Uusimmat

Edna & Harvey: The Breakout (PC)

17.12.2013 19:15 Pekka Leinonen

Tekijä: Daedalic Entertainment
Julkaisija: Daedalic Entertainment
Testattu: PC Windows 7 64-bit, i-7 4770k, Geforce GTX 770, 16 Gt muistia
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows XP/Vista/7, Pentium 1 Ghz tai vastaava, 1 Gt muistia, Directx-yhteensopiva; vähintään 64 megatavua videomuistia, 2 Gt levytilaa
Pelaajia: 1
Muuta: Ladattava peli, hinta noin 15e, saatavilla myös jatko-osa
Pelin kotisivu: http://edna.daedalic.de
Arvostelija: Pekka Leinonen

Edna & Harvey on yksi mielenkiintoisimmista tapauksista seikkailupelirintamalla hetkeen. Vaikka peli julkaistiinkin jo pari vuotta sitten, niin se ilmestyi Steamiin ja siten laajempaan jakeluun vasta hiljattain. Ilmeisesti projekti oli alkanut yliopistokokeiluna ja täydestä screwball-meiningistä huomaa, että suunnitteluringissä on nautittu muutakin kuin kansalaisluottamusta. Jos mielisairaalassa olisi näin hauskaa reaalimaailmassa, niin poikkeaisin visiitille ja alkaisin kirjailijaksi.

Se alkoi alkuvalikosta

Se on hyvä, ettei pelistä tarvitse tietää mitään etukäteen tai edes katsoa alkuvideota jota ei ole, kun jo ensimmäisestä kuvasta tajuaa mistä on kysymys.

Pehmustettu huone. Hahmo jonka toinen silmä katsoo ei mihinkään ja toinen tyhjyyteen. Olemme hullu. Ehkä. Emme muista mitään muttakovasti tekisi mieli lähteä liikenteeseen. Selvitetäänpä asiat yksi kerrallaan.

Tehtävä yksi: ulos sellistä.

Tehtävä kaksi: ulos koko hemmetin hullujen huoneelta.

Tehtäväkolme: palauta muisti

”Etkö ole samaa mieltä kanssani, Harvey?” ”Jo vain Edna” ”Hetkinen mitä? Osaako pehmolelu puhua?”

”Tietysti. Kannattaa ehkä silti muistaa että olen projektio mielestäsi. Aattelin että Jeesaan palauttamaan muistisi ja meidät pakenemaan.”

Ehkä olemmekin peltisen veräjän takana syystä ja hyvästä… No, tehtävät on jo annettu eli hihat heilumaan. Minkä takia minä aina saan lyhyen tikun?

Ihmistivolissa

”Rakas päiväkirja. Tämä oli omituinen päivä. Vai oliko se sittenkin kymmenen vuotta? No minulle se oli yksi päivä.

Havahduin neljän seinän sisältä kauhtunut sairaalaviitta päälläni. Se oli typerää. Koputin ovea josko joku avaisi sen.

Pah! Ovenvartija ei suostunut keskustelemaan kuin minigolfista. Käskin häntä murskaamaan kallonsa typerällä mailallaan. Hän ei tainnut pitää siitä. Joka tapauksessa huoneessani oli pakotie. Ilmanvaihtokanava!

Kulkemiseni vain esti kirottu ritilä ja ruuvit. Onneksi pehmoleluystäväni Harvey muisti, että osasin joskus avata ruuvit ilman työkaluja. Hän tempomorffasi minut menneisyyteeni, jonka vaikutuksesta muistin tuon hienon taidon. Mikä ihmeen sana on tempomorffaus?

Ryömiessäni ilmanvaihtokanavaa kuulin sairaalan johtajan puhuvan alaiselleen, että he tosiaan pyyhkivät mieleni tarkoituksella! Lohdutukseksi olen kuulemma aina onnistunut palauttamaan sen. Hetken kuluttua opin, että isäni oli syyllistynyt murhaan ja tuomittu kuolemaan. Ei voinut olla! Kaikki oli selvitettävä. Tällä kertaa lopullisesti.

Tehtävä neljä: todista isän syyttömyys.

Melko pian tuli selväksi ettei täältä noin vain kävellä ulos. Hoidin pari vartijaa tieltänijuuri oikealla tavalla. Pian tapasin muita laitoksen asukkaita. Heidät kohdatessaan tunsin, etten totisesti kuulu tänne. Kohtasin muun muassa mehiläiseksi pukeutuneen sivistyneen miehen, tyhjään luuriin osakekauppaa tekevän liituraidan, kosmisia aaltoja henkarilla vastaanottavan supersankarin, lakanaksi itseään luulevan miehen (vai oliko se oikeasti lakana joka luuli olevansa mies?) ja nyt kun miettii, niin… Olikohan hyvä idea saattaa yhteen hieman liian monta ilopilleriä syönyt nainen ja maailman masentunein mies? Ja päästää se lukkomestari vapaaksi? No, tuskinpa ilman heitä kirjoittaisin tätä.”

