Parcel (Linux, Mac, PC)
Tekijä: Polar Bunny
Julkaisija: Polar Bunny
Testattu: PC Windows 7, Intel Core i5 3570K 3.4 GHz, 16 Gt muistia, NVidia GTX 670
Saatavilla: Linux, Mac OS X, PC
Laitevaatimukset: Windows 7 tai uudempi, Intel Core 2 Duo 2,0 Ghz tai vastaava prosessori, 2 gigatavua muistia, NVIDIA 8800 GT, ATI Radeon HD 4850 tai parempi näytönohjain. 400 Mt kiintolevytilaa.
Pelaajia: 1, 2-4 (samalla tietokoneella)
Pelin kotisivu: http://parcelthegame.com
Arvostelija: Juho Anttila
Vaikka tulevaisuudessa kaikki sulkeutuisivat virtuaalitodellisuuteen, postilaitos ei luovuta. Paketit ja kirjeet on vietävä perille. Ei väliksi, vaikka vastassa olisi huippumoderni turvajärjestelmä laserrobotteineen ja muine esteineen.
Joensuulaisen Polar Bunnyn esikoisteos Parcel on puhdasverinen ja konstailematon puzzlepeli. Early Access -palvelussa juuri julkaistua pulmapeliä on hiottu jo hyvän aikaa ja tämä näkyy myös lopputuloksessa. Early access -julkaisuksi Parcel on nimittäin sangen valmis tapaus.
Tulevaisuuden postipakettia kuljetetaan neljän hahmon voimin. Tarinan aluksi tiimi ammutaan kohteena toimivan pilvenpiirtäjän kattokerrokseen. Jotain menee kuitenkin vikaan ja porukka hajaantuu useampaan kerrokseen. Tavoitteena onkin löytää kaverit ja raivata tie rakennuksen pohjalle saakka, esteistä välittämättä.
Kaikki ei kuitenkaan ole aivan sitä miltä näyttää. Matkan aikana nähdään ja koetaan monenlaista ja pysähdytäänpä välillä pohtimaan virtuaalitodellisuutta syvällisemminkin. Huumoria, perin kuivaa sellaista, viljellään myös tasaisesti, mutta huumoripeliksi Parcelia ei käy väittäminen.
Pohjoiskarjalalainen ruutukaava
Jokainen Joensuussa vieraillut tietää, että kaupunki on rakennettu ruudukon muotoon. Ehkä tämä on omalta osaltaan inspiroinut myös Parcelin designia, sillä kentät muodostuvat ruudukoista, joissa liikkuminen on mahdollista neljään pääilmansuuntaan.
Tavoitteena on toimittaa aina sekä paketti että myös kulloisessakin kentässä mukana olevat hahmot oikean väristen teleporttien luo. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, sillä kentät ovat täynnä lasersäteitä ampuvia robotteja. Myöhemmin nähdään muitakin yllätyksiä, mutta niitä ei luonnollisesti ole syytä spoilata tässä yhteydessä.
Jokaisella käytössä olevalla neljällä hahmolla on omat ominaisuutensa. Block osaa kantaa, työntää ja vetää kuljetettavaa pakettia. Laatikon muotoinen paketti estää myös lasersäteiden ja robottien kulun, joten loota on samalla ehkä tärkein elementti pelin lukuisissa puzzleissa.
Magnan erikoiskyky on magneetti, jolla laatikkoa voi vetää hahmoa kohden. Tarpeeksi kovan vauhdin saadessaan laatikko voi myös rikkoa tielle sattuvan robotin. Hackman osaa nostaa ja laskea kentällä olevia esteitä, kun taas Porter voi vaihtaa paikkaa minkä tahansa muun hahmon tai laatikon välillä.
Parasta puzzlepelikaavaa noudattaen pulmien vaikeustasoa nostetaan vähän kerrassaan. Aluksi käytössä on usein vain yksi tai korkeintaan kaksi hahmoa, mutta pelin edetessä mekaniikkoja hyödynnetään ja yhdistellään yhä luovemmin. Voitte arvata, että kaikkia neljää hahmoa yhdistelemällä saadaan kasattua jo melko monimutkaisia pulmia.
