NBA Ballers: Chosen One (PS3, 360)

04.06.2008 16:45 Antti Mutta

Amerikassa NHL-tähdet kiinnostavat ihmisiä yhtä paljon kuin F1-kuskit Euroopassa. Koripallo on jenkkijalkapallon kanssa se joka jyrää. Sama näkyy pelaajien palkkanauhoissa. Jos mammonan määrästä ja etenkin sen esittelystä kilpailtaisiin, NBA-starat pistäisivätkin kimit ja selänteet kalpeaksi.

NBA Ballers –sarja tuo koripallopelaajien materialla elvistelyn videopelikentille, mutta turhan vaisusti. Katukoriksen ja –uskottavuuden sekä pelattavuuden yhdistelmä ei mene aivan yhtä sukkana sisään kuten kilpailijassaan NBA Streetissä.

Electronic Artsin sarjaan, etenkin viimeisimpään Homecourt-osaan, vertailu ei silti ole ihan yksinkertaista. Epärealistisuus erikoisliikkeissä ja katukoriksen rakenne yhdistää molempia, mutta siihen se sitten jääkin. NBA Street keskittyy tarkasti peliin, Ballers kokeilee monenlaista – jopa lainaa EA:n sarjasta. Eniten lähennellään kuitenkin vanhaa kunnon NBA Jamia.

Jatkuu seuraavassa episodissa

Edellisten NBA Ballersien tapaan myös Chosen Onessa aloittelijasta koulutetaan ammattilaistähti. NBA Ballersien tapaan tuskien taipaleen ympärille on viritelty löyhää tarinaa.

Public Enemystä tuttu Chuck D esittelee urheilustudiosta käsin menestystarinan episodit, jotka taas jakautuvat lukuihin. Nämä ovat yksinkertaisesti erilaisilla säännöillä ja kokoonpanoilla käytäviä pelejä. Episodien viimeisessä luvussa kohdataan todellinen korisguru.

Oman korispelaajan nousu huipulle on sen verran tavallista perusdraamaa, ettei tarinan toteutus vaadi ihmeitä. Irrallisilla juonnoilla, harvoilla animaatiopätkillä ja tapahtumia selostavan tekstin puutteella tämä ei kuitenkaan onnistu. Jos jonkinlaista juonta Chosen Oneen siis kaipaa, on se kuviteltava itse.

Puolesta kentästä korin ohi

Samanlainen yliyrittäminen sävyttää varsinaista peliäkin. Sitä ja tätä on kehitelty, mutta käytännön toteutus prakaa. Kuten tarinankin kanssa, on monia epäkohtia katsottava sormien läpi, jos pelaamisesta haluaa nauttia edes jotenkin.

Koripallon peruselementit ovat sinänsä hyvin toteutettuja. Sivuttain kuvatulla kentällä pelataan joko yhteen tai kahteen koriin eri pelaajayhdistelmillä – yksi yhtä, kolme toisiaan tai kaksi kahta vastaan. Katusääntöjä ei noudateta täysin, vaan käytössä on myös sisäkoripallosääntöjä, joiden säädökset vaihtelevat riippuen pelistä. Esimerkiksi hallussapidossa on aikaraja, kolmen pisteen alueen sisällä vastustajalta pallon varastavan on käytävä alueen ulkopuolella ennen maalaamista ja niin edelleen.

Ilman ylimääräisiä metkuja Chosen One olisikin ihan hauska, visuaalisesti simppeli NBA Jamin perillinen. Pelitiimi ei vain ole voinut olla lisäämättä EA:n Street-pelien tyylisiä yliampuvia ominaisuuksia. Rahkeet vaan eivät riittäneet näiden toteuttamiseen.

Pallonkääntötemppuja

Esimerkkejä on riittämiin. Visuaalisesti vaikuttava vastustajan hämäysliikesarja pysäyttää pelin tempon ärsyttävästi. Ohjaimen nappeja on paineltava pyydettävässä järjestyksessä, jolloin jokainen onnistunut painallus korottaa kombon arvoa. Korin teko tämän jälkeen johtaa korista saatavien pisteiden lisäksi kombopisteiden lisäämiseen. Ottelujen voittaminen ei voisi tämän vuoksi olla helpompaa.

Lisäksi kombojen kerääminen kartuttaa superliikkeisiin vaadittavaa laskuria. Superliikkeet ovat sekä vaikutukseltaan että ulkoiselta toteutukseltaan idioottimaisia. Yksi liike voi johtaa suoraan pelin voittoon. Eikä tässä kaikki, sillä erillisessä ruudussa nähtävät temput pilaavat täysin pelin kulun toistuessaan puolen minuutin välein. Vinkki Midway Chicagolle: pelattavuuden on mentävä aina ulkoisen loiston edelle.

Voittajia voi olla vain yksi

NBA Ballers: Chosen One haluaisi näyttää katu-uskottavalta, jopa epätoivoisella tavalla. Tekninen puoli natisee liitoksissaan. Hahmomallit muuttavat muotoaan kesken pelin, pallo tipahtaa korin ohi ja kenttien reunoilla seisoskelevat fanit on monistettu laiskasti.

Ulkoinen design on kaavamaisesti hip ja hop, pakolliset aidot NBA-starat haahuilevat pelissä niminensä ja hahmolleen haalittava tavara on ohjekirjan mukaisesti valikoitu. Kaikki ovat täysin hengettömiä, kopioituja ideoita. Eikä oikeiden NBA-tähtien rahalla mälläämisen makuun päästä lähellekään.

Korneja vertauskuvia kaipaavalle Ballers on valkoinen wannabe-gangsteri, kun taas kilpailevan julkaisijan NBA Street on aito kulman kundi, jonka ei edes tarvitse todistella aitouttaan. Ei ole siis vaikeata päätellä kumman puoleen kannattaa kääntyä katukorisfiksiä halutessaan.

Tekijä: Midway Studios Chicago
Julkaisija: Midway
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PlayStation 3, Xbox 360
Pelaajia: 1-2
Pelin kotisivut: http://www.nbaballers.com/