MUD FIM Motocross World Championship (PC, PS3, Xbox 360)
Tekijä: Milestone
Julkaisija: Black Bean
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PC, PlayStation 3, Xbox 360
Pelaajia: 1, 2-12 (internetissä)
Pelin kotisivu: http://mudthegame.com
Arvostelija: Juho Anttila
Kaahauspelien joukossa moottoripyöräily jää auttamatta nelipyöräisten jalkoihin. Pelejä on tarjolla vain muutama ja niidenkin laatu vaihtelee. Tätä tyhjiötä täyttämään pyrkii nyt MUD, matka motocrossin maailmaan.
Rapaa roiskitaan pelien puolella aina silloin tällöin, mutta todelliset täysosumat ovat olleet harvassa. MX vs. ATV Alive hukkui typerään mikromaksumalliin eikä muita mainittavia yrittäjiä ole markkinoilla juuri näkynyt. MUD:n matka huipulle ei olekaan kovin pitkä.
Taustatukena pelillä on tarjota virallisten lisenssien mukanaan tuomaa painoarvoa. Mukana on kolme eri mestaruussarjaa: MX1, MX2 ja MxoN. Sponsoreitakaan ei olla unohdettu ja onpa mukaan mahdutettu myös 32 virallista tiimiä ja 84 kilpailijaa. Monster Energy FIM Motocross of Nations 2011 -kisan puolella kuskeja ja pyöriä löytyy vielä kymmeniä lisää.
Oma sankari matkassa
Nykyään on haastavaa löytää pelejä, joihin ei oltaisi tungettu mukaan jonkinlaisia roolipelielementtejä. Puristien varalta tarkennettakoon, että roolipelielementeillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kevyttä hahmonkehitystä, ei varsinaista rooliin asettumista.
Urapelimuodossa valittavissa on neljä hieman erilaista kuskia, joiden taitoja mitataan puolestaan neljällä erilaisella ominaisuudella. Lähtöpisteet ovat joka kuljettajalla erilaiset, mutta kokemuksen karttuessa kaikki taidot saa kiskottua huipputasolle.
Uraa tehdessä ei ajeta virallisia kisoja, vaan erilaisia tapahtumia. Nämä voivat olla tavallisia kilpailuja, kelloa tai yksittäistä kilpailijaa vastaan kisaamista tai pudotuskilpailuja, joissa jonon viimeinen tippuu leikistä tasaisin väliajoin.
Omanlaisensa erikoisuus ovat temppukisat, joissa pyritään keräämään mahdollisimman paksu pistepotti temppuilemalla kuolemaa halveksuvalla tavalla. Toki halveksuminen on helppoa, jos kaatumisen jälkeen pääsee heti jatkamaan ilman sen kummempaa rangaistusta. Kaikki erilaiset temput eivät ole käytettävissä heti, vaan ne on ostettava auki kisoista ansaittavilla rahoilla.
Uusien taitojen ja temppujen lisäksi kilpailuista kerättävä rahapalkkio kelpaa myös parempien varusteiden tai uusien tallien ostamiseen. Lisäksi edistyneemmät kisat on avattava rahaa vastaan, joten pelaaminen on jatkuvaa tasapainottelua parempien ominaisuuksien tai uusien kisojen avaamisen välillä.
Kilpailusarjojen puolella meininki on ryppyotsaisempaa, mutta viralliset lisenssit tuovat mukanaan omanlaistaan uskottavuutta. Tästä huolimatta nimenomaan urapeli kiehtoo enemmän, tarjoaahan se jatkuvalla syötöllä uusia tavoitteita voitettavaksi ja avattavaksi.
Kovin on kevyttä
Ajomalli, se kaahauspelien kaikkein tärkein piirre, on tehty aloittelijallekin sopivaksi. Menopeli pysyy kiltisti pystyssä, kunhan osoittaa vain suunnan ja säännöstelee sopivasti kaasua ja jarrua. Toki kuskia voi hieman kallistellakin, mutta vaikutus on vähäinen eikä mopo lähde kovin helposti keulimaan.