Kuka puhuu suullani?

Edna ja pehmolelunsa arvioivat ääneen kaikkea omalla järjettömällä tyylillään. Kriittistä pelinautinnon kannalta onkin

A: Heittää aivot narikkaan tai vähintään omata huumorintaju.

B: Tottua päähenkilön ääninäyttelyyn, joka ainakin minun mielestä sopi rooliin lähes *täydellisesti*

Puhetta tulee niin paljon että ei mitään järkeä. Kaikkea voi kokeilla kaikkeen, lähes jokaiselleobjektille voi puhua, yrittää poimia sen tai vain katsoa mokomaa. Lähes aina seuraa omanlaisensa kommentti joko Ednan tai Harveyn suusta.

Luota minuun, saatan olla insinööri

Useimmiten ongelmat ovat seikkailupelikauraa, mutta välillä pitää nyrjäyttää aivojaan edetäkseen. Näissäkin tapauksissa on logiikkansa, omalla tavallaan.

Ihmettelin loppupuolella, että minkä takia inventaario tulee täyteen, vaikka esineiden käyttötarkoitus oli selvästi täytetty. Hetken pohdittua: vain sen takia että niitä voi kokeilla tai yhdistellä muualle aivan vain repliikin tai achievementin takia. Nerot eivät toista itseään. Kokeilkaa kaikkea kaikkeen,vaikkette olisikaan jumissa.

Koodaajani tarvitsee tätä paikkaa enemmän

Ja neljättä seinää rikotaan niin,että sillä romahduttaisi WTC:n kerros kerrokselta ylhäältäpäin.

Sääli että tekijätiimi oli samassa laitoksessa loppuun palaneiden pelintekijöiden tukiryhmässä. Ehkä muuten olisi seuraavan kappaleen ongelmien ratkaisuun ollut enemmän aikaa.

Missä minä olinkaan?

Pelinautintoa häiritsevät tekniset ongelmat. Välillä Edna ei halua totella käskyjäni. Että menes nyt tonne jumalauta! Saattoi mieluummin kävellä seinän sisään (vai oliko ympäristö illuusiota?). Tai piru käytä sitä esinettä, kato nyt sitä, siinä on objekti, huomaa nyt se, ota se! Pahimman bugin kohdalla kieli täytyi vaihtaa saksaksi, tai peli jumittui siihen. Sääli etten osaa saksaa. Piti ihan katsoa läpipeluuohjetta. Ainakin testikokoonpanolla pelillä oli satunnainen kaatumisneuroosi, ilman minkäänlaisia vikaraportteja tai varoituksia.

On hyvin harmillista ettei tuollaisten asioiden takia voi antaa arvosanaksi enempää muuten niin hauskalle tekeleelle. (ehkäpä jok. suostuu peukaloon silti)(toim.huom: ei suostunut, bugit ja kaatuilu heikentävät peukkupotentiaalia liikaa -jok)

Verhon taakse

Lopetus oli jälleen kerran odotettavissa mutta sillä ei ollut mitään väliä, kun vainantoi sen juonen mennä ja piti matkan ajan hauskaa. Ellen jo painottanut tarpeeksi, niin peli on todella absurdi. Absurdi? Mikä se on? Minusta tuntuu että olen kuullut sanan jossain…  Jotain syötävää? Sitä on maistettava!

 Anteeksi keskeytys, luulin kuulleeni ääniä

”Rakas päiväkirja. Olen nyt viimein kotona. Myönnän kyllä että saatoin epäsuorasti vaikuttaa parin henkilön hengenmenoon, mutta en oikeasti tarkoittanut sitä, aivan tosi!” Tiskit on muuten jäänyt tiskaamatta ja ikkunat pitäisi pestä -Edna”

 

Lisää aiheesta

Baldur’s Gate II Enhanced Edition (Mac, PC)

Goodbye Deponia (PC)

Legend of Zelda: A Link Between Worlds (3DS)

Oceanhorn (iOS)

Lue myös

Castlevania: Lords of Shadow – Mirror of Fate HD (PS3, Xbox 360)

Deus Ex: Human Revolution Director’s Cut (Wii U)

Pac-Man Championship Edition DX+ (PC)

Super Mario Bros. 2 VC (3DS)