Formula One 2001 (PS2)

06.06.2001 11:40 | Muropaketin toimitus | 127

Sony Computer Entertainment Europe (SCEE) on laittanut Liverpoolissa toimivan studionsa porukat töihin ja tuonut markkinoille todella hienon ajopelin. Formula One 2001 sisältää suurin piirtein kaiken sen, mitä elävän elämän kisoissa on totuttu näkemään. Ikuisena moottoriurheilufriikkinä hyppäsin kyseisen pelin kabiiniin varsin mielelläni fiilistelemään ajolinjoja.

Arcadesta realismiin

Alkuperäinen Formula One on myynyt yli 5,5 miljoonaa kopiota tähän mennessä ja se on varmasti osaltaan kannustanut panostamaan tämän vuotiseen versioon. Lisäksi tällä kertaa on ollut mahdollisuus aivan toisentasoiseen yksityiskohtaisuuteen tehokkaamman konsolin ansiosta. Tästä johtuen peliä voidaan hyvällä omallatunnolla kutsua simulaattoriksi isolla S-kirjaimella. Simulaation tasoa pääsee toki ruuvaamaan vaikeusastetta pudottamalla. Helpoimmalla tasolla apuja ajamiseen löytyy ja vahinkomallinnuksenkin saa pois päältä, jolloin seiniin voi posottaa varsin surutta ja tuntuma on varsin hallipelimäinen. Vastustajien kierrosajat tosin ovat luvattoman huonoja helpoilla tasoilla ja vaikka radat ovat vaikeita, voittaa kisat aika helposti muutamaan otteeseen rataan tutustuttuaan.

Helposta kannattaa kuitenkin aloittaa, sillä vaikeimmalla vaikeusasteella pelattaessa puolestaan vastus kovenee huomattavasti, eikä apuja enää löydy lukkiutumattomista jarruista ja sutimisenestosta, vaan kaasua täytyy mutkasta ulos tultaessa painaa harkiten ja tasaisesti. Liikaa kaasua tai jarrutus väärään kohtaan ja turva-alueet kutsuvat nopeasti. Asiaan tutustuneet älähtänevät tässä vaiheessa, sillä nykyiselläänhän luistonestojärjestelmä on käytössä jokaisella tallilla. Muistettakoon kuitenkin, että järjestelmä otettiin käyttöön kesken kauden, jolloin itse peli oli jo ollut tovin myynnissäkin.

Realismissa tietysti piisaa vaikeustasosta riippumatta. Tunnelmaa on luotu pienillä kikoilla, kuten lämmittelyajojen aikana varikolla oltaessa. Ruudulla näkyy tilanteen kehitys kaikkien ajajien osalta ja taustalla kuuluu mukavasti toteutettua mekaanikkojen hälinää ja työkalujen kilinää. Radalle lähdettäessä fiilis senkuin paranee. Myöntää täytyy, että kilpailuviikonlopun alussa testikierroksia ajellessa olo on kuin milläkin maailmanmestariehdokkaalla, kun löytää itsensä miettimästä kannattaisiko takasiiven kulmaa sittenkin hieman säätää. Hyvin totetutettu ratojen mallinnus luo omalta osaltaan aitoa tunnelmaa. Vaivaa on todellakin nähty asvaltin teksturoinnista lähtien. Kaikki televisiossakin kommentaattoreiden toimesta hehkutetut mutkat ja töyssyt löytyvät oikeista kohdista ja vaikeuttavat ajolinjan valintaa. Kisoissa pärjätäkseen on opittava jokaisen radan ominaisuudet mutkista ulostuloineen ja jarrutuksineen.

Ne kuuluisat taktiset kuviot

Varikon uumenissa pääsee tosissaan auton kimppuun. Kaikkea mikä säädettävissä on, saa ruuvata. Polttoaineen määrä, rengasseos, siipien kulma, varikkotaktiikka, jousitus, koko hoito. Varikkopysähdysten suunnittelu tosin ei näyttele suurta roolia, ellei aio ajaa täyspitkää kilpailua. Sellaiseenkin voi lähteä jokseenkin surutta, sillä koko kaksituntista ei ole pakko ajaa yhteen menoon. Pelin voi nimittäin tallentaa aivan koska tahansa kilpailun aikana. Täyspitkässä kilpailussakaan ei varikolla käynti silti ole niin vaikeaa kuin oikeasti, sillä varikolle tultaessa kierrosrajoitin estää ylinopeuden varikkosuoralla, eikä pelaajalla ole kontrollia autoon pysähdyksen aikana. Itse asiassa pysähdys on tässä tapauksessa väärä sana, sillä auto vain ajelee itsekseen varikkosuoran läpi rajoittimen pöristessä. Joka tapauksessa varikolla joutuu käymään jossain vaiheessa ja se luo tietysti lisää aidon kilpailun tunnelmaa. Suurin vaara varikkokäynneissä on varikolta ulostulo, sillä kolmeasataa ohitse kiitävää formulaa on yllättävän vaikeata väistää kun itsellään on vauhtia ehkä puolet siitä. Jotenkin jäi kuitenkin kaipaamaan sellaista aitoa varikolla käyntiä, jossa olisi joutunut itse parkkeeraamaan tiimin keskelle renkaidenvaihdon ynnä muun ajaksi.

Vastustajien tärkeys ja törkeys

Kuten urheilussa yleensä, on tärkeää ottaa vastustajat huomioon. Tämä tulee jotenkin ärsyttävällä tavalla esille Forumula One 2001:ssä. Kierroksella ohitettavat eivät tunnu välittävän pätkääkään siitä kuka takaa tulee, eikä tietä ainakaan anneta kirveelläkään. Kilpailutilanteessa tämä on tietysti täysin ymmärrettävää, mutta kun sama pätee varikolta ulos tuleviin kilpakumppaneihin, jotka heittävät auton optimaaliselle ajolinjalle välittämättä siitä tuleeko joku takaa kaksi kertaa kovemmalla vauhdilla. Seurauksena näistä törttöilyistä on yleensä iso läjä romua pitkin rataa ja sen myötä useita keskeytyksiä. Onhan se tietysti niinkin, että radalla täytyy olla tarkkaavainen, sillä kuten aidoista kilpailuista on tullut nähdyksi, kaikki kilpailijat eivät tiedä miksi heillä on autossaan kaksi peiliä. Tekoäly tuntuu näistä seikoista huolimatta erittäin hyvin toteutetulta. Kaikilla kuljettajilla on selkeä halu menestyä ja sijoituksista taistellaan myös tekoälykuljettajien kesken täysillä.

Yhteenveto

Kaiken kaikkiaan SCEE:n Liverpoolin studiolla on tehty loistavaa työtä. Formula One 2001 on kaikkea sitä, mitä formulasimulaation pitääkin olla. Ehkäpä seuraavaan versioon saadaan vielä kaikki oheistoiminta, joka formulasirkuksen ympärillä pyörii mukaan. Olisihan se hienoa lukea vielä lehdistä kuinka kuljettajat syyttelevät toisiaan vääristä välineistä ja vaaratilanteiden aiheuttamisesta. Tallimääräykset voisivat myös olla hauska taktinen vaihtoehto. Mutta ei makeaa mahan täydeltä, tämä peli toimii tällaisenaan juuri niin kuin pitääkin.

 

Kehittäjä: SCEE
Julkaisija: SCEE
Kotisivu: Formula One 2001
Maahantuoja: Egmont Interactive