Uusimmat

New Super Luigi U (Wii U)

23.08.2013 15:00 Juho Anttila

Tekijä: Nintendo
Julkaisija: Nintendo
Testattu: Wii U
Saatavilla: Wii U
Pelaajia: 1, 2-5 (samalla koneella)
Pelin kotisivu:http://newsupermariobrosu.nintendo.com/
Arvostelija: Juho Anttila

 

Mario-pelit ovat tasohyppelypelien legenda, lähes pettämätön laadun tae ja samalla kuin turvallinen, tuttu ystävä. New Super Luigi U tahtoo yllättää haastamalla pelaajan totuttua tiukempaan mankeliin. Tässä pelissä vihreä on punaista anarkistisempi.

New Super Luigi U ei ole varsinaisesti uusi peli, vaan ennemminkin uusi versio New Super Mario U:sta. Valttina vanhaan nähden pöytään pelataan Luigin erilainen, haastavampi liikkuminen ja sadan sekunnin pyrähdyksiksi tiivistetyt kentät. Otimme selvää, tarjoaako paketti rahalle vastinetta.

Luigi täyttää tänä vuonna 30 vuotta, mikä tarjoaakin oivan tekosyyn sivuhahmon nostamiselle parrasvaloihin. New Super Mario U:n ostajat voivat hankkia Luigin seikkailut ladattavana lisäsisältönä parinkymmenen euron hintaan, mutta juhlan kunniaksi pelin voi noukkia itselleen myös itsenäisenä levyversiona kaupan hyllyltä. Tällöin hintaa kertyy vain melkein tuplasti enemmän.

Uudelleen miksaillen

Jo koetun kierrätyksestähän tässä paketissa puhutaan, mutta ennen nähtyyn on haettu uudelleenviehätystä kahdella keinolla. Ensinnäkin kentät on suunniteltu uusiksi Luigin sadan sekunnin aikaraja mielessä. Näin tarjolla on New Super Mario U:ta lyhyempi, mutta samalla tiiviimpi kokemus.

Tiukahko aikaraja pakottaa pitämään vauhtia päällä. Kun vihollisia on lisätty ja vaikeutta viilattu korkeammalle muutenkin, tarjoaa New Super Luigi U jotain sellaista, jota moderneihin HV-tasohyppelypeleihin tottunut ei yleensä Mario-peleistä löydä: aitoa haastetta.

Toinen muutos liittyy hahmoon itseensä. Luigi hyppää veljeään korkeammalle, mutta voimasta maksetaan kova hinta. Vihreän miehen ohjaaminen on huomattavasti totuttua huterampaa. Marioon tottunut kokee aluksi olevansa kuin liukkaalla jäällä, kunnes uusi ohjattavuus uppoaa selkärankaan.

Jos vaikeustasoa viilattaisiin ainoastaan heikentämällä kontrolleja, tuntuisi temppu halvalta. Luigin liikkuminen on kaikeksi onneksi kuitenkin, ei kehnoa ja epätarkkaa, vaan ennemminkin erilaista. Totuttelun jälkeen ohjaus ei tunnu enää lainkaan kömpelöltä ja pelikokemuksen erilaisuutta oppii arvostamaan.

Haaste alleviivaa ongelmia

Haasteharppaus ei vie ihan Super Meat Boyn tasolle, mutta sen verran kuitenkin samaan suuntaan, että tutun Mario-moottorin ongelmat nousevat esille. Näistä harmillisin on tallennusmahdollisuuksien vähäisyys. Ennen kuin pelin on läpäissyt, tilanteen saa tallennettua vain pomotaistelun tai välipomon kukistettuaan. Jos elämät loppuvat ennen tätä, käy matka takaisin edellisen pomotaistelun jälkeiseen tilanteeseen ja pahimmillaan joutuu lusimaan läpi useamman jo koetun kentän.

