Uusimmat

Modern Air Power: War Over the Mideast (PC)

10.12.2009 16:40 Jukka O. Kauppinen

Lähi-itä on ollut, on ja tulee mitä ilmeisimmin olemaan myrskyisä paikka ihmisen olla. Alueella on sodittu koko kirjoitetun historian ajan ja kauemminkin. Nämä sodat ovat tarjonneet aineksia myös strategiapelien ystäville.

Israelin ja ympäröivien arabivaltioiden käymät ilmasodat ovat olleet läntisen historiankirjoituksen mukaan hyvinkin yksipuolisia tapahtumia. Arabien ilmavoimille ei ole annettu paljoakaan kunnioitusta vuosien 1953, 1967 tai 1973 sodissa. Joten miten käy, kun niistä tehdään ilmasotastrategia?

Ainakin ainesta hyvään peliin riittää. Mainittujen isojen sotien ohella peli kattaa myös yhteenottoja vuosilta 1982 (Israelin hyökkäys Libanoniin), 2006 ja 2007. Kolme ja puoli sotaa, kaksi kahakkaa. Tuhottomasti ilmataisteluja, rynnäköitä maakohteisiin, ilmatorjuntavyöhykkeitä, tutkajärjestelmiä ja tuoreimmillaan jopa kybersotaa. Lentokalustoa toisesta maailmansodasta nykyaikaan. Jos ei näistä peliä synny, niin ei mistään.

Ja harmi kyllä, ei näistä oikein peliä synny. Teoriassa peli kyllä toimii. Käyttöliittymä on vähän raakilemainen, mutta lentotukikohtien selaaminen, lento-osastojen lähettäminen tehtäviin ja niiden hallitseminen sujuu. Ilmatorjuntajärjestelmät toimivat automaattisesti, joten niiden hallintaan pelaajan ei tarvitse kiinnittää huomiota. Myös lento-osastojen komentaminen on pohjimmiltaan riittävän automaattista: määrität klikkaamalla maalin ja parvi suorittaa siihen hyökkäyksen. Jos kyseessä on maakohde, koneet rynnäköivät. Torjuntalennolle laitetut koneet lähestyvät ohjusetäisyydelle, laukovat ohjuksia, lähestyvät iholle ja aloittavat kurvataistelun.

Ikävä kyllä käytännössä pelaaminen ei oikein toimi, sillä automatiikka on rikki pahemman kerran. Rynnäkkökoneet jäävät pyörimään kohteen päälle pommejaan pudottelematta. Tai jos vahingossa pudottavatkin, kotimatkalle ei pidetä mitään kiirettä. Kyllä kohteen päällä ehtii tuhlata polttoaineensa. Kuolevatpahan henkiinjääneet hiilipäästöihin. Hävittäjät puolestaan jumittelevat torjuntojen kanssa ja pihtaavat ohjuksiaan.

Lopputulos on karu. Osastot eivät suorita tehtäviään ja vaativat jatkuvaa kädestäpitelyä, jos haluaa tuloksia. Edes huonoja. Tämä tuottaa hankaluuksia etenkin isommissa taisteluissa, kun ilmassa voi olla yhtaikaa kymmeniä suihkuhävittäjiä ja rynnäkkökoneita. Näyttö on täynnä kiinteitä ja liikkuvia yksiköitä, lentäviä ohjuksia ja taktisia merkintöjä. Hoivaamista vaativien koneiden seuraaminen on hankalaa.

Tähän päälle vielä kurja tekoäly. Etenkin hävittäjätehtävissä olevat tekoälykoneet valitsevat maalinsa yksioikoisesti eivätkä tunnu piittaavan pätkääkään mistään muusta. Vastustajat onkin helppo houkutella ansaan vain vetelemällä silmälaput päässä kiitäviä viholliskoneita omien hävittäjäparvien keskelle ohjussateeseen.

No, tietyssä mittakaavassa nämäkään eivät hirveästi haittaisi. Pienemmät skenaariot sujuvat kaikista ongelmistakin huolimatta. Mutta allekirjoittaneelle peli kaatuu rähmälleen yhdestä tietystä syystä. Poliittisesti vähänkään valveutuneet toki tietävät, että Yhdysvallat on Israelin paras kamu. No, se ei olisi minun ongelmani, elleivät pelintekijät olisi myötäilleet tätä linjaa myös pelisuunnittelussaan. Pelaillessa ei näet jää pienintäkään epäilystä siitä, kumpaa puolta pelaaville War Over the Mideast on suunniteltu. Allekirjoittanut ei kuitenkaan ole niin kiinnostunut Israelin ilmavoimista, vaan mielenkiintoa herättää nimenomaan arabivaltojen lentotoiminta ja –kalusto. Siellä piilevät ne eksoottiset, mielenkiintoiset ja haastavat jutut. MiG-21 uber alles.

Skenaariot on kuitenkin rakennettu siten, että suurta osaa taisteluista voi pelata vain Israelin puolella. Ja moni skenaario, jossa voisit periaatteessa pelata arabeilla, niin onnea vain, Israelille ei ole edes viitsitty tehdä tekoälyä. Ja jos on, niin tekoälyskriptaus on lähinnä hutaistu kasaan.

Lopullinen niitti on kuitenkin jo alussa mainitsemani pelin suunnittelu niiden klassisten länsilähteiden mukaan. Vanhat pelkästään Israelin ja jenkkien virallisten tarinoiden mukaan raapustetut lähteet ovat kuitenkin kaukana koko totuudesta, minkä myös uudempi ilmasotahistoriallinen tutkimus on havainnut. Esimerkiksi Egyptin ilmavoimien taisteluteho oli paljon suurempi kuin usein halutaan myöntää, mutta koska tämän pelin tarkoitus on viihdyttää jenkkipelaajaa, niin MiGien rooli on lähinnä lentää taivaalla maalitauluina. Kun aseistamattomat (!) tiedustelukoneet pudottavat kerta toisensa jälkeen kokonaisen MiG-lentueen kymmenessä kilometrissä, niin siinä on todellakin Jehova co-pilottina. On se perhana, kun ei Moskiitto putoa MiGin tykeillä. Toisiaanko ne pällit ampuvat?

Valitettavasti War Over the Mideast edustaakin ikävällä tavalla niin kehnon peliohjelmoinnin kuin yksipuolisen näkemyksen yhdistelmää. Ei toimi.

 

Tekijä: HPS Simulations
Julkaisija: HPS Simulations
Testattu: PC Windows XP, Athlon 64 X2 3800+, 2 Gt muistia, GeForce 7900GT
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows 98/2K/XP/Vista/7, 1 GHz, 256 Mt muistia
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: Modern Air Power: War Over the Mideast
Jukka O. Kauppinen

 

Lue myös

Call of Duty: Modern Warfare 2 (PC)

Gary Grigsby’s Eagle Day to Bombing The Reich (PC)

Left 4 Dead 2 (PC, Xbox 360)

Order of War (PC)

Rise of Flight (PC)

Risen (PC, Xbox 360)

Tales of Monkey Island Episode 5: Rise of the Pirate God (PC, Wii)

 

Muropaketin uusimmat