Final Fantasy XI (pc, PS2)

Final Fantasy XI on alkujaan PlayStation 2:lle suunniteltu tuhansien pelaajien verkkoroolipeli, joka on julkaistu nyt myös pc:lle. Konsoli- ja pc-pelaajat pelaavat samoilla palvelimilla ja voivat seikkailla yhdessä, oli pelikoneena mikä tahansa. Nyt peli myös Eurooppaan, mutta ei kokonaisena – meikäläisille rajoille tulee vain pc-versio. PlayStation 2 -versio vaatii kovalevyn, jota ei näillä näkymin lanseerata ollenkaan Euroopassa.

Final Fantasy XI ei eroa idealtaan tai pelillisesti juurikaan muista lajityypin peleistä, kuten esimerkiksi mittapuuksi muodostuneesta EverQuestista. Pelin valtti onkin Final Fantasy -sarjan henki ja visuaalisuus. Etenkin japanilainen fantasiatunnelma on virkistävää vaihtelua länsimaisille vaihtoehdoille.

Rakenteellisesti FFXI noudattaa verkkoroolipelien peruskaavoja niin hyvässä kuin pahassakin. Tarjolla on laaja ja monipuolinen Vana’dielin fantasiamaailma tutkittavaksi, sadoittain erilaisia tehtäviä sekä teilattavia hirviöitä. Pelaajat voivat valmistaa omia esineitään, varustaa ja kehittää hahmoaan useissa eri ammateissa sekä tietenkin ystävystyä muiden pelaajien kanssa.

Toisaalta pelin aloittaminen on äärimmäisen vaikeaa ja yksipuolista. Sen saloihin perehtyminen vie valtavasti aikaa, hirviöiden kanssa on pakko taistella hahmon kehittymisen kannalta ja yksin pelaaminen on alun jälkeen täysin mahdotonta.

Alussa pelaaja luo itselleen hahmon muutamasta eri rodusta ja ammatista. Tämän lisäksi pelaaja valitsee myös kotimaansa pelin kolmesta eri kuningaskunnasta. Tällä on tärkeä merkitys, sillä jokaisella kuningaskunnalla on omat tarinalliset tehtävänsä pelimaailmassa. Ammatit ratkaisevat pitkälti sen, mitä pelihahmo osaa. ne on tasapainotettu hyvin tasapainotettu ja erojakin on ratkaisevasti. Kaikilla on paikkansa pelaajaryhmissä. Perusmaksulla FFXI antaa pelaajan käyttöön vain yhden hahmon, useammat hahmot maksavat lisää noin euron kuukaudessa. Ratkaisu on outo, mutta toisaalta hahmonsa ammattia voi vaihtaa mielensä mukaan ilman rangaistuksia.

Ryhmässä sen salaisuus

Tavallisen hirviöjahdin lisäksi FFXI tarjoaa monenlaisia tehtäviä. Satojen, melko yksinkertaisten perustehtävien lisäksi pelissä on pelin tarinaan sidottuja tehtäviä. Jokaisella kuningaskunnalla on omat tarinalliset tehtävät, samoin kuin joka pelihahmolla. Näitä pohjustetaan ja kuljetetaan erityisten välianimaatioiden kautta. Tarinalliset tehtävät ovat pelin parasta antia, ja niissä on myös voimakkaita loppuvastustajia.

Pelaajat voivat valmistaa esineitä ja tavaroita ja myydä niitä huutokaupoissa muille pelaajille, sisustaa omaa huonettaan, hoitaa puutarhaa, kalastaa ja taistella oman kuningaskuntansa valta-alueen puolesta.

Ryhmä on FFXI:n avainsana. Yksinäinen hahmo on heikko jopa korkeilla kokemustasoilla. Jopa yksi satunnainen hirviö riittää tappamaan kokeneenkin yksinäisen hahmon, joten tämän on pakko pelata muiden kanssa. Sekään ei riitä – pelaajan on lisäksi tunnettava roolinsa. Velho, joka ei loitsi taistelussa, tai taistelija joka ei ota hirviöiden iskuja vastaan, ei hanki kavereita .

Pelin tapa rangaista kuolemisesta on myös ongelmallinen. Kuolemisesta menettää kokemusta, mikä voi johtaa tasojen tippumiseen – jälleen yksi syy pysyä ryhmissä yksin seikkailemisen sijaan.

FFXI:n suurin kompastuskivi on sen korkea aloituskynnys. Jo pelkkä pelin asentaminen kaikkine rekisteröinteineen voi viedä jopa tunnin. Tästä suurin kiitos kuuluu pc-pelaajille turhan, konsoliympäristöön tehdyn PlayOnline-palvelun pakollinen asennus ja käyttö.

Alhaiset tasot ovat pelaamisen kannalta tylsiä ja itseään toistavia. Uusi hahmo ei juuri voi poistua aloituskaupunkinsa lähiympäristöstä, jossa kokemusta hankitaan tappamalla samoja jäniksiä ja matoja kirjaimellisesti sadoittain. Peli käytännössä alkaa vasta hahmon päästessä tasolle 20, joten pelaamisessa ennen sitä voi olla melkoisen puurtamisen makua. Ulkoasussa ja käyttöliittymässä näkyvät konsolijuuret. Hiirellä ei käytännössä tee mitään, ja aluksi pelkällä näppäimistöllä ohjaaminen on kankeaa. Kun näppäimet ja itse tehtävät pikakäskyt ovat kuitenkin hallinnassa, ei peliä voisi kuvitella pelaavansa muulla kuin näppäimistöllä.

Kokonaisuutena Final Fantasy XI on samalla tasolla muiden suosittujen verkkoroolipelien tasolla. Siinä on jotain uutta ja erilaista, mutta ei kuitenkaan mitään niin ihmeellistä, että se selkeästi nousisi muiden vastaavien pelien yläpuolelle. Japanilainen fantasiatunnelma on kuitenkin puoleensavetävää.