Kirby: Mouse Attack (DS)

HAL-Laboratoryn suursyömäri Kirbyn uusin DS-seikkailu tekee omaperäisen ja loistavan Kirby: Power Paintbrushin jälkeen hieman yllättävän käänteen: se on monessa mielessä hyvin perinteinen 2D-ajan Kirby-tasoloikka, jossa esimerkiksi DS:n kosketusnäyttö on lähinnä statistin roolissa. Mutta onko tämä välttämättä huono asia?

Kirbyä aikasemmin tuntemattomille lyhyenä esittelynä, että kyseessä on vaaleanpunaisen hattaran ja pilven välimuodolta näyttävä omituinen otus, jonka tärkeimpiin erikoisominaisuuksiin kuuluvat suunnaton ruokahalu, rajoitettu lentokyky ja kyky ahmia lähes kaikki eteen tuleva suureen suuhunsa. Kun perinteisen sanonnan mukaan kaiken takana on nainen, niin Kirbyn tapauksessa kaiken takana on ruoka.

Näin ovat näppylät myös tällä kertaa. Mouse Attackin uskomattoman dramaattinen tarina saa vieläkin dramaattisemman alkunsa, kun välipalatuokiota viettämässä olleelta Kirbyltä varastetaan juuri ennen ratkaisevaa ensimmäistä suupalaa tämän suuresti himoitsema mansikkakakku. Kakuttomaksi jätetyn Kirbyn katkera katse suuntaa heti ensimmäiseksi kohti paikallista pahista, kuningas Dededeä. Pian kuitenkin paljastuu, että tämän järjettömän varkauden takana on lauma intergalaktisia kaakkurosmoja, joilta herkkupala on luonnollisesti saatava takaisin.

Lähes täysin styluksella kontrolloiden Power Paintbrushin jälkeen Mouse Attack on melkoinen kulttuurishokki. Pohjimmiltaan peli toimii kuin mikä tahansa normaali 2D-tasohyppely, eikä stylus-tikulle aluksi löydy minkäänlaista järkevää käyttöä. DS:n alaruutu on kuitenkin mielenkiintoisesti varattu esittämään Kirbyn suunnattoman muttei pohjattoman mahalaukun sisältöä. Sinne mahtuu kerrallaan tietty määrä erilaisia bonusesineitä, joita pelaaja voi halutessaan yhdistellä tai aktivoida niitä klikkaamalla.

Tikulla silmään

Stylus-tikku kannattaa kuitenkin jättää sille varatulle paikalle, sillä ainakin allekirjoittaneen tassussa harvoin tarvittava stylus-tikku aiheutti lähinnä turhaa itkua ja hampaiden kiristystä, ja Kirbyn mahahappojen toiminnan simuloiminen onnistui helpommin hellästi sormella näpäyttämällä. Voi tietenkin olla makuasia, mutta henkilökohtaisella tasolla tällainen pienimuotoinen taktikointi vähensi turhautumista huomattavasti.

Itse tasohyppely toimii kuitenkin hyvin. Kentät ovat värikkäitä, mielenkiintoisia ja sopivasti täynnä salaisuuksia. Vaikeustaso on Power Paintbrushin tapaan onnellisen armahtava, mutta perfektionisteille tai muuten vain Kirby-fanaatikoille on tarjolla hieman kimurantimpia haasteita jos kaikki kentille kerätyt aarteet mielii saada mukaansa. Tästäkin huolimatta pelin vaikeustaso ja pituus on tasapainotettu sen verran huonosti, että vähänkin näppäräsormisempi pelaaja kahlaa pelin läpi helposti parilla istumalla.

Kirby: Mouse Attackin huonoimpia puolia on se, että se on sekä lyhyt ja lakonisesti sanottuna ”ihan kiva”. Hyvät tasoloikkapelit ovat se lajityyppi, josta Nintendo DS:llä ei oikein koskaan ole ollut puutetta. Power Paintbrush, Mariot ja Yoshi’s Island DS ovat monella tapaa niin paljon parempia pelejä, että Kirby: Mouse Attack jää auttamattomasti varjoon. Jos hattarapojun uusimpia seikkailuja ei ole ihan pakko kokea juuri nyt heti, eikä uusi DS-tasoloikka ole hankintalistalla ihan ykkösenä, niin kannattaa mieluummin odotella pelin hinnan tippumista alelaaritasolle.

Tekijä: HAL Laboratories
Julkaisija: Nintendo
Testattu: DS
Saatavilla: DS
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://www.nintendo.fi/?file=579