Tiivistä ja haastavaa
Parcelin ehdottomasti parasta antia onkin sen kenttäsuunnittelu, johon on selvästi jaksettu panostaa. Rytmitys on kuin puzzlepelisuunnittelun ABC:stä. Ensin opetetaan mekaniikat, sen jälkeen niitä sovelletaan ja lopuksi yhdistellään. Aluksi helpolta tuntuva vaikeustaso pompsahtaa viimeistään puolivälin paikkeilla sen verran tiukaksi, että pulmapeliveteraaneillakin on välillä tekemistä.
Kentät mahtuvat ruudulle kerralla, mikä tarkoittaa myös sitä, ettei niitä olla venytetty liian pitkiksi. Yksi, korkeintaan muutama oivallus kenttää kohden tarkoittaa sitä, että vaikka päätään joutuu välillä raapimaan kunnolla, ratkaisukin löytyy ennemmin tai myöhemmin, kunhan vain malttaa pysähtyä miettimään tekemisiään.
Kiitosta on syytä antaa myös siitä, että pelissä kuoleminen on tehty erittäin vaikeaksi. Normaalitilanteessa hahmot kieltäytyvät tekemästä toimia, jotka aiheuttaisivat esimerkiksi joutumisen lasersäteen eteen. Joissain tilanteissa hengen saa pois hahmoilta, kun oikein yrittää, mutta nämä kentät ovat enemmän poikkeus kuin sääntö. Jumiin tilanteen sen sijaan saa useinkin, jolloin kenttä on pakko aloittaa joko alusta tai tekemänsä välitallennuksen kohdalta.
Pikkunäppärää
Pelin visuaalinen anti on persoonallista ja pikkunättiä, mutta ei kuitenkaan erityisen päräyttävää. Varsinaisen pelin puolella homma kantaa, joskin virtuaalitodellisuuteen sijoittuvien, tavallista haastavampien ”special place”-kenttien kohdalla kaipaisi selvästi enemmän vaihtelua. Nyt kalsea Tron-tyyli vähän tylsistyttää.
Jonkinlaista retrohenkistä virtuaalitodellisuustunnelmaa tavoittelevat valikot sen sijaan eivät miellyttäneet omaa silmääni lainkaan. Tympeähkön värimaailman ohella ongelmia löytyy myös valikkosuunnittelusta yleensäkin. Esimerkiksi juuri mainituista ”special place”-kentistä ja joihinkin kenttiin liitetyistä lisätavoitteista jaetaan tietoa liian kitsaasti ja epäselvästi. Tätä puolta hiotaan toivottavasti selkeämpään suuntaan ennen Parcelin lopullista julkaisua.
Toinen lisärakkautta kaipaava osa-alue on pelin kenttäeditori. Tekijät toivovat, että Parcelin ympärille kehittyisi aktiivisesti lisäsisältöä luova pelaajayhteisö. Tätä tavoitetta tuetaan kenttäeditorilla, jonka käytettävyys on early access -versiossa ainakin toistaiseksi hieman lapsenkengissään. Toisaalta kenttäeditorin keskeneräisyys lienee yksi merkittävä syy siihen, että Parcel on vielä early access -vaiheessa.
Parcelia on mahdollista myös pelata yhteistyössä parhaimmillaan neljän pelaajan kesken silloin, kun kentät vain tämän sallivat. Yhteistyöpeli on sinällään kiva idea, mutta ihan sataprosenttisesti se ei Parcelin henkeen kuitenkaan istu. Pelattavien hahmojen määrä vaihtelee kentästä toiseen eikä varsinaista yhteistyöpelaamista varten suunniteltua sisältöä vielä löydy, joten toistaiseksi ominaisuus jää vähän turhakkeeksi. Kunnollinen, alusta saakka yhteistyöpelaamista varten suunniteltu vaihtoehtoinen kampanja oikeuttaisi yhteistyöominaisuudet. Ehkäpä kenttäeditori tarjoaa apua tähänkin pulmaan.