Ratkaisu toimi silloin, kun vaikeustaso oli normaalia Mario-luokkaa. Lisäelämiä kun tarjoillaan suhteellisen avokätisesti. Luigin tiukempi meininki johtaa kuitenkin siihen, että erityisesti alun jälkeen elämistä tuppaa olemaan pula koko ajan. Kun vanhoja kenttiä tahkoaa läpi uudestaan lisäelämien toivossa, hommassa haisee turha farmaaminen. Yhtä lailla tarpeettomalta kikkailulta tuntuu pelitilanteen tallentaminen käymällä voittamassa jo kerran nähty pomokenttä uudestaan.

Perinteet ovat Nintendolle tärkeitä eikä totutusta kaavasta poiketa kovin herkästi. Tällä kertaa olisi kuitenkin voinut harkita tallennusmahdollisuuden tarjoamista jokaisen läpäistyn kentän jälkeen. Pelikokemus olisi tuskin siitä ainakaan heikentynyt.

Yhtä lailla ärsyttävää on pelin tapa potkaista Luigi kuoleman koittaessa takaisin karttanäkymään. Yritys ja erehdys -tyyliset tasohyppelypelit pyrkivät yleensä päästämään pelaajan uudelle kierrokselle mahdollisimman pian ilman ylimääräisiä viiveitä. New Super Luigi U:n tapa pakottaa pelaaja kartalle ja latausruudun kautta takaisin kentän alkuun syö sitä enemmän miestä, mitä pidemmälle pelissä pääsee. Jälleen kerran peruspelistä peritty ominaisuus, joka ei enää toimi vaikeustason noustessa.

Ihan kiva bonus, mutta kenelle?

Uudelleenmiksattujen kenttien ja totuttua vihreämmän päähenkilön ohella New Super Luigi U lyö pöytään myös uuden moninpelihahmon. Marion korvaava Nabbit on erikoinen helpotus, vihollisille immuuni bonusimuri. Helpotetulle hahmolle on tilausta, sillä Luigin tiukka meininki tekisi moninpelistä muuten jopa liian haastavaa.

82 uudelleenmiksattua kenttää tarjoavat moninkertaisen haasteen, jos samalla tahtoo kerätä myös joka kentästä kaikki kolme isoa bonuskolikkoa. Osa kolikoista tarttuu mukaan helposti, osan hankkimiseksi joutuu puolestaan hikoilemaan kunnolla. Erilaiset bonusasut tosin auttavat tässäkin kohden.

Yllä mainituista nipotuksen aiheista huolimatta New Super Luigi U on totutun korkealaatuista työtä. Varsinkin levyversion hinta tuntuu kuitenkin aika korkealta, kun muistetaan, että pohjimmiltaan kyse on kierrätyksestä ja vanhojen teemojen varioimisesta.

Jos omistaa jo New Super Mario U:n ja tahtoo lisää entistä haastavampaa pelattavaa, kannattaa Luigi-versio imaista ilman muuta Nintendon latauskaupasta. Itsenäinen levyversio sen sijaan on jonkinmoinen turhake. Jos ei omista jo pääpeliä, miksi ostaa itselleen sitä lyhyempi erikoisversio? Järkevämpää on raapaista kaupasta New Super Mario U ja harkita Luigia sitten, kun Mariot on koettu.

Levyversion rooliksi jää toimia jonkinlaisena keräilykappaleena. Ehkä Luigi olisi ansainnut juhlavuotenaan ihan kokonaan oman pelin. Nyt miekkosen rooliksi jää vilahtaa sekä hinnoittelunsa että joidenkin suunnitteluratkaisuidensa puolesta hitusen muotopuolessa itsenäisessä lisäsisältöpaketissa. Noinkohan Luigin kohtalona on jäädä ikuiseksi sivuhahmoksi, vai jokohan 40-vuotispäivänä onnistaa?

 

Lue myös

New Super Luigi U (Wii U)

Saints Row 4 (PC, PS3, Xbox 360)

Animal Crossing: New Leaf (3DS)

Mario & Luigi: Dream Team Bros (3DS)

Papers, Please (Mac, PC)