Inversion (PC, PS3, Xbox 360)
Tekijä: Saber Interactive
Julkaisija: Namco Bandai
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PC, PlayStation 3, Xbox 360
Laitevaatimukset: Windows XP SP3/Vista/7, Pentium 4 3,46 Ghz / Athlon 64 4000+, 2 Gt muistia, 5 Gt kovalevytilaa, Radeon X800 XT/Geforce GT 420
Pelaajia: 1, 2-12 (internetissä)
Pelin kotisivu:http://www.inversion.com
Arvostelija: Tero Lehtiniemi
Nykyinen konsolisukupolven auringonlaskun aika alkaa olla jo käsillä. Se mikä vielä viisi vuotta sitten vaikutti kivalta, mukavalta ja vakuuttavalta ei vain yksinkertaisesti enää välttämättä toimi. Paitsi jos vanhan sotaratsun päälle kasataan jotain mielenkiintoista, joka onnistuu naamioimaan tekniset puutteet.
Bulletstorm ja Gears of Warit ovat tässä esimerkiksi onnistuneet, samoin Mass Effectit, vaikkei niitä välttämättä samaan kastiin viitsikään niputtaa. Aikakikkailuräiskintä Timesplittersistä tutun Saber Interactive Inversion pyrkii piristämään ikääntyvän teknologian varaan rakennettua Inversion-räiskintäänsä painovoimakikkailulla. Paino sanalla pyrkii.
Inversion on kolmannen persoonan räiskintäpeli, joka sijoittuu geneeriseen lähitulevaisuuden suurkaupunkiin, jonka geneerisiin poliisivoimiin kuuluva geneerinen pääsankari joutuu geneerisen ystävänsä kanssa tyhjästä ilmestyvän invaasion keskelle.
Inversionin suurin ongelma on se, että se ei tee juuri mitään omaperäisesti. Jokainen vastaantuleva vihollistyyppi on käytännössä astetta teknisempi versio Gears of Warin Locust-pahiksista. Hyvänä esimerkkinä voi mainita näiden Lutadores-pahisten Terraformerin, laitteen joka porautuu maasta ja alkaa sylkemään vihollisia ulos kuin Locust-kuoppa konsanaan. Arvatkaa tuhotaanko terraformerit heittämällä niiden sisälle kranaatti? Vastausta ei varmaan tarvitse kertoa.
Yllä mainittu esimerkki ei suinkaan ole ainoa laatuaan, ja paviaanin kaltaisesti ölisevät pahikset yhdistettynä runneltuihin kaupunkimaisemiin luovat pahimman luokan viboja b-luokan Gears-kopiosta.
Ei Inversionia kuitenkaan voi täydellisestä omaperäisyydettömyydestä syyttää: pelin nimen taustalla ei suinkaan ole vanha kotimainen klassikkosketsi, vaan suurkaupunkia piinaava omituinen ilmiö, joka voi esimerkiksi siirtää toiminnan maasta seinille tai vaikkapa täyteen painovoimattomuuteen. Parhaimmillaan painovoimakikkailu on ihan toimivaa, mutta pääasiassa kaikki vastaava on nähty paremmin toteutettuna Dead Spaceissa. Koko ominaisuuden suurimmaksi ongelmaksi jää kuitenkin se, kuinka harvoin sitä itse asiassa hyödynnetään.
Samasta ongelmasta kärsi myös Saberin edellinen peli Timeshift, jossa sinänsä kiva ajanhallintaominaisuus jäi lähinnä puzzleissa tarvittavaksi työkaluksi eikä varsinaiseksi pelikokemuksen muokkaajaksi.
Sanomattakin liene selvää että Inversion ei vakuuta. Se on mielenkiinnoton, innoton ja täysin alkeellisen teknologiansa vangitsema tuotos, joka hyödyntää ainoaa omaperäistä elementtiään aivan liian harvoin ja liian epätasaisella laadulla.
Toinen mielipide
Ei kopioiminen väärin ole. Lähes kaikki taide ja viihde rakentuu muilta lainatun, muokatun ja uudella tavalla yhdistellyn päälle. Siinä vaiheessa, kun kopio on vain kalpea aavistus alkuperäisestä eikä uusiakaan ideoita hyödynnetä kunnolla, herää kuitenkin kysymys teoksen olemassaolon oikeutuksesta.
Inversionin laiska Gears of War -pastissi ei sentään ole surkeinta, mitä tällä pelimaailman laidalla on nähty. Muistammehan vaikkapa Quantum Theoryn kaikin puolin masentavan esityksen. Inversionin helmasynti on toiminnan täydellinen geneerisyys ja mielenkiinnottomuus.
Tarina, se on varsinkin niin höttöistä suttua, ettei moista oikein naamapalmuilematta jaksaisi seurata. Jokin tekosyy on pitänyt keksiä painovoimakikkailulle, mutta tyhjästä ilmestyvät Mad Max -heput ovat paitsi mahdollisimman halpa, myös mielikuvitukseton ratkaisu tähän pulmaan. Puhumattakaan päähenkilön dramaattista mukataiteellisuutta hipovasta emoilusta.
Painovoimakikkailulla oltaisiin pelastettu paljon, ehkä jopa koko peli. Silloin, kun tekijät uskaltavat irrotella ja painovoimasta päästetään irti kokonaan, annetaan varovainen lupaus potentiaalista. Valitettavasti sekin jää käyttämättä, eikä pelkkä putken kääntäminen välillä 90 astetta johonkin suuntaan riitä.
Yhdentekeviä pelejä riittää markkinoilla ja alehintaan niistäkin saattaa saada irti mukavia kokemuksia. Inversion on kuitenkin tavallista harmillisempi tapaus. Ei huonoutensa tai edes yhdentekevyytensä vuoksi, vaan siksi, että pelissä olisi myös ollut rutkasti potentiaalia nousta harmaan massan yläpuolelle. Hyvien mahdollisuuksien hukkaaminen geneerisyyden suohon harmittaa vietävästi.
Juho Anttila
Lue myös
Lollipop Chainsaw (PS3, Xbox 360)
Turtle Beach XP 400 – hyvät kuulokkeet
Dwarf Fortress – iloiset kääpiöt uppoavassa vuoristoluolassaan
