Uusimmat

DJ Hero 2 (PS3, Wii, Xbox 360)

04.11.2010 13:07 Miikka Lehtonen

Tekijä: FreeStyleGames
Julkaisija: Activision
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PlayStation 3, Wii, Xbox 360
Pelaajia: 1, 2-3 (samalla koneella, kaksi turntablea ja mikrofoni), 1-2 (battle)
Pelin kotisivu: http://www.djhero.com
Miikka Lehtonen

 

DJ Hero on hyvä esimerkki siitä, miksi pelejä ei kannata koskaan teilata suoralta kädeltä. Ensimmäisen puolivuotisensa aikana peli seisoi kauppojen hyllyllä yleisenä vitsinä. Sitten kehut kiersivät pelaajilta toiselle ja yksi toisensa jälkeen huomasi, että DJ Hero olikin hyvä peli.

Eikä pelin tarina tähän päättynyt, sillä se sai monia yllättäen jatko-osan. Mukavasti jatko-osa ei myöskään ole pelkkää rahastusta, vaan DJ Heroa on parannettu useilla merkittävillä tavoilla.

Pintapuolisesti pelit ovat yhä selvästi samasta puusta veistettyjä. Ideana on leikkiä DJ:tä ja vinguttaa ja scratchata tiensä läpi 83:n miksauksen. Soittimena toimii miksausdekki, jonka eri toimintojen kanssa riittää reippaasti tekemistä.

Minut DJ Hero hurmasi paitsi hyvällä musiikillaan, myös sillä, että se on oikeasti paljon monipuolisempi peli kuin keskiverto kitarasankarointi. Jo alussa pääsee tekemään monipuolisia asioita: scratchaamaan levyä, aktivoimaan sampleja nappuloita painelemalla, vaihtelemalla äänikanavia crossfaderin kanssa ja niin edelleen. Ja kun peli siitä etenee, homma menee suorastaan hektiseksi.

Kitarapelien kanssa tulee harvoin tuskanhiki, mutta DJ Herossa se on lähellä, kun pitäisi tehdä saumattomia scratchauksia kahdella äänilähteellä vuorotellen ja samaan aikaan vaihdella toisella kädellä nopeaan tahtiin äänikanavaa.

Haastetta riittää ja mikä parasta, homma tuntuu siltä, kuin sen pitäisi: olo ei ole sellainen kuin kehitystiimi olisi pistänyt peliin haistatteluosuuksia kasvattaakseen vaikeustasoa, vaan kaikella on konkreettinen 1:1-suhde musiikkiin. Kun raidalla vaihtuu äänikanava, sinäkin vaihdat. Kun biisissä aktivoidaan sample, sinäkin aktivoit. Pahuksen hauskaa, ja DJ Hero 2 parantaa entisestään.

Luovuutta peliin

DJ Hero 2:n kantava teema oli luovuuden tuominen peliin. Ykkösosassa wannabe-DJ ei päässyt toteuttamaan itseään kuin spämmäämällä ”Yeah Boyeee!” –samplea tai dub-sireeniä tietyissä kohdissa biisiä. Nyt mukana on todellisia freestyle-osuuksia.

Osassa freestyle-osuuksista naputellaan yhä sampleja, mutta nyt ne on valittu kiinteästi biisiin sopivaksi ja pisteitä jaetaan sen mukaan, miten hyvin naputtelu sopii kappaleen tempoon ja tyyliin. Toisissa osuuksissa pääsee vapaasti miksaamaan kahden kanavan välillä ja pisteitä jaetaan jälleen sen mukaan, miten hyvin homma sopii kappaleeseen. Mukana on myös freestyle-scrathausta, jossa pelaaja pääsee vinguttamaan ja kumittamaan levyä oman rytmitajunsa mukaan.

Tämä kuulostaa paperilla aika mitäänsanomattomalta uudistukselta, mutta käytännössä vaikutus on suuri. Kun pääsee kappaleeseen kunnolla sisään, freestyle-osuuksilla voi kahmia huikeita pistepotteja ja ne todella kuulostavat hyviltä.

Pelin suurimpana fokuksena on kuitenkin ollut sosiaalisuus. Alakulmassa oleva tekstikenttä ilmoittelee jatkuvasti kaverien tekemistä tuloksista ja kaverilistalleen voi lähetellä myös haasteita. Sosiaaliseen pelaamiseen kuuluu myös moninpeli, joka on selvästi ykkösosaa parempi. Pelaajat voivat soittaa joko yhdessä tai toisiaan vastaan, joko vuorotellen kappaleiden osista tai kisaten siitä, kuka soittaa pienemmät kappaleen osat tarkemmin ja paremmin.

DJ Hero vs Top 40

Erikoisempi uudistus on se, että pelistä löytyy myös tuki laulajalle. Ykkösosassakin oli toki mikkituki, mutta silloin se toimi enemmänkin ns. hype manin roolissa ja antoi jonkun vielä DJ:tä kännisemmän pelaajan huudella siihen kannustuksia ja örinöitään biisien aikana.

Nyt lauletaan oikeasti, mikä osoittautuu nopeasti aivan sairaan vaikeaksi hommaksi. Syy on selvä: vaikka kappaleet koostuvat tutuista biiseistä, ne on miksattu uuteen iskuun. Ei auta, vaikka Warren G:n Regulators olisi tuttu biisi, kun sen sanoituksen joukkoon on yllättäen ja ilman varoitusta miksattu Nellyn Hot in Herre –pätkiä.

