hoitaa korjauksetkin vikkelämmin.

Pelin tätä osa-aluetta tuodaan mukaan vähän kerrassaan. Aluksi huoltokatkot riittävät vallan mainiosti, mutta pelin edetessä kiusaus varustaa auto niillä kaikkein herkimmillä osilla kasvaa ja pian korjausten kanssa joutuu tasapainottelemaan kunnolla.

Matkan varrella hajoavat osat vaikuttavat ajettavuuteen aidosti ja auton saa rysäytettyä myös sellaiseen kuntoon, ettei jatkaminen onnistu lainkaan. Muodikas ajan kelaaminen taaksepäin puuttuu, mutta erikoiskokeen saa aloitettua tarvittaessa uudestaan. Uudelleenaloituksia on tosin tarjolla vain vaikeustasosta riippuva rajoitettu määrä. Tasapaino nautittavan pelikokemuksen ja haastavan realismin välillä osuu kohdilleen.

DIRT 4

Pientä kitkaa rattaissa

Hieman arcademaisena simulaatiorallikokemuksena Dirt 4 on juuri sitä, mitä lääkäri määräsi. Dirt Rallya pelanneet voivat toki kysyä, kuinka paljon uutta peli tuo jo ennestään hyvään rallikokemukseen. Your Stage -toiminnallisuus voi olla yksi hyvä vastaus tähän kysymykseen.

Lisenssoinnin puuttumisen vuoksi Dirt 4 ei esittele aitoja ralleja tai erikoiskokeita. Kaikki pelin erikoiskokeet on luotu uudella Your Stage -toiminnolla, joka rakentaa reitin proseduaalisesti ennalta annettujen parametrien pohjalta. Your Stage annetaan myös pelaajan itsensä käyttöön, joten erilaisia rallikokemuksia voi luoda teoriassa loputtomasti. Toki tietyt mutkat ja maastonmuodot käyvät lopulta tutuiksi, mutta ennen sitä mittariin ehtii kertymään kilometri jos toinenkin.

Rallin ohessa tarjottava sisältö jakaa tunteita vähän enemmän. Rallicrossi on mukava bonus, vaikka jääkin kokemuksena lopulta hieman ohkaiseksi. Rantakirppukisat ja avolavahurjastelut sen sijaan jättivät itseni aika kylmäksi. Liukasteleva ajotuntuma avautuu harjoittelemalla, mutta erityisesti törmäilevä tekoäly on omiaan aiheuttamaan turhautumista. Jos tämä osuus olisi pelin ydinsisältöä, pelin loppupisteet olisivat jääneet huomattavasti alhaisemmiksi.

Moninpelin puolella tarjotaan kahta lähestymistapaa. Radoilla ajettavia pelimuotoja pääsee tahkoamaan parhaimmillaan seitsemän muun pelaajan voimin. Teknisesti homma toimii, mutta syystä tai toisesta aikaa tuntui kuluvan enemmän odotteluun kuin ajamiseen. Päällimmäiseksi tunteeksi jäi se, että moninpelattavaa rata-autoilua kaipaavalle Dirt 4 ei ehkä kuitenkaan ole se kaikkein paras vaihtoehto.

Haastemoodi puolestaan koostuu yksinpelin puolelta tutusta rallista, mutta oikeita ihmisiä vastaan. Muita autoja tai edes näiden haamuja ei tiellä nähdä, mutta jo pelkkä tietoisuus siitä, että väliaikojen takaa löytyy aitoja ihmisiä tekoälyn sijaan tuo ajamiseen kivaa lisäkutkua. Haastepeliä jaksaa ajaa pitkään senkin jälkeen, kun urapelin tarjoilemat rallit on koettu.

Muun toteutuksen puolelta löytyy vielä muutama kauneusvirhe. Valikot on rakennettu niin, että ainakin konsoliversiossa joutuu välillä peruuttelemaan liikaa jos tahtoo esimerkiksi tarkistaa sähköpostinsa sisällön tai huoltaa tiimiään. Jos näihin toimintoihin löytyy oikoteitä, ne on piilotettu sen verran lahjakkaasti, että käyttöliittymäsuunnittelu ansaitsee risuja joka tapauksessa.

Asiat ovat kuitenkin kokonaisuuden kannalta melko hyvin kunnossa, jos suurimmat valituksen aiheet nousevat esille ajamisen sijaan käyttöliittymän puolella. Kokonaisvaltaisena ajokokemuksena Dirt 4 ei yllä vielä aivan yhtä orgastiselle tasolle kuin usein hehkuttamani Forza-sarja eikä se varmasti vastaa tiukimpien simulaatiokuskien vaatimuksiin. Colin McRae Rallyn perinnön perään haikaileville se on sen sijaan pakko-ostos. Nyt kolkutellaan jo huikeuden porteilla ja jos suunta pysyy samana, niin sarjan seuraava osa tavoitteleekin autopelien ihan terävintä kärkeä.

 

DIRT 4

”Pakko-ostos Colin McRae Rallyn perinnön perään haikaileville – Dirt 4 kolkuttelee huikeuden porteilla.”

Muropaketin uusimmat