Hatoful Boyfriend (Linux, Mac, PC)
Tekijä: Mediatonic, Hato Moa
Julkaisija: Devolver Digital
Testattu: PC Windows 7 64-bit, AMD Phenom II X4 965 3,41 GHz, 8 Gt muistia, NVIDIA GeForce GTX 760
Saatavilla: Linux, Mac, PC
Laitevaatimukset: PC Windows XP tai uudempi, 1 Gt muistia, 300 Mt levytilaa. Ei toimi Windows Vistalla.
Pelaajia: 1
Muuta: Ladattava peli, hinta 7,99€ (Steam)
Pelin kotisivu: Hatoful Boyfriend
Arvostelija: Kalle ”HCJorma” Lounela
Oletko koskaan miettinyt miltä tuntuisi saada oma pulumies viereen sohvalle köllimään? En minäkään. Siksipä juuri lähdin avartamaan mieleni maailmaa nappaamalla yliannoksen WTF-tabuja. Pillereiden nimi oli Hatoful Boyfriend ja se pisti minut sulkapukuista miestä metsästävän ihmisneidin kenkiin. Onnistuinko metsästyksessäni? Kyllä, jos tavoitteena oli saada ilmainen matka höyhensaarille.
Lukemisesta…
Kaiken järjen mukaan visuaalisten novellien tavoite ei ole nukuttaa lukijaansa. Hatoful Boyfriend yritti tarjota todella outoa lukukokemusta sokerihumalassa keksityillä vitseillä höystettynä, mutta homma ei mennyt putkeen.
Vitsien lisäksi mukana oli viittauksia Aleksanteri Suuresta Pokémoniin, mutta ne vain sekoittivat hämmentävää pillerisoppaa entisestään. Lopulta tylsistyin ennalta-arvattavan outoihin sutkautuksiin, jotka olivat samaa tasoa kuin tekemässäni tekstiseikkailussa. Sattumanvaraisimpia rivejä pohtiessa sain hyvän kuvan miltä koekaniineistani tuntui, kun he silloin joskus joutuivat lukemaan teostani. Ei ole hyvä merkki pelin viihdyttävyydelle, jos pystyn kirjoittamaan yhtä päätä sekoittavaa tekstiä käskystä.
Pururadan kuningas oli aggressiivinen heti kättelyssä.
… luovutukseen
Kuten kaikki minun kikkareeni lukeneet, jätin pulurakkauden tavaamisen sikseen ennen aikojaan. Jaksoin panostaa kahden valloituksen ajan, mutta sitten tylsyys painoi silmäluomia kiinni. Tietenkin taustatiedot hoidin kuntoon lukemalla jokaisen tarinapolun tiivistelmän. Lopulta selvisi, että olin pelannut juuri ne kaksi tylsintä tarinaa: opettajan ja rikkaan, maailman toiminnasta tietämättömän pojan. Muina vaihtoehtoina olisi ollut pääni päätyminen purkkiin tai poikaystävän saaminen vanukasjumalasta. Mutta ei, minä tyttö menen rakastumaan opettajaan, joka ei osaa edes vastata syviin tunteisiini.
Luulen, että geneeriset tarinapolut on lisätty ihan tarkoituksella. Mikään ei ole kuluneempaa kuin rakastua lapsuudenystäväänsä tai lukutoukkaan kirjastosta. Niistä olisi voinut vääntää hyvät vitsit. Olisi voinut. Vitsien puute saattaa selittyä sillä, että molemmat reitit yrittivät olla koskettavia. Minua ei tosin jaksanut kiinnostaa mitä vajaa tunti sitten tapaamalleni pululle kävi.
Geneerisyyden sääntöjä noudattaen mukana on tietenkin reitti, jonka avautuminen vaatii muiden valloitusten pelaamisen. Tällä kertaa valloitusmestarointi ei avaa sen kaikista isotissisimmän naisen tarinaa. Sen sijaan tarjolla on selitys miesten taustoihin ja erään henkilön ruumiinosat, jotka löytyvät laatikosta. Myös pulumaailman historiaa avataan järkevähköllä selityksellä, jonka olisi minun puolestani voinut kertoa heti pelin alussa. Ehkäpä minunkin mielenkiintoni olisi herännyt nukahtamisen sijaan.
Uuden vuoden toiveeni.
Makuuhuoneohjelmoinnin lopputulos
Melkein aina virtuaalisissa kuvakirjoissa on niin sanottu autoplay, jonka nopeutta voi halutessaan säätää. Usein hifistelijät pääsevät säätämään tekstilaatikoiden ja nimien värejä mieleisekseen. Ei Hatoful Boyfriendissä. Pulutekijät ovat lisänneet pikatallennuksen kaveriksi vain pikakelauksen. En ollut laisinkaan tyytyväinen nappulan jatkuvaan paineluun, kun kaipasin seuraavaa tekstisatsia. Olen automaation mies. Linnut eivät selvästi ymmärrä mukavuuskäsitteideni päälle ilmakakan vertaa.
Onneksi vastaan ei tullut yhtäkään pulun munaa. Pikkuveikkojen puuttumisesta huolimatta en suosittele peliä perheen pienimmille, jos joku heistä vaikka tajuaa kinuta joululahjaksi pulurakkautta. Toisaalta saa olla jo aika syvällä netin pimeissä syövereissä löytääkseen tämän lahjalistaansa.
Käyttöliittymän ja tarinan puuttuvia resursseja ei käytetty ainakaan grafiikkaan. Luultavasti netistä napatut pulujen kuvat oli pläntätty yksinkertaisten taustojen päälle. Näin lyhyessä rakkaussimulaattorissa olisi voinut panostaa edes siihen tusinaan taustaan, jotka pelin aikana ehtivät näkymään. Minkäänmoista ääninäyttelyä ei tietenkään ole. Oudoista, komerossa äänitetyistä äänistä vasta olisikin saanut riemun ratkeamaan.
Naiset: näin kieltäydytte kohteliaasti miehen vokottelusta.
Pulupaisti ei maistu kaikille
Hatoful Boyfriend on ideana loistava, mutta toteutus oli vain liian hutiloitu. Näin pienen yleisön hassuttelupelin tekemiseen käytetyt mitättömät resurssit näkyvät liian selvästi. Kaikenlaisia puutteita siis, jotkut haluaa olla puluja niistä viis. Kulttisuosiota on kuitenkin kertynyt jo tarpeeksi, sillä tekijä on julkaissut puolikkaan jatko-osan ja nettisarjakuvan. Selvästi monet ovat kanssani hyvin eri mieltä, joten pulupojille kannattaa antaa mahdollisuus, jos vaikka nappaisikin.
Pelattavana oli vuoden 2014 uudelleenjulkaisu. Fanilevy Holiday Star ei sisältynyt arvosteluversioon.
Puluttelusta kiinnostuneet voivat ladata demon täältä: http://clione.halfmoon.jp/hatoful-boyfriend/english.html
Lisää aiheesta
Killer is Dead (PS3, Xbox 360)
Unfinished Swan (PS3)Tokyo Jungle (PS3)
