Namco Museum Battle Collection ja 50th Anniversary (PS2, PSP)

JOK’ikinen kauemmin bisneksessä roikkunut pelitalo kaivaa arkistojaan melkoisella vimmalla. ”Kyllä meilläkin on pakko olla hyviä klassikkopelejä, kun muillakin on. Julkaistaan niitä kokoelmalla”, toimitusjohtaja määrää tietäessään retrohöpsöjen ostavan mitä vain.

Vaan ei se näin helppoa ole. Kaikkien pelitalojen historia ei ole tasaisen maineikas ja antoisa. Kaikki ovat jossain vaiheessa putsanneet varastoistaan rojut ja turhat paperit pois, mitä keräilijät, pelihistorioitsijat ja uusversioiden tekijät kiroavat.

Mutta ei voi kiistää, etteikö pelihistorian ahkerasti tallatuilta poluilta löytyisi monia herkullisia pelejä, jotka ovat vaikuttaneet alan kehitykseen. Näin Euroopan syrjäkulmalla suositut retrokokoelmat tarjoavat muutakin kuin tutuksi tulleiden suurimpien klassikkopelien uuspainoksia. Yleensä kokoelmista löytyy myös lukuisia pelejä, joita ei Suomessa koskaan nähty.

Retrokokoelmien perusongelma on tosin se, että tarjonta on usein epätasainen. Jokunen nimike tuo hymyn huulille ja monet äimistyttävät olemuksellaan, mutta valitettavasti moni myös tuottaa ikävän pettymyksen. Jälkikäteen kun on helppo tunnustaa, että moni ennenvanhaan julkaistu peli oli ehtaa kuraa.

Tämä pätee Namcon kolikkopelihistorian aarteita valottaviin uusiin kokoelmiinkin. Jännästi Namcon arkistot on julkaistu kahtena hieman erilaisena versiona. PSP-retroilut on toteutettu ehkä hieman paremmin, tai ainakin mielenkiintoisemmin.

Uutta ja vanhaa PSP:n Namco Museum Battle Collectionissa

PSP:n Battle Collectionia voi väittää jopa varsinaiseksi Aladdinin peliluolaksi. Tarjolla on sekä tuttua tavaraa että mojovia yllätyksiä. Pelihistoriansa tunteville nimet Dig-Dug, Xevious ja Pac-Man lienevät tuttuja. Sen sijaan Motos, Grobda, Dragon Buster tai Tower of Druaga ovat todennäköisesti ennestään tuntemattomia ilmestyksiä.

16 alkuperäisen kolikkopelin ohella tarjolla on myös neljä uusittua Rearranged-versiota, jotka on höystetty kunnon grafiikalla ja langattomalla moninpelillä. Pelit tukevat myös verkon yli jakamista. Monet alkuperäisversiotkin sisältävät kaksinpelin, mutta vuoronperään.

Dig Dugin uusversio toimii kivasti laajakuvaversiona.

Tekniseltä toteutukseltaan PSP-museo on erinomainen. Tyylikkäät valikot, lyhyet latausajat ja konsolille hyvin sovitetut pelit ovat miellyttävä paketti. Käyttäjä voi muokata pelien asetuksia, kääntää ja venytellä kuvaruutua ja tallentaakin pelitilanteen. Kuva asettuu luontevasti laajakuvanäytölle, etenkin uusissa rearranged-versioissa. Vanhemmissa peleissä kuva kääntyy 90 astetta kolikkopelimäiseen asentoon, joskin itse pelaaminen on tällöin jo astetta vaikeampaa. Pelejä voi kontrolloida joko PSP:n analoginapilla tai näppäimillä, ja pelaaminen on riittävän tarkkaa ja sujuvaa.

Uusversiot ovat tosi kivoja. Ne on luotu hyvällä maulla, liioittelematta, eikä sekaan ole viskelty omia hienoja uusmuotisia kikkoja, jotka voisivat pilata klassikon. Pelit ovat siis oikein nautittavia, vanha hyvä pelattavuus silmää miellyttävässä modernissa kuodissa. Battle Collectionissa onkin tarjolla on mukavaa, kevyttä matkapelattavaa, eikä sen vetovoima rajoitu yksistään retrosetiin.

Mielikuvitukseton pelihalli 50th Anniversary Arcade Collectionissa

Isommille konsoleille tehty 50th Anniversary -kolikkopelimuseo on sen sijaan melko mielikuvitukseton. Siinä on vain lyöty samaan kasaan joukko kolikkopelien emulaattoreita.

Pelien asetuksia voi vähän muokata, mutta mitään ekstraa ei ole tarjolla. Ei historian havinoita tai taustatietoja peleistä, ei bonuspelejä. Ei edes modernisointeja.

Pari peliä on jopa lukittu niin, että niitä voi pelata vasta, kun on saanut tietyt ennätyspisteet muissa peleissä.

Toteutuksellisesti peleissä ei ole vikaa, ja onhan näitä hieman helpompi katsella suurikokoiselta tv-ruudulta kuin PSP:n näytöltä. Seassa on tuttuun tapaan joitakin todellisia helmiä, joista jaksaa nauttia yhä tänäänkin, sekä joitakin positiivisia yllätyksiä. Kaikeksi onneksi takavuosien pahinta rapaa ei kokoelmalle ole ahdettu, eli Namcon laarissa riittää vielä ammennettavaa.

Capcom Classics -kokoelmaan verrattuna Namcon tapa vain läjätä pelit yhteen on kuitenkin kuiva ja tylsä temppu. Retropelit tarvitsevat kaverikseen kastikettakin, eikä sitä ole nyt tarjolla. PSP-kokoelma on siksi kokonaisuutena nautittavampi.

Namco Museum Battle Collection

Kokoelma sisältää seuraavat pelit:

Alkuperäisiä sovituksia:
Mappy
Xevious
Dig-Dug
Dig-Dug II
Bosconian
Rally-X
New Rally-X
Galaga
King & Balloon
Galaxian
Pac-Man
Rolling Thunder
Motos
Grobda
Dragon Buster
The Tower of Druaga

Rearranged-versiot:
Galaga
Pac-Man
Dig-Dug
Rally-X

Namco Museum 50th Anniversary Arcade Collection

Kokoelma sisältää seuraavat pelit:

Pac-Man
Ms. Pac-Man
Pole Position
Pole Position II
Rally-X
Rolling Thunder
SkyKid
Xevious
Galaga
Pac-Mania
Bosconian
Dig-Dug
Dragon Spirit
Galaga
Galaxian
Mappy