Kuten jo alussa mainitsin, Parcel on early access -julkaisuksi erinomaisen valmiissa kunnossa. Kaikki pelimekaniikat ovat jo paikoillaan ja pelattavaa löytyy yli 120 kentän verran. Bugitkin on saatu kuriin suhteellisen hyvin. Early access -kirousta ei kannata pelätä, sillä rahalleen saa oivaa vastinetta jo tässä vaiheessa, jos vain kuuluu pelin kohderyhmään.
Tästä päästäänkin sitten kysymykseen siitä, kenelle Parcel on suunnattu. Suhteellisen vähäeleinen, konstailematon pulmapeli tuskin houkuttelee juuri uusia pelaajia lajityypin pariin. Rauhallisista pulmapeleistä tykkääville Parcel sen sijaan on vähintäänkin tutustumisen arvoinen välipala, josta riittää pureskeltavaa moneksi tunniksi. Oiva pelinavaus uudelta studiolta joka tapauksessa.
Toinen mielipide
Hyviä pulmapelejä on harmillisen vähän, mutta Parcel lähestyy aihetta ihastuttavalla tavalla. Peli tuntuu ja näyttää aluksi yksinkertaiselta, söpöltä ja suhteellisen helpolta, mutta pidemmälle edetessä se paljastaa todelliset karvansa. Pulmat vaativat todellista loogista päättelykykyä ja mitä enemmän kontrolloitavia hahmoja, sitä vaikeammaksi homma muuttuu. Parcel tarjoaa oikeita aivopähkinöitä ja ne saivat minusta ajoittain niskaotteen. Jäin usein jumiin ja turhauduin, sillä peli ei tarjoa missään vaiheessa vinkkejä.
Ongelmaksi muodostuukin helposti se, että peli vaatii tietyn vireystason siinä edetäkseen. Väsyneenä melko helpotkin haasteet tuntuvat mahdottomilta ja turhautuminen nakertaa hermoja. Toisaalta vaikealta tuntuneet pulmat olivat lopulta helppoja, sillä silmät sokeutuvat nopeasti omille virheilleen.
Parcel toimii kohdallani hyvin, sillä työtä vaativia haasteita on mukava selvittää. Ongelmanratkonta on toteutettu erinomaisesti, vaikka helpottavien vihjeiden puute onkin turhauttavaa. Parceliin on syytä tutustua jo nyt huolimatta Early Access -vaiheesta. Se tarjoaa söpöä pulmanratkontaa karkkimaisella ulkoasulla höystettynä.
Niklas Isberg
Pyry: Lyhimmillään suomeksi ilmaistuna Parcel on ”kyberpunk-henkinen monihahmopulmailu”. Pelissä on tarkoitus saattaa hahmot päätepisteisiinsä laser-sokkeloissa, joiden ratkomiseen tarvitaan kaikkien hahmojen ainutlaatuisten taitojen yhteiskäyttöä. Pelaamiskokemusta voisi jollakin tavalla verrata Rubikin kuutioon tai shakkiin, mutta lähestyttävämmäksi.
Parcel – mikä ihme se on? Tekijät kertovat!
Jos Parcel ja tekijästudio Polar Bunny ei tätä ennen ollut tuttu nimiyhdistelmä, ette ole ainoita. Itselleni ensimmäinen kosketus peliin oli Joensuun Tiedepuistolla vaikuttavan pelialan todellisen veteraanin, Veikko Miettisen Facebookin kautta lähettämä viesti. ”Tere, tahtoisitko tutustua joensuulaiseen pelituotantoon, joka on juuri nyt Steam Greenlightissa.”
Lisää aiheesta
Angry Birds Stella Pop! (Android, iOS)