Ja tästä pääsemmekin siihen pelin ratkaisevimpaan kysymykseen, nimittäin biisilistaan. Rehellinen tunnustus: itse pidin ykkösosan soundtrackista paljon enemmän. Se otti enemmän riskejä ja teki rohkeampia miksauksia. Kakkososassa teeman on ollut top 40 –kama ja vaikka miksaukset ovat yhä kuunneltavaa kamaa, kuuntelisin silti mieluummin ykkösosan biisejä.

Mutta sehän ei onnistu, sillä peli ei tue ykkösen biisien siirtämistä. Syy tähän on tiettävästi se, ettei kehitystiimillä olisi mahdollisuuksia lisätä ykkösosan biiseihin uusia freestyle-osioita tai muita tarpeellisia komponentteja, jotta ne olisivat täysin yhteensopivia esimerkiksi moninpelitilan kanssa. Harmin paikka, mutta sentään ykkösosan DLC:t saa kohta mukaan kakkososaan ilmaisen päivityksen avulla.

Ja tämä onkin oikeastaan pelin ainoa ongelmakohta, eikä sekään edes ole fataali. En itsekään saanut musiikista näppyjä ja jos oma makusi on lähempänä pelin tarjontaa, tykkäät siitä vielä enemmän. Joku tulee varmasti taas valittamaan ja itkemään siitä, että pelissä ei kuulla eurodancen suuria nimiä, mutta heiltä menee pointti ohi: DJ Hero keskittyy nimenomaan amerikkalaistyylisten turntablismiin, jossa miksataan livenä. Ja siinä peli onnistuu erinomaisen hyvin.

 

Toinen mielipide

Muutaman vuoden aikana julkaistut kymmenet erilaiset Guitar Herot, Rock Bandit ynnä muut sekä niiden enemmän tai vähemmän vuosittain parannellut soittimet ovat ajaneet musiikkipelien suosion suohon yllättävänkin nopeasti. Myös DLC-laannukset ovat jossain määrin tehneet uusien pelien hankkimisesta turhaa. Näistä syistä minunkin oli vaikea innostua DJ Herosta. Tämä oli suuri virhe, sillä se tarjoaa oikeasti täysin uudenlaisen kokemuksen, joka muistuttaa siitä miksi erilaiset musiikkipelit ovat aikoinaan nousseet niin suosituiksi.

DJ Hero palauttaa suoraan aloittelijan pallille riippumatta siitä kuinka paljon pelaajalla on aikaisempaa kokemusta musiikki- ja rytmipeleistä. DJ Hero on niin erilainen tuotos, että jos pyrkii tutoriaalista suoraan Hard- tai vielä vaikeamman tason tiskijukan hommiin, saa miksauksen lopuksi tuskin edes yhtä tähteä pistesaldollaan. Tutoriaali saa homman vaikuttamaan helpolta, mutta siinä vaiheessa kun peli tykittää pahintaan pelaajaa kohti, aivokapasiteetti ei riitä seuraamaan kaikkea mitä pitäisi tehdä ennen kuin on sisäistänyt kontrollit täydellisesti.

Sekin yllättää kuinka mukavaa DJ Heron pelaaminen on, vaikka pelin musiikkitarjonta on viime aikojen pahinta hittikamaa. Kaiken maailman Eminemit ja 50 Centit aiheuttavat edelleen inhoreaktioita, mutta erilaiset miksaukset tekevät niistäkin siedettäviä pelata. Jatko-osan harmittavin puoli on Daft Punkin ja vastaavanlaisen materiaalin vähyys, sillä ensimmäisen DJ Heron Daft Punk -miksaukset olivat pelin parasta antia. Sen sijaan räppi ja R ’n B ovat turhankin suuressa roolissa. Jotain magiaa tässä pelissä kuitenkin on, koska niitäkin jaksaa pelata, vaikkei itse artisteista ja heidän tuotannostaan pidäkään.

Jos musiikkpeleihin siis löytyy enää yhtään kiinnostusta, mutta Guitar Herot ja Rock Bandit tuntuvat loppuun asti kulutetuilta, DJ Hero on hyvä pitää mielessä joululahjoja miettiessään. Miksauspöytä/levysoitin-ohjainkin on sopivan pieni kooltaan, joten DJ Heron pelaaminen ei valtaa koko olohuonetta ja sen saa näppärän nopeasti säilöön hyllyyn tai kaappiin.

Petteri Kaakinen

 

 

Lisää upeita pelivideoita Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet.

 

Lisää aiheesta

DJ Hero (PS2, PS3, Wii, Xbox 360)

Olettekos muuten huomanneet, että musiikkipelit ovat nykyään ällistyttävän suosittuja? Erityisesti Activision rypee niiden ansiosta valtavien taalavuorten päällä. Kasoja kasvatetaan seuraavaksi laajentamalla musiikkipelien skaalaa Guitar Heroista ja karaokeista DJ:n ja bailukansan maailmaan.

Ibizaa! Bailaa! DJ-superstaraa! Ihqudaa! Mutta miten uudentyyppinen bailupelaaminen toimii käytännössä?

Lue myös

Dead Space: Ignition (PS3, Xbox 360)

Fallout: New Vegas (PC, PS3, Xbox 360)

Last Window: The Secret of Cape West (DS)

Legend of Guardians: The Owls of Ga’Hoole (PS3, Wii, Xbox 360)

Raving Rabbids Travel in Time -ennakko (Wii)

Sonic the Hedgehog 4 Episode 1 (PS3, Wii, Xbox 360)

Super Meat Boy (Xbox 360)