Tärkein pelillinen kikka on pyörän kallistaminen hyppyjen aikana. Temppu aloitetaan painamalla nappi pohjaan hieman ennen hyppyä. Painamista jatketaan niin pitkään kuin kantti kestää. Liian myöhäiseksi jäänyt napin vapautus johtaa kaatumiseen. Syistä, joita länsimainen tiede ei pysty selittämään, täydellisestä ajoituksesta palkitaan mojovalla vauhtilisällä. Varsinkin vaikeustason kasvaessa kallistelu onkin syytä ottaa haltuun, jos mielii kärkisijoille.
Liian kevyttä, sanoo sellainenkin kuski, jolle riittäisi vähän arcadempi lähestyminen vauhdinpitoon. Ajettavuus ei tarjoa oikeastaan minkäänlaista haastetta pyöränhallinnan puolella. Tämä johtaa väkisin nopeaan kyllästymiseen, jota pelkkä tekoälykuskien kasvava vauhti ei riitä torjumaan. Kaksipyöräisen kesyttämisen sietäisi vaativan hieman enemmän yritystä. Temppukisojenkaan puolella ei vaadita juuri enempää, kunhan vain muistaa painella nappeja oikeassa järjestyksessä.
Toki pelimoottori hallitsee sellaiset perustemput kuten esimerkiksi reaaliaikaisesti kuluvan maaston. Motocrossissa radan pinta kynnetään nopeasti perunapelloksi, jonka läpi navigoiminen vaatii niin taitoa kuin tuuriakin. Tai vaatisi, jos ylihelppo ajomalli ei söisi haastetta tästäkin huvista.
Pitkä mutta kapea
Pelikokemuksen ohkaisuus tuntuu oudolta, sillä teoriassa pelattavaa riittää vaikka millä mitalla. On pyöriä ja talleja avattavaksi, kilpailuja tahkottavaksi ja ratoja kokeiltavaksi. Mutta minkäs teet, kun ajomalli latistaa kaiken samaa toistavaksi puuroksi.
Yksinpeliin kyllästyy pelattavan määrään nähden todella nopeasti. Mitä väliä sillä on, että kerättävää riittää, jos pelaaminen maistuu puulta? Apua on jälleen kerran etsittävä verkon puolelta, mitä varten pelistä löytyy parhaimmillaan 12 pelaajaa vetävä verkkopeli.
Ilmeisesti suosio ei kuitenkaan ole järin suurta, sillä peliseuraa saa odotella helposti hyvän aikaa. Rataa ei ole kiva kiertää vain parin vastustajan kanssa, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole, jos samaan kisaan ei satu kuutta pelaajaa enempää kuin vahingossa.
Motocross-pelirintamalla tilanne jääkin yhä harmittavaksi. Jos samaan peliin saataisiin yhdistettyä MX vs. ATV Aliven ajomalli ja MUD:n kunnioitettava sisällön määrä, voitaisiin puhua aidosti erinomaisesta ajopelistä. Valitettavasti tällaista yhdistelmää ei ole tarjolla, vaan molemmat pelit kaatuvat tahoillaan omiin puutteisiinsa. Ehkäpä seuraava yrittäjä ymmärtää, ettei motocross-peli jaksa kiinnostaa, jos ajotuntuma on mallia lasten fillari ja apupyörät.
Lisää aiheesta
MX vs ATV Alive (PS3, Xbox 360)
SBK Generations (PC, PS3, Xbox 360)
Lue myös
Lego Batman 2: DC Super Heroes (PC, PS3, Xbox 360)
SBK Generations (PC, PS3, Xbox 360)
The Walking Dead Episode 2: Starved For Help (Mac, PC, PlayStation 3, Xbox 